Lomalla

Olen koko viikon lomalla, mutta eilen säätila vaihtui lumisateeseen. Siis hyvästi harvointi ja kulous - tältä erää. On aikaa rustata vaikka postausta tänne.

Aurinkoisimpien paikkojen ekat krookukset ja lumikello

Loma koronakaranteenissa ei eroa juuri mitenkään meidän normielämästä. Joka tapauksessa jäkötettäisiin kotona, käytäisiin koiran kanssa lenkillä ja puuhailtaisiin omissa nurkissamme. Perinteinen pääsiäisenä tapahtuva klaanin kokoontuminen ei ole peruttu, vaan siirretty otollisempiin aikoihin. Mihinkäs tässä kiire olisi?

Jouluruusu 'Little Plum' ehti jo kurkistelemaan nupuistaan 

Maestron lentopallovuorot on peruttu, mikä on muuttanut arkea sentään jonkin verran. Tavallisesti olen lenkkeillyt metsissä ja rantamailla koiran kanssa kahden, mutta nyt seurueeseen on liittynyt myös Maestro. Hän on ladannut kännykkäänsä sportstrackerin, joten lenkit ovat pidentyneet. Sellaisia ne miehet ja tekniset ratkaisut ovat... niistä tulee tavoitteellisia ja innostuneita. Näinpä päivittäin kuluu toista tuntia reipashenkiseen liikuntaan. Siinä ehtii kävellä 5-8 kilometriä. Joka hiton päivä!

Puitten kaatoakin kuuluu arkipuuhiin. Tässä lehtosaarni sai
tilaa kasvaa, ja liiteriin tulee täytettä.

Viime perjantaina sain aloitettua pihan siivoamisen. Katkoin perennan varsia löytäen ilokseni paljon versovaa elämää niiden kätköistä. Päivän mittaan sadat kyykkyyn-ylös liikkeet oli amatöörimäinen virhe. Sunnuntaina sängystä noustessa tuntui aitoa tuskaa lukemattomissa lihaksissa. Vessanpöntölle istuminenkin oli tajuntaa räjäyttävä kokemus takareisien osuessa vessanrenkaaseen. Lihakset huusivat hoosiannaa.... Näillä kokemusvuosilla olisi pitänyt ottaa kauden alottaminen vähän iisimmin, koska tämä "vaiva" toistuu joka vuosi. Enkä ikinä ota opikseni.

Tantaun sivulta lainatu kuva Centro-ruususta. Se tulee uutena kokeiluna tänne.

Riemukkaassa kevään odotuksessa täällä eletään kuitenkin. Olen tilannut Tantaulta Saksasta ruusuista iloa elämääni 18 ryhmäruusun verran. Pennut synttärilahjoivat minua lahjakortilla Puutarhatalo Sydänmaalta. Tilasin - kas vain - ryhmäruusuja. Edellinen talvi tuotti paikattavaa ruusumaahan, joten nyt olen tarttunut asian suhteen toimeen. Ruusuinen tulevaisuus on turvattu näiltä osin. Varamaana ollut joutopala tulee todennäköisesti lanseerattua ruusumaaksi myös, eli pientä laajennosta on tiedossa. Jos talvi on vienyt uusia ruusuja, niin sitten tyydytään paikkausistutuksiin.

Mirato on myös uusi kokeilu. Kuva on Tantaun sivulta lainattu.

Lähipuutarhani Särkän Perennataimisto avaa vappuna ovensa myöskin. Sinne uskaltaa koronakammoisinkin mennä, sillä se on iso ulkoilmamyymälä, jossa turvaetäisyyksiä on helppo pitää. Istutuslistallani on useampaa sorttia iiriksiä ja inspiraation mukaan muutakin täydennystä penkkeihin.

Lumen keskellä kulotusta.

Ruskeanharmaan maiseman peittyminen lumeen on tilapäistä, joten pääsen varmaankin pian pihapuuhille ja rampauttamaan itseni toiseen kertaan. Vaihtoehtