Vaikka kevät tuntuu viivyttelevän, niin linnut uskovat tulevaisuuteen. Ensimmäiset urospeipot tuli bongattua ruokintapaikalla. Mustarastaat ovat aloittaneet varovaisen laulelun kuusen latvassa. Ei vielä mahtisoinnuilla, mutta vanhaa tuttua säveltä varovasti tapaillen.
Sisällä orastaa kevät kyllä. Lautalla on parissa päivässä tapahtunut kehitystä:
 |
| Kympissä on jo toista senttiä juurta ja muistakin numeroista juuret pilkistävät. |
Lautalla näkee tilanteen kehittymisen päivittäin. Ensin esiin tulee juuri, sitten verso sirkkalehtineen. Siitä se on valmis poimittavaksi purkkiin jatkamaan kasvua.
 |
| Herneenversot - nam! Siemenet otin kaupan ruokahernepussillisesta. |
Itujen idättäminen on aina keväällä niin hauskaa. Herneen versot ovat mitä maukkaimpia vaikka ihan leivän päälle laitettuna. Salaateissa ja ruoan höysteenä passaavat myös. Näissä idätyksissä onnistuu tämmönen tumpelompikin. Pitäisikin kokeilla vanhat parsakaalin siemenet idättää suoraa syöntiin. Hyviä ovat nekin.
Muutoin arki sujuu remonttia nyherrellessä. Kolmannes kaapinovista on asennettu valmiina takaisin paikoilleen ja seuraava kolmannes on maalaamossa puolivalmisteina.
 |
| Hiomisen helppoutta oikeilla vehkeillä. Ulkona askaroiden ei pöläkkä haittaa. |
Vielä pitäisi metsästää oikea sävy tehostemaalaukseen, joten pitää piipahtaa maalikaupan kautta. Ne värimallit on tosi eteviä, kun voi ottaa mukaansa eri vaihtoehtoja kotona tehtävään vertailuun ja äänestykseen. Huominen ei taida projektia edistää, kun on muuta puuhaa tiedossa.
Kohti kevättä, valoisasti kevein tassuin!