Rennosti pääsiäisenä

Tällä kertaa pääsiäinen vierähtää äitini luona Pohjanmaalla. Päivät täällä tarjoavat aina totaalirentoutuksen. Meillä ei ole mitään pääsiäiseen liittyviä perinteitä, joten syödään ja tehdään mitä huvittaa.Tai no, mämmiä oli toiveestani hankittu. Ja paikallisen leipurin rieskaa. Saan täällä aina täydellistä rieskaa ja syön sitä joka aterialla liikaa. Vähän odotin, että paikkakunnan uusi uimahalli olisi jo avautunut mutta ei ehtinyt tähän väliin. Käytiin sentään kävelyllä ihailemassa rakennusta. Milloinkahan Sipooseen saadaan uimahalli?

Viinin kanssa kävi myös köpelösti, eihän Alko taas ollutkaan edes lauantaina auki. Päätimme kokeilla alkoholitonta markettipunkkua illallisen kanssa, koska jotkut holittomat kuoharit toimii tosi hyvin. Eipä tarvi kokeilla toista kertaa. Alkon lisäksi myös paikalliset kirpparit ja kierrätyskeskus olivat lauantaina kiinni, joten se siitä kierroksesta. Harmitti kyllä, varsinkin kun näin kirpparin ikkunasta upean jalkalampun. Kohtalo oli kuitenkin päättänyt että meitä ei oltu tarkoitettu toisillemme.

Yksi ei taaskaan pettänyt, nimittäin Kukkakauppa Kodinonni. Tänne täytyy päästä joka kerta, tällä reissulla kahdesti. Perjantaina kävin fiilistemässä ja mukaani tarttui tämä kuvan upea tulppaani. Lauantaina oli sitten varsinainen ostospäivä. Valikoimaa ja mielenkiintoisia kasveja olisi ollut vaikka kuinka. Tosi upeita isomuoreja ostin tuliaisiksi kyläpaikkoihin, ja itselle valikoitui peikonlehti. Aaroninparta jäi vielä kaivelemaan, pitäisiköhän se vielä kaydä hakemassa mukaan ennen kotiinlähtöä...

Äidin  luona

Kukkakaupassa

Pyhät jatkuu, aurinkoisia päiviä siis toivotan!

Lisääntyvän valon aiheuttamaa sekamelskaa

Huomaa kyllä, että kevät on laittanut pääkopan taas surraamaan. Ideoita ja ajatuksia sinkoilee hulluun tahtiin. Syytän myös osittain koulua tästä pään sisäisestä sirkuksesta, on nimittäin ollut niin inspiroivaa ja idearikasta aikaa siellä. Ollaan kylvetty salaattia ja yrttejä, istutettu orvokkeja ja pelargonin pistokkaita. (Joita  lähti kotiinkin aikamoinen otanta koulun melkein puolentoista sadan lajikkeen kokoelmasta) On opiskeltu värioppia, ruukkukasveja, sidontaa ja kukkatatuointien tekoa. 

Tämän postauksen jälkeen alankin kääntämään cv:täni englanniksi, sillä näillä näkymin marraskuu vierähtää vaihdossa ulkomailla. Maa ei tosin ole vielä selvillä, eiköhän tarkennu ennen kesää kuitenkin. Muitakin ihania reissuja tulossa, toukokuussa pääsen RHS Chelsea Flower Show:hun ja ensi vuonna kutsuu Claude Monet:n puutarha Ranskassa Givernyssä. Tällaisissa jännissä tunnelmissa siis!

Tässä kuvakimara viime viikolta, lähdetään upeilla magnolioilla liikkeelle. Ostin pari oksaa koulun myymälästä ja epäuskosta huolimatta pulleat nuput viimein puhkesivat kukkaan.

Väriopin tehtävä, kylmä-kylmä väririnnastuksella tekemäni asetelma.

Koulun pelargonikokoelmaa.

Salaatin kylvöä.

Kukkatatska. Pysyy iholla hyvin päivän. Nuo vaaleanpunaiset ovat hyasintin kukintoja, eli tulee tuoksu mukana. On muuten upea yksityiskohta juhliin vaikka korun tilalle!

Ystävänpäiväkimppu jaloleinikeistä 'Ranunculus asiaticus'.

Sekalainen ruusukimppu, pelastettu taas jätelavalta..

Ja tulppaaneja. Näihin ei voi kyllästyä. Minun makuuni ne ovat kauneimmillaan kun niitä on paljon. Oikeasti paljon. Ja ne vaan huiskastaan maljakkoon, mielellään hieman eripituisia vielä.

Lupaus kesästä <3

Tulppaaneja ja kananlentoa itämaisella twistillä

Tuuli tuivertaa niin että vanhan mökin nurkissa vinkuu. Ainakin takka syttyy tällä vedolla hyvin. Autolla ajaessa stoppasin bussipysäkille tarkistamaan, että onko rengas tyhjänä kun ei meinannut tiellä pysyä. Tuuli se siellä vanhaa autoa keinutteli. 

