Vilnan kuvernementti
| Vilnan kuvernementti ven. Виленская губерния liett. Vilniaus gubernija puol. Gubernia Wileńska |
|
|---|---|
Vaakuna |
|
Kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
| Valtio |
|
| Aluepiiri | Luoteinen aluepiiri |
| Kenraalikuvernementti | Vilnan kenraalikuvernementti |
| Perustettu | 1795 |
| Liettuan kuvernementin osa | 1796-1801 |
| Lakkautettu | 1915 |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | kuvernementti |
| – hallinnollinen keskus | Vilna |
| – Vilnan kenraalikuvernööri | katso artikkeli |
| Pinta-ala ( neliövirstaa (1897)[1]) | km² |
| Väkiluku (1897) ([1]) | 1 544 564 |
Vilnan kuvernementti (ven. Виленская губерния, Vilenskaja gubernija, liett. Vilniaus gubernija ja puol. gubernia Wileńska) oli hallintoalue Venäjän keisarikunnassa nykyisen Liettuan ja Valko-Venäjän alueella. Kuvernementti perustettiin Puolan kolmannen jaon seurauksena. Hallinnollisesti kuvernementti oli osa Vilnan kenraalikuvernementtia ja kuului keisarikunnan Luoteiseen aluepiiriin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilnan- ja Hrodnan kuvernementit perustettiin Puolan kolmannen jaon (1795) jälkeen. Vain vuotta myöhemmin, joulukuussa 1796, kuvernementit yhdistettiin yhdeksi Liettuan kuvernementiksi Venäjän keisari Paavali I:n määräyksestä. Yhdistäminen jäi lyhytaikaiseksi, sillä syyskuussa 1801 keisari Aleksanteri I määräsi Liettuan kuvernementin jaettavaksi jälleen kahtia Vilnan ja Hrodnan kuvernementteihin.[2] Vuonna 1801 Vilnan kuvernementtiin perustettiin aiemman yhdentoista kihlakunnan lisäksi 12. kihlakunta (Zarasai).
-
Vilnan kuvernementti Puolan 3. jaon (1795) jälkeen, ennen vuotta 1843. Vaalean vihreä alue= Vilnan kuvernementti. Vuosina 1796–1801 Vilnan ja Hrodnan kuvernementti (vaaleanpunainen alue) oli kuitenkin yhdistetty Liettuan kuvernementiksi.
-
Liettuan alueellinen jako Venäjän keisarikunnan aikana 1843(1867)–1914. Vaalean vihreä alue= Vilnan kuvernementti, lohenpunainen= Kaunasin kuvernementti, vaalean keltainen= Suwałkin kuvernementti (1867-) ja harmaa= Itä-Preussi.
-
Vilnan kuvernementti 1821.
-
Vilnan kuverementti ja sen seitsemän kihlakuntaa vuonna 1897.
Suurempi aluemuutos toteutettiin vuonna 1843. Vilnan kuvernementin alue pieneni huomattavasti, kun siitä lohkaistiin Kaunasin kuvernementti. Uuteen Vilnan kuvernementtiin liitettiin kihlakuntia muista kuvernementeista: Minskin kuvernementista Vilnaan liitettiin Vileika ja Dzisna sekä Hrodnan kuvernementista Lida.[3] Vuonna 1867 perustettiin Suwałkin kuvernementti.
Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan Vilnan kuvernementissa oli seitsemän kihlakuntaa. Kihlakunnat ja niiden asukasmäärät käyvät ilmi oheisesta taulukosta.[1]
| Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) |
Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Disnan kihlakunta | 5 078,2 | 204 923 | Disna (Dzisna, 6 756 as.) |
| Lidan kihlakunta | 4 926,1 | 205 767 | Lida (9 323 as.) |
| Ošmjanyn kihlakunta | 6 050,1 | 233 559 | Ošmjany (Ašmjany, 7 214 as.) |
| Švenčionysin kihlakunta | 4 593,8 | 172 231 | Švenčionys (6 025 as.) |
| Trakain kihlakunta | 5 151,1 | 203 401 | Trakai (3 240 as.) |
| Vileikain kihlakunta | 5 591,2 | 208 013 | Vileika (3 560 as.) |
| Vilnan kihlakunta | 5 434,8 | 363 313 | Vilna (154 532 as.) |
| Vilnan kuvernementti Yhteensä |
36 825,3 | 1 591 207 | Vilna |
Nämä alueet säilyivät vuoden 1843 jälkeen muuttumattomina ensimmäiseen maailmansotaan asti (1915). Tällöin Saksan keisarikunnan Baltian miehityshallinto Ober Ost otti osan Venäjän keisarikunnan läntisimmistä kuvermenteista hallintaansa. Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa kuvernementin alue siirtyi Puolalle, ja vuonna 1923 Vilnan voivodikunta perustettiin.lähde?
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1834 kuvernementissa asui noin 789 000 asukasta.[4] Väkiluku kasvoi 1800-luvulla voimakkaasti, mutta Vilnan kuvernementin rajat myös muuttuivat oleellisesti.
Vuonna 1897 rajoiltaan muuttuneen kuvernementin väkiluku oli 1,591 miljoonaa. Väestöstä 87,6% (1 393 200 as.) asui maaseudulla ja 12,4% (198 007 as.) kaupungeissa. Kaupungeista suurin oli runsaan 154 000 asukkaan Vilna. [1] Kuvernementin väentiheys oli tuona vuonna 37 asukasta per neliökilometri.[4]
Valkovenäläiset muodostivat vuonna 1897 enemmistön 56,1 prosentin väestöosuudellaan (äidinkielensä mukaan ryhmitelty kuvernementin väestö). Muita kieliryhmiä olivat liettualaiset (17,6 %), juutalaiset (12,7 %), puolalaisia (8,2 %), venäläiset (4,9 %) ja saksalaiset (0,3 %). Joku muu äidinkieli oli 0,3 prosentilla väestöstä. [5][6]
Vilnan kenraalikuvernöörit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilnan kenraalikuvernööri hallitsi Vilnan kuvernementin lisäksi joitain naapurialueita. Esimerkiksi vuosina 1794-1796 kenraalikuvernööri vastasi Slonimin ja Vilnan kuvernementeista, 1796-1801 Liettuan kuvernementista, vuosina 1801-1831 Vilnan ja Hrodnan kuvernementeista.
- Nikolai Repnin (1794–1797)
- Mihail Kutuzov (1799–1801)
- Levin August von Bennigsen (1801–1806)
- Aleksandr Korsakov (1806–1830)
- Mihail Muravjov-Vilenski (1863–1865)
- Konstantin von Kaufman (1865–1866)
- Aleksandr Potapov (1868–1874)
- Eduard Totleben (1880–1884)
- Pjotr Svjatopolk-Mirski (1902–1904)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ Antanas Kulakauskas: Administracinės reformos Gimtoji istorija. Elektroninės leidybos namai ISBN 9986-9216-9-4 (liettuaksi). Viitattu 11.6.2012.
- ↑ Sužiedėlis, Simas: "Administration" Encyclopedia Lituanica I, s. 17-21. Boston, Massachusetts: Juozas Kapočius, 1970–1978. LCC 74-114275. (englanniksi)
- ↑ a b Vaitiekūnas, Stasys: Lietuvos gyventojai: Per du tūkstantmečius, s. 79, 92. Mokslo ir enciklopedijų leidybos institutas, 2006. ISBN 5-420-01585-4 (liettuaksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ Meyers Konversations-Lexikon, 6. painos, s. 655-656. Leipzig ja Wien. Määritä julkaisija! (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708-1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 26.3.2014. (venäjäksi)