Talvinen vappu laittoi kaikki suunnitelmat uusiksi. Ohjelmistossa piti olla puunkaatoa, pyöräilyä, perunan ja perennoiden istutusta. Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin; sain kirjoitettua valmiiksi kahteen näyttötutkintoon liittyvät ennakkotehtävät, ja nyt aion jakaa teille hieman inspiraation tuulahduksia viime viikolta.
Koulullamme oli vierailemassa Marco Wamelink MW Desing:lta Lontoosta. Olihan hienot kaksi päivää! Jo pelkkä kielikylpy oli hyvä virkiste omaan englantiin, saati kaikki muu mielenkiintoinen siihen päälle. Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi muun muassa englantilaisten hautajaisten ja erityisesti niihin liittyvien kukkien ja kukkalaitteiden eroja suomalaisiin hautajaisiin. Englannissa käytetään esimerkiksi tyynyn muotoisia kukka-asetelmia, samoin omasta mielestäni epäilyttävää taivaanportti-asetelmaa. Olipahan kuva myös rottinkiarkusta, mutta se ei kuulemma ole mitenkään yleisesti käytössä. Vaikkakin hautajaiskäytännöt eri maissa ja kulttuureissa ovat mielenkiintoisia ja mielestäni kiehtovia, oli kiva jatkaa jo iloisemmissa merkeissä. Pääsimme sitomaan tällä hetkellä englannissa valloillaan olevan trendin mukaisen runsaan kimpun, jossa on käytetty mahdollisimman paljon puutarhakukkia. Yleensä kuvaan kaikki työni, mutta jotenkin unohdin ottaa kuvan tällä kertaa. Tässä siis kuva opettajamme taidonnäytteestä.
Seuraavana päivänä keskityimme hyödyntämään kasvien lisäksi lähes ilmaista materiaalia. Tämän postauksen pääkuvana on työ, jossa tasapohjaiseen, matalaan maljaan laitettiin kukkia hedelmäsuojuksina käytettävien verkkojen sisään. Ja vettä pohjalle. Voisi toimia hyvin esimerkiksi jonkun teknisen alan yrityksen vastaanotossa.
Tässä työssä on lasiputkiloiden sijaan sidottu kanukan oksiin pieniä muovipusseja. Veteen muodostuvat pienet ilmakuplat tuovat mielenkiintoa työhön. Pusseissa on kymbidien lisäksi sammalta, naavaisia oksia ja hortensian kukintoja. Itselläni muovi materiaalina melkein missä yhteydessä tahansa tökkii vastaan, mutta pakko myöntää että hetken työtä ihmeteltyäni se alkoi näyttää kivalta.
Upea oli myös korkea sylinterimaljakko, johon ladottiin kerroksittain sellofaania ja ruusuja. Ruusut tulee olla kiinteitä ja aika nupullaan, varret poistetaan kokonaan. Lopuksi koko komeus täytetään vedellä. Näyttää aivan kuin ruusut olisivat jään seassa. Jos haluaa maksimoida upeuden, niin asettamalla spottivalon maljakon yläpuolelle tästä saa ihan mahtavan yksityiskohdan juhliin. Maljakkoa valitessa tulee ottaa huomioon, että lasi on tarpeeksi paksua. Vesi on sen verran painavaa, että ohut lasi ei kestä kun tarkoitus on kuitenkin täyttää koko maljakko. Myös kallat toimivat tässä hyvin.
Päivän päätteeksi saimme tehtäväksi tehdä kattauksen kahdelle. Kouluttaja jakoi kullekin yhden kukkamateriaalin, minä sain valkoisia ruusuja.Sen lisäksi käytössä oli tarvikevarasto, erilaisia vihreitä, joitain jämäkukkia sekä tietysti koulua ympäröivä luonto. Mitään oikeita astioita, pöytäliinoja tai aterimia ei siis käytetty, mielikuvitusta peliin vaan! Tässä ensin omani ja muutaman luokkakaverini toteutus.
Jotain edistystä on tapahtunut pihamaallakin koleasta säästä huolimatta. Metsäpirtin puutarhamultaa tuli pihaan älyttömän ystävällisen nuoren naiskuskin toimesta heti pääsiäisen jälkeen. Enkä ihan toimettomana ole ollut minäkään...
Olipa kerran mieheni sukulainen, joka päätti hankkiutua eroon vanhasta alppiruusustaan. Voitte ehkä arvata kuka sen pelasti. Kasvia ylös kaivaessa kävi ilmi, että puskia olikin kolme. Ei siinä auttanut kuin kirjaimellisesti täyttää sekä oma että miehen auto rhodoilla. Soraääniä ja mutinaa kuului, kun kymmenien kilojen painoista paakkua raijattiin mieheni uudenkarhean Mersun konttiin. Rhodot pääsivät kuitenkin turvallisesti perille ja jo samana iltana jatkamaan kasvuaan Boxin puutarhaan. Molempien autojen verhoilut säilyivät vaurioitta sekä jätesäkit, joihin paakut oli tungettu, ehjinä.
Valtakunnassa siis kaikki hyvin. Sen pituinen se. Hyvää Wappua!