Tässä vastaiskuna harmaudelle muutamia ideoita tulppaaneista ja orkideoista!

Tulppaaneita voi käyttää myös sipuleineen. Jo muutamalla tulppaanilla saa näyttävän ja herkän kokonaisuuden. Itse käytin tässä puoli metriä korkeaa sylinterimaljakkoa, nämä vesikasvatuksessa olleet tulppaanit ovat niin korkeita. Alimmassa kuvassa samat tulppaanit parin päivän kuluttua, eli pituutta tuli vielä reippaasti lisää.

Tulppaanien kanssa voi yhdistää melkein mitä vaan kukkia.Vieläkin muistutan, että tulppaani kasvaa vielä kimppuun sitomisen ja maljakkoon pääsyn jälkeen ainakin viitisen senttiä. Sen takia sitoessa kannattaa jättää tulppaanit aika alas. Omia lemppareita tulppaanien kanssa ovat eukalyptus, freesia ja tähtiputki. 

Jo kolme tulppaania riittää! Eri pituiset kukat tuovat mielenkiintoa ja tasapainoa. Tässä korostuu hyvin yhden kukan kauneus ja yksityiskohdat.

Eikä maljakon suinkaan tarvitse olla aina pöydällä. Lattialle sijoitettuna kannattaa valita sellainen kohta, ettei kenenkään jalka tai huiskahäntä siihen heti osuisi.

Sitten orkideoihin! Rakastan aasian maissa reissatessani joka paikkaan aseteltuja tuoreita kukkia. Erityisesti pidän siitä, että niitä on kylpyhuoneissa. Pyrin kotonakin pitämään aina jotain kukkia kylppärissä. Leikko-orkideoilla voi loihtia ihanan itämaisen fiiliksen. Yhdestä oksasta riittää iloa moneen huoneeseen kun irrotat kukat oksasta ja käytät niitä yksitellen. Mielestäni kokonaista oksaa käytettäessä yhden kukan upeus jotenkin häviää.   

Koristelin kotini näillä pienillä auringoilla käyttäen snapsi- ja konjakkilaseja. Ja viipyilen hetken tropiikissa aina käväistessäni naistenhuoneessa:) Käyvät myös mainiosti pöytäkoristeeksi kattaukseen.

Haluan vielä esitellä sympaattisen pienen putiikin nimeltään Kananlento. Valikoimassa on kaikkea eläinaiheista, uutta ja vanhaa. Se sijaitsee Sipoossa, oikeastaan keskellä ei mitään. Samassa rakennuksessa seinän toisella puolella on kanala. 

Vierailin Kananlennossa viime sunnuntaina ja silmiini osui lasinen kukko, joka sinkosi minut lapsuuteen ja mummulaan. Yhtäkkiä kaikkien vuosien jälkeen muistin, että mummullani oli tällainen kukko, ruskea tosin. Vieläköhän se on ehjä? Tämän kukon oli siis ilmiselvästi tarkoitus muuttaa meille, ja niinpä ystävällinen myyjä neiti Närhenmuna sen minulle kauniisti pakkasi mukaan.

Tätä kirjoitellessani on ulkona alkanut melkoinen lumimyräkkä. Piristystä siis tarvitaan. Kenelle sinä viet tänään kukkia vai olisitko ansainnut ne ihan itse...?

Väriterapiaa

Työharjoittelu jatkuu ja tällä hetkellä fokus on sidonnassa. Tammikuu on kukkakauppojen ehkä hiljaisin kuukausi ja on ihanaa syventyä vilkkaan joulurumban jälkeen kassan ja pakkaamisen sijaan kukkien käsittelyyn. Kärsivällisesti työkaverit harjoittelupaikassa jaksavat minua opastaa, oppimisen kannalta kullanarvoisia päiviä on ollut monta. Olen päässyt tekemään myös ensimmäiset tilaustyöt surulaitteesta ja -kimpusta. 

Työharjoittelupaikka tuottaa itse tulppaanit ja niistä onkin työstetty vaikka mitä. Ja ne ihanat narskuvat varret! Tulee niin keväinen olo. Myös moni asiakas on ihan kevätfiiliksissä lähtiessään tulppaanikimppu mukanaan.

Harjoittelupaikkani leikkoroskikseen päätyy kukat, jotka ovat liian vanhoja myytäväksi. Monesti ne ovat sen verran hyvässä kunnossa, että dyykkaan niitä sieltä kotiin ja harjoittelen kimppuja ja asetelmia. Myös koululta saimme joulusiivouksen yhteydessä vanhoja leikkoja kotiin. Usein on mukana sekalainen nippu erivärisiä kukkia, joista ensin ajattelee että nämä eivät ainakaan sovi yhteen. Sitten kun niistä on väsäillyt jotain niin onkin että juku, tämähän toimii!

Tässä tuiskupäivän piristykseksi väri-ilottelua.