Näytetään tekstit, joissa on tunniste komposti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste komposti. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. tammikuuta 2017

Kompostiongelmaa ja ratkaisu

Joku joskus väitti, että melkein puolet puutarhurointia on kompostointia. Njaa - suhdeluvuista voi olla montaa mieltä, mutta useimmilta tarhureilta löytyy jonkin sortin komposti. Kesän mittaan tulee huikea määrä ruohosilppua, kitkentäroippeita, oksasilppua, lehtiä ja muuta eloperäistä materiaalia. Ne kun lyö kasaan ja vähän hoitaa, niin palkaksi saa hyvää multaa. Eli jätteestä saa hyödykettä.

Meillä on käytössä kolmenlaiset kompostit. Suurin massa menee maakuoppakompostiin, joka saa alkunsa jostain montusta, jota hiljalleen täytetään kaikella eloperäisellä. Noin 10 vuodessa kuoppa on lopulta täynnä hyvää multaa ja se kaivetaan taas auki. Juuri mitään hoitoa ei tuollainen komposti tarvitse, vain aikaa ja jatkuvaa materiaalin lisäystä. Saatu multa sisältää sitten rikkaruohon juuria ja siemeniä ollen suorastaan erinomaisen hedelmällistä kasvualustaa... jos arvaat mitä tarkoitan.

Eurolavoista ilmaisia komposteja
Toinen systeemi on vanhoista eurolavoista tehdyt kompostikehikot. Ne on tervattu, että kestäisivät useamman vuotta. Alla on vanerilevy, ettei rikkakasvit kurottaisi multaan. Noita tyhjennetään vuorotellen - toista täytetään ja toinen ässehtii valmiiksi. Rikkaruohojen määrä tuossa mullassa on paljon pienempi kuin kuoppakompostoidulla.

Kolmas multatehdas on alunperin keittiöjätteelle tarkoitettu lämpökompostori. Kanojen tultua taloon sen käyttöaste romahti. Kanat kun syövät ilolla kaikki muut keittiöjämät paitsi sitruksen kuoret ja kahvinporot. Onneksi keksin syksyllä viedän kanalan siivouksen jätteet lämpökompostoriin. Taas pöhisee iloisesti!

Kanat tarjoavat huvia, munia ja lannoitetta.

Juuri ennen kovia pakkasia yritin tyhjentää kanalan antia lämpökompostoriin, mutta kansi oli jäätynyt kiinni. Oli pakko odottaa lauhtuvia kelejä ja tänään sain väännettyä kannen auki. Jäätymisen syynä näytti olleen viereisen angervopuskan oksien ojentuminen kompostorin kannen väliin. Näin oli syntynyt kylmänsilta, ja kompostin vesihöyry oli päässyt jäätymään kannen väliin. Lämmöt olivat ehtineet laskea jo nollille, mutta sisältö ei ollut kuitenkaan jäätynyt. Lisäsin kompostiastiallisen kahvinporoja ja hain kanalasta lisätäydennystä sekoittaen huolella. Näyttäisi taas lämmöt nousevan ja kriisi on  nyt ohitettu :D Revin angervosta oksia, ettei ongelma pääse toistumaan.

Lämpökompostorin antia olen antanut varovasti vain ohuena katteena esim. puuvartisille. Nyt kun suurin sisältö onkin kanalan lantakompostia, niin käytössä pitää muistaa sama kuin muissakin tiivisteissä - vain lantrattuna. Se on varmasti vahvaa, kun typpikään ei pääse haihtumaan umpinaisesta kompostista.

Vihollinen kuvattuna huhtikuussa 2016

Päivän kirous oli tassutella uuden lumen rikkumattomalla pinnalla Arbetorumissa. Kaksi kaurista oli kierrellyt katselemassa valikoimaa myös. Osa kasveista on verkotettu, mutta kaikkea ei vain pysty verkottamaan. Varsinaista kaurisongelmaa meillä ei ole ollut. Vielä. Satunnaisia kulkijoita on tavattu ja  nyt niitä jäljistä päätellen on kaksi. Laskuoppi 1+1=monta on vain ajan kysymys. Taidan mennä ostamaan nipun Wunderbaumeja ja hajustaa verkottamattomia kohteita.

Oikein mukavaa viikonlopun jatkoa - nyt on hyvää aikaa unelmoida tulevasta kasvukaudesta!

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Paskapuhetta

Nasahti pikku pakkaset, mutta -20 raja on rikkomatta. Ikävä viima kohmettaa hymyn naamalle ja nenänpää huutaa punaisena hoosiannaa. Mutta näistä selvitään - lykkään vain takkaan ja hellaan lisää puita. Kasveilla on noin 10 senttiä lunta ja lisänä muuta katetta. Pärjää nekin. Ulkoilla ei kehtaa kuin nopeasti pihan poikki kanalaan ja takaisin.

Tipi the Bird

Kanoista seuraa aasinsilta kompostointiin. Viime talven ongelmana oli jäätyvä lämpökompostori, koska kanoille viedään lähes kaikki keittiöjäte. Vain kahvin porot ja sitrusten kuoret menivät kompostointiin. Eihän sillä tahdo kompostori millään pysyä höyryissään.


Eri koon munnukoita. Valkea on maatiaisen ja ruskeat tehokanojen.

Tänä syksynä keksin viedä kompostoriin kanojen tuotokset - siis lanta, ei munat. Ne kerätään edelleen visusti talteen herkuttelua varten. Kukaan heltanheiluttaja ei onneksi vielä ole keksinyt alkaa hautomaan. Keväällä siihenkin puuhaan taitaa olla innokkaita tarjolla maatiaisista. Sangen hyvin tuo tusina kanaa munaa, varsinkin kun viime kevään nuorikot pitävät nyt sulkasatoa. Päivittäin on vähintään kuusi ja enintään 12 munaa pesissä.

Kompostori kiitti uudistetusta tarjoilusta ja pöhisi parhaansa mukaan. Keväällä tuotos taitaa olla melkoisen tuhtia tavaraa. Kanalasta kolataan paskalaudan päältä jätökset parin tai kolmen päivän välein, jolloin saa noin kuutisen litraa sitä ihtiään ja vähän kutterinpurua.

Hyvät pöhinät

Tänään kompostorille kipaistessa vastassa oli ylläri - se hiivatin kansi oli jäätynyt kiinni. Ilman hoitoa ja lisäruokintaa koko komposti jäätyy näillä keleillä sangen äkkiä. Pahus! Odotellaan lauhempia kelejä ja katsotaan mitä asialle olisi tehtävissä. Sangollisella paskaa voi saada vielä tilanteen pelastettua.

Näiden paskapuheiden jälkeen toivotan leppoisaa loppiaisen odotusta. Minä jo purin joulukoristeet pois. Kuusi odottaa vielä ulos kantamista. Yleensä leikon oksat pois ja vien jätesäkissä penkkien päälle. Ranka ja jalka poistetaan lopulta, ja joulunaika on vuodeksi taas lusittu. Tervetuloa kevään pitkä odotus!