Ihana haaste luottoruusuista!

Pauliina Kukka & Kaali-blogista haastoi kirjoittamaan luottoruusuista, mikä onkin ihan hykerryttävän kutkuttavan ihana aihe. Hipaisee ihan sydäntä, jos näin sanoisin. Pauliina esitti haastettaan näillä sanoilla: 

" Parhaimmat ruusut ansaitsevat tulla esitellyiksi, joten tein haasteen.

Osallistu haasteeseen ja esittele luottoruususi. Onko ruususi erityisen kaunis tai kukkiiko se erityisen runsaasti ja kauan? Onko se laiskan puutarhurin unelma? Onko ruusulajikkeellasi jokin erityisominaisuus, jonka haluaisit muidenkin tietävän?

Ei haittaa vaikka et omistaisi yhtään ruusua. Voit kirjoittaa vaikkapa iki-ihanasta leikkoruususta, jonka olet saanut.

Kirjoita ruusustasi juttu ja vinkkaa siitä minulle, niin linkitän se tähän juttuun. Lopulta saamme toivottavasti upean kokoelman kympin tai kymppi miikan -arvosiia ruusuja. Jos sinulla on paljon ihania ruusuja, joita voit suositella toisillekin, niin toki voit kirjoittaa niistä kaikista. Lyhet maininnatkin riittävät.

Voit mainta myös ne, joita et
oman kokemuksesi perusteella
enää hankkisi.

Puutarhani ruusukunkku on kanadanruusu 'Henry Kelsey'

Kamerani ei toista punaista rehellisesti. Väri kun kuvaa hehkuvampi,
edellinen kuva tavoitti sävyn parhaiten

Vastaaminen on ah niin helppoa, koska kanadanruusut veivät minun sydämen ihan kokonaan. Pauliinan mielestä ihana kanadalainen 'Morden Blush' kukki hienosti, mutta siitä piti poistaa kukkineet kukat niiden muututtua ruskeiksi rumistuksille. Minulle nuo hoitotoimet ovat rentoutumista ja nautin siitä. Ei haittaa minua siis.

Heinäkuun lopussa kukkivat alhaalta talvehtineet oksat. Niiden
yli nousee uusi kasvu, joka jatkaa kukintaa pakkasiin asti.

Ei ole vaivaton ruusu 'Henry Kelsey' - se elää menestymisensä pohjoisrajoilla V-vyöhykkeen  rantakaistaleella, jossa syystelvesta lunta ei vain ole eikä tule. Pakkasia saattaa silti olla tiukastikin. Meille lumi tulee vasta kevättalven puolella, ja siinä ehtii sahata tiukkaa pakkasta ja vesisadetta vuoron perään. Tosi kovaa kasveille ilman suojaavaa lumipeitettä.

Talveksi kanadalaiset suojataan tyvimultauksella ja pakkasturpeella. Silti yleensä lumirajan yläpuolelle yltävät osat kuivuvat. Se ei haittaa, sillä uusi kasvu lähtee rivakasti ja vahvoin versoin. Ne talvehtineet osat kukkivat heinäkuusta lähtien runsaina, kunnes uudet versot ehtivät kasvaa ja kehittää nuppuja. Käytännössä 'Henry Kelsey' kukkii heinäkuusta lokakuuhun asti runsaana ryöppynä. Toki siinä pitää kukkineet kukat leikkoa kerran viikossa pois, että kukinta jatkuisi ränsistymättä. Siis tavallaan työläs, jos hommaa pitää hankalana.

Pensasruusuista valintani on 'Ritausma'

Ruusuja on niin hiton paljon niin ihania, joten poimin myös helpommista pensasruusuista suosikkini. Ykkönen ehkä on... Ritausma - latvialainen puistoruusuristeymä, joka jaksaa kukkia todella pitkään ihan ilman hoitoa. Ulkonäköään parantaa, jos kukkineita kukkia edes käsin nyhtää pois. Kuvasta voi tavoittaa avonaisten kukkien lisäksi hurjan paljon nuppuja. Tämä ruusu jaksaa kukkia hurjasti ja pitkään. Kiitosten arvoinen ja helppo.

... vai olisiko se sittenkin 'Sointu'? Kaukaa otetussa kuvassa tuo oikeanpuoleinen

Toinen yhtä valovoimainen pensasruusu on suomalainen jaloste 'Sointu', jonka kukinta-aika on tasan yhtä pitkä, eli heinäkuusta pakkasiin asti. Oikeasti ihania ruusuja on todella runsas valikoima, mutta lopetan oikeastaan tähän.

Yhden ruusun menehtymistä en surisi yhtään. Se on köynnösruusu 'Pohjantähti'. Eritäin kestävä ja pirullinen kasvutavaltaan. Se kasvattaa jäykkiä ja pitkiä vuosiversoja, jotka ovat ihan järkyttävän äksyjä piikkejä täynnä. Se tarvitsee tuen, mutta jäykkänä sitä ei mitenkään saa pujoteltua tukeen. Sitoa se pitäisi, mutta äimän kokoisten piikkien ulottuville meneminen tuottaa tuskaa. Kerran jäin hiuksistani kiinni mokomaan piikkipehkoon, ja jouduin huutamaan Maestroa apuun. Tätä lajiketta en suosittele yhtään kenellekään, mutta kestävä se on, vaikka oikeasti ei olisi väliksi.

Kanadalainen 'Morden Centennial' on rakastettava!

Ryhmäruusu 'Mirato'. Ryhmikset elävät muutamia kausia suojattuina,
mutta tuppaavat katoamaan V-vyöhykkeen ankaraan talveen.

Rymis 'Lemon Rokoko'. Näitä on pakko hankkia, vaikka menestymisennuste
sekä vaivannäkö eivät kohtaa. Mutta ne ovat kauniita!!!

Ryhmis 'Baronesse' on ihastuttanut useamman vuoden.

Ryhmis 'Sweet Haze' on yksinkertaista kauneutta.

Ensi kesänä toteutan erittäin keskeiselle paikalle ison puistoremontin, jossa tulee iso alue ruusupuistoksi. Yllätin itseni seikkailemalla Tantau Roses-sivustolla. Onhan se ihan pakko laittaa ryhmäruusista istutuksia kaupungin arvopaikalle! Lisänä tulee kanadanruusuja ja valikoituja pensasruusuja. Tästä talvesta tulee ihana suunnittelun seikkailu, muta onneksi takataskussa on tukevasti kokemusta ruusuista. Kaikki mitä tässä postauksessa näitte, tulee realisoitumaan Meranrantakaupungin puistossa ensi kesänä.

'Nina Weibull' kestää myös melko hyvin.

Ryhmis 'Piano'a unohtamatta!

Ruusuista tulevaisuutta tässä suunnitellaan ja tehdään ihan tosissaan! Ketähän kutitttaisi saada ruusuinen haaste? Toveri Hirnakkaa olen viekotellut ruusujen maailmaan, ja Ruusumuorin jutut olisi todella ihana saada lukea myöskin. Kolmantena jakaisin avoimet kortit jokaiselle, joka haluaa rikastuttaa yhteisiä ruusukokemuksia omalla kirjoituksellaan.

Pauliinalle 'Lambert Closse'. Tätä en saanut menestymään, vaan se
aina menehtyi suojauksesta huolimatta talveen. Kahdesti yritin.

Parhaat ruusut puutarhassani

Tämä on ihan huikeaa aikaa, kun pensasruusut vielä kukkivat ja kanadanruusut aloittelevat. Sekaan mahtuu monta perennaa upeassa kukoistuksessa. Eli nyt on kukkia suorastaan visuaaliseen ähkyyn asti.

Oikealla ruusu 'Sointu' ja vasemmalla 'Ilo'

Tämän hetken kukkijoista nostan kaksi pensasruusua ylitse muiden - Ilo ja Sointu. Ne on istutettu 2016, eli ovat juuri päässeet lähes täyteen mittaansa. Kumpikin vie halkaisijaltaan reilut kolme metriä olevan ympyrän, eli ovat isoja ruusuja.

'Ilo' on jo nimeltään niin positiivinen!

'Ilo' on kanadanruusu 'John Davis'in ja 'Kempeleen Kaunottaren' risteymä. Se kukkii runsaana ja pitkään, ja loppukesästä voi tehdä vielä jälkikukkia pääkukintansa jälkeen. 'Ilo' on lähes piikitön, joten sen voi istuttaa kulkupaikkojenkin viereen muistaen sen tilavaatimuksen kuitenkin. Kukat eivät ole hurjan suuria, mutta niitä on huikeina terttuina, jolloin kukinnasta muodostuu vähintäänkin spektaakkelimaisen näyttävä. Merenrantakaupunkiin istutin oikein näköpaikalle kolmen ruusun ryhmän tänä keväänä. Siinäpä paljon iloa ohikulkijoille!

'Sointu' vaihtaa kukan väriä kukinnan edistyessä.

Sointu on suht uusia kotimaisia ruusujalosteita. Se on polyantha-ruusun ja 'Snow Pavement' ruusun risteymä, joka on tehty Viikissä Helsingissä. 'Sointu' tekee suht pieniä kukkia ryppäinä. Avautuva kukka on vaaleanpunainen, mutta vaalenee valkoiseksi ikääntyessään. Kukinta-aika on tosi pitkä syksyyn asti.

'Ilo' ja 'Sointu ovat kanadanruusujen maan takareunalla.

Kanadalaisetkin aloittavat hiljalleen kukintansa. Sitä iloa piisaakin sitten pakkasiin asti - on ne vain niin mahtavia kukkijoita!

Kanadalainen 'Quadra'

'Quadra'a on pidetty hyvänä talvehtijana, mutta ei se ihan ongelmaton ollut alkuunsa täällä. Kaksi istutuin silloin 2016, ja toisen olen saanut uusia. Nyt näyttäisi menevän jo tosi hienosti!

Kokovartalokuva 'Quadra'sta. Vasta ekat kukat on auki.

'Quadra' kuuluu köynnösrusuihin, ja se kasvattaakin helposti reippaasti toista metriä pitkät versot kesän aikana. Talvella se paleltuu lumirajaan asti, mutta silläpä ei moisen kasvuvoiman takia ole mitään merkitystä jos ei versot talvehdi ylös asti. Kukintaa tuo paleluminen ei haittaa yhtään.

Kanadalainen 'John Cabot'

'John Cabot' aloittaa myös kukintaansa. Myös se on rotevakasvuinen köynnösruusu, mutta elää meillä pensasruusun elämää. Kanadalaiset kaikki paleltuvat säännönmukaisesti lumirajaan täällä, mutta se ei niiden eloa ja kukintaa haittaa mitenkään. Tästä eteenpäin kanadanruusujen maa tulee leiskumaan upeaa kukkaloista myöhään syksyyn asti.

Kanadalainen 'Morden Centennial' on valtavan suurikukkainen kaunotar!

Nää on niin jännittäviä aikoja, kun valtavasti ruusuja puhkeaa kukkaan! Viime kesänä ihastuin 'Morden Snowbeauty'yn, vaikka sen kukan muoto ei minua aluksi puhutellutkaan. Lisäksi se tykkää lamota laajalle, jota aluksi pidin ikävänä tapana. Nyt tuo ruusu on asettunut sijalleen, ja saakin retkahdella, sillä sen kukkarunsaus rätinkokoisilla kukilla on kyllä kaunis!

'Morden Snowbeauty' on sittenkin kaunotar :D

Muista kanukeista 'William Baffin' vetää varmaa linjaansa muhkealla kasvulla ja huikealla kukkarunsaudella. Kaikki kanukit aloittelevat, ja se paras kukinta on vasta edessä. Voin kertoa, että kanadanruusujen maalla tunnen aina suurta iloa.

Kanadalainen 'William Baffin' on päässyt luottoruusukseni.

Otetaanpa vielä yksi kuva 'Luise Bugnet'ista. Poistelin jo kukkineita, jotta kukinta jatkuisi mahdollisimman pitkään.

Ja 'Luise Bugnet' kiittää jatkaen kukintaa tooosi pitkään!

Ranskanruusujen kanssa olen vähän vaikeuksissa, kun en pääse niiden kanssa sinuksi. Lieneekö kielivaikeuksia vai mitä, mutta en oikein pääse näiden sielunelämään käsiksi.

'Merveille'n kukat kestävät vain hetken.

Tämä dramaattisen värinen 'Merveille' on ranskanruusun ja sammalruusun risteymä. Sen väri on todella hieno, mutta kovin hetken sitä saa ihailla. Mutta paikkansa se on ehdottomasti ansainnut!

Ranskanruusu 'Jenny Duval' on runsaskukkainen.

Nämä ranskattaret talvehtivat oikukkaasti, mutta versovat erittäin hyvin kasvukaudella. Kukkia tulee runsaasti, ja monet niistä ovat violettiin vivahtavia väreiltään - siis mielenkiintoinen lisä ruusumaahan. Kukinta on aika nopeasti ohi.

Upea 'Dutchesse de Montebello' kärsi jostain syystä talvesta. Ainoa kukkansa on tämä.

Muut ranskattaret eivät ole vielä saaneet nuppujaan auki, mutta paljon on kukkia tulossa. Useimpia niistä pitää tukea, kun lamoavat oikeasti ihan maata pitkin. Ehkä pääsen juttuun näidenkin ruusujen kanssa vielä vähän harjoiteltuani.

Se ihan paras ruusu puutarhassani on kuitenkin kanadalainen 'Henry Kelsey'

Kun otsikkona oli parhaat ruusut puutarhassani, niin se paras on kanadalainen 'Henry Kelsey'. Sen talvehtimisvarmuus, kukinnan väri ja muoto, sekä kukinnan kesto on ihan parasta A-luokkaa. Kakkospaikasta käydäänkin sitten tooosi tiukkaa kisaa!

Ruusu 'Handaland' on potentiaalia tulevaisuuteen. Tähän ruusuun haluan tutustua paremmin.
Nyt se elää 'Ilo'n kainalossa vähän ahtaasti, mutta se lupaa paljon myös julkisiin istutuksiin.

Valokuvia jäi hitokseen paljon varastoon, joten toisella kertaa lisää. Mukavaa alkavaa viikkoa Sinulle!

Tuokiokuvia ja ruusuraporttia

Marraskuuta on jäljellä 13 päivää. Pieni lumihuntu peittää ajoittain maata, välillä homma sulaa omaan mahdottomuuteensa, ja liukkaus on sitkeä riesa. Onneksi on nastakengät!

Hiljalleen hyytyvää.

Itsekin olen hyytymässä talven viettoon. Pihatyöt on suurin piirtein tehty, sillä vetelin viimeisiä suojaverkkoja tänään puuvartisten ympärille. Kellariin kannoin siellä talvetettavat taimet. Keväällä on vastassa monta tekemättä jäänyttä hommaa, mutta silloin onkin intoa ja tarmoa taas ihan eri tavalla.

Kokonaan kivettynyttä.

Äitimuori pääsi reilun parin viikon sairaalakeikalta kokeeksi kotiin. Takaisin saa mennä heti jos siltä tuntuu. Oma koti on kuitenkin se rakkain paikka, ja onhan siellä Tiuku-kissakin seuraa pitämässä. Kavala tauti kuitenkin leviää, mutta kivut ovat lääkityksellä siedettävät. Kaikki vaikuttaa kuitenkin henkisiin kykyihinkin, joten mennäänpä päivä ja hetki kerrallaan.

Kohmeessa.

Eilen sain kuitenkin ensimmäistä kertaa pitkään aikaa saksilla siistiä muorin kasvamaan alkaneita hiuksia. Väriäkin laitettiin päähän, kun uusi tukka on niin hallava entiseen verrattuna. Sekös piristi mieltä! Piti vallan meikatakin ja ottaa kuva ystäville lähetettäväksi.

Kiitävän hetken valon pilkahdus.

Kanadanruusujen koemaan viimeinen vuosi täyttyi. Vielä tehdään yksi vuosiraportti kokemuksista menestyneistä sorteista, ja Koskisen Jorma koostaa kokeen tulokset mielenkiintoiseksi analyysiksi. Olen kiitollinen näistä vuosista ja kokemuksista. Ilman RuusuKummin sitkeää johdattelua, en olisi tähän alkanut - eli olisin jäänyt osattomaksi siitä suunnattomasta ilosta, mitä nämä ruusut ovat elämääni tuoneet.

Jäätyessäänkin niin kauniita!

Kanadanruusut ovat erittäin varteenotettava pitkään kukkivien ruusujen kestävä vaihtoehto. En tiedä parempiakaan, kun ajatellaan talvenkestävyyttä, kukinta-ajan pituutta ja -kauneutta. Rinnakkaiskokeena olen testannut ryhmäruusuja, mutta talvenkestävyydessä tulee haasteet täällä V-vyöhykkeellä. Niin paljon jää riippumaan talvesta, lumisuojasta ja pakkasen määrästä. Eivät kaikki kanadanruusutkaan ole täällä pärjänneet, joten nämä kolme kautta ovat seuloneet jyvät akanoista. Omista kokemuksista on voinut ammentaa työhönkin, eli ensimmäiset kymmenen 'Henry Kelsey'tä on istutettu Merenrantakaupunkiin. Ensi vuonna varmasti jatkoa seuraa.

Nämä eivät olisi lopettaneet vielä!

Enpä kuitenkaan anna periksi ryhmäruusujenkaan osalta, vaan ensi keväänä taidan laittaa reilun kymmenen ruusun tilauksen Tantaulle tai Kordesille. Piti minun ne jo tänä keväänä tilata, mutta kun tuli näitä hirveästi ajatusta ja energiaa muualle vieviä juttuja.

Ryhmäruusu 'Baronesse' on ollut yllättävänkin kestävä.

Arkiviikko odottaa. Toisaalta unelmoin ruusuista, ja toisaalta käydään tiukkaa sotaa kurtturuusukasvustojen tuhoamiseksi kaivurilla ja nurmialueiden perustamisella niille sijoille. Valitettavasti kaupunkiin on istutettu tuhansia ja tuhansia kurtturuusuja, jotka ovat levinneet vuosikymmenten saatossa laajoiksi kasvustoiksi. Se oli aikansa halpa, kestävä ja vähän hoitoa vaativa ratkaisu huonoillekin istutuspaikoille.

Puffle ja suojaväri. Kerrankin tämän kissan väri ja maisema kohtaavat.

Ihaninta töissä onkin keskittyä suunnittelemaan ensi kesän kesäkukat ja puistoremontit. Pelkkä kesäkukkakuvastojen selailu, ja värimaailmojen sommittelu on ihan eliksiiriä kaamokseen.

Voimia viikkoosi!

Ruusuja - paljon ruusuja!

Ruusujen kukinta alkoi kesäkuun lopussa ekoilla pensasruusuilla. Edelleen ruusujen kukintaa jatkuu - itse asiassa pakkasiin asti. Näistä nautitaan nyt:

'Merveille' on hienon värinen, mutta yksittäinen kukka kestää tosi pienen hetken.
Pensas on kyllä ihan piukassa nuppuja, joten lumoavaa purppuraa piisaa kyllä.

Ranskanruusut on minulla vielä ihan opettelussa, mutta kolmen vuoden kasvatuksella ne ovat selkeästi nyt kukkaisempia kun aiemmin.

'President de Seze' on violettiin vivahtava myös.

Ranskanruusuilla kukan kehitys on kanadalaisia nopeampaa. Kukka on nupusta ohi muutamassa päivässä. Tai ehkä näillä rutkasti kohonneilla lämpötiloillakin on tekemistä asian kanssa. Tänään kolkuteltiin +30 astetta.

'Dutchesse de Montebello' on yksi kauneimpia ranskanrusuuja. Kasvutapa on kyllä
ihan retkula, joten tämä on tuettava pystyyn.

Nyt kolmantena kesänään nämä ranskalaiset tekevät tosi paljon nuppuja, joten opin tänä kesänä näiden luonteesta enemmän. Ehkä saan ne tulevaisuudessa paremmin talvehtimaankin, sillä näyttävät menevän aina lumirajan alapuolelta tai jopa maan pinnasta leikattaviksi. Mutta versovat kyllä siitä pontevasti ehtien kukkia loistavasti.

Rugosaruusuihin kuuluva 'Hansaland' on minulle uteliaisuuden kohde.
Olisiko tästä hyvä vaihtoehto julkisiin istutuksiin jopa näin pohjoiseen?

Olen etelässä nähnyt tosi näyttäviä aidanteita 'Hansaland' ruususta. Tämä kukkii sangen pitkään ja todella näyttävin kukin. Pensas on tiivis ja pystykasvuinen, sekä kukkii pitkään loistavan punaisin kukin. Talvehtiminen on ollut lumirajaan asti, mutta ehtii hyvin kuitekin heinäkuussa kukkaan. Kukkia riittää syksyyn asti. Vyöhykesuositus on III.

Kokonaispotretti kolmivuotiaasta 'Sointu' ruususta. Kukinta on runsas, vaikka
yksittäisen kukan koko ei ole suuri. Ne ovat kuitenkin isoissa tertuissa.

Yksi oksa Iloa. Ilo on pursuileva ja piikitön. Kukkia on älyttömästi!

'Sävel' on yksinkertaisesti tosi kaunis! Pensas on edellä mainittuja paljon pienempi.

Nämä uudet kotimaiset jalosteet ovat kovasti mielenkiintoni kohteena. Hyvin näyttävät pärjäävän jopa V-vyöhykkeellä. Takana on tosin pari tosi lempeää talvea, joten kestävyys punnitaan tässä vuosien mittaa. Aina joskushan tulee niitä tappotalvia, jolloin Rivieraltakin kuolevat palmut. Tämäkin on ihan fakta.

Katse kesän runsauteen ja ruusumaan suuntaan....

Kanadanruusujen koemaa valmistautuu ruuhka-aikaan. Talvehtiminen on mennyt hyvin, eikä menetyksiä tullut kuin ryhmäruusuissa. Kanadalaiset porskuttivat erinomaisesti.

Aina ensimmäinen 'JP Connel' on hennon keltainen nupulla, mutta kukka valkenee.

'JP Connel' on lumoavan valkoinen ruusu, joka kasvaa pilarimaisen kapeana. Kanadalaiset köynnösruusut tekevät ensimmäisen kukkakertansa sangen alas. Niiden kukkiessa kasvavat jo korkeat uudet versot ylemmäs ihan täynnä nuppuja. Alakerran kukittua yläkerta jatkaa.

Kanadalainen 'Henry Kelsey' kukkii alaosastaan, mutta ylös kasvavat jo uudet versot.
Edessä vaaleanpunaisena Easy Elegans ryhmis 'Calypso' kevään hankintoja.

Kanadalaisen 'Morden Centennial'in väri ja kukkien koko puhuttelvat minua. Hieno!

Kanadalainen 'Quadra' on kasvanut ja talvehtinut odotuksiani heikommin.
Tämä on uusintapainos ekan kuoltua. Nyt jo kivan kokoinen puska.

Vielä kanadalaisista 'William Baffin', jonka kukkarunsaus on kiitettävää, kuten kestävyyskin.

Vielä on ruusumaassa monta virittelemässä nuppujaan täyteen kukkaan, mutta niistä myöhemmin. Lopuun laitan vielä muutaman yleiskuvan tämän kesän kukkarunsaudesta:

Pioneita, liljoja, enkeliperhoangervo ja takana hansaruusua.

Alppipiikkiputkea ja pioneita, takana myös enkeliperhoangervoa.

Osa pitkästä paraatipenkistä. Ruskoliljonen aikaa.

Paratipenkin toista päätä. Paljon on nuppuja odottamassa täälläkin.

Bloggeri ei antanut lisätä enempää kuvia, joten sen pituinen tämä satu tänään. Iloa viikkosi, joka on harvinaisen lämmin pitkästä aikaa. No kuivuupa eilen pesemäni matot joutuisasti.

Iloa, valoa ja takuuvarmaa lämpöä viikkoosi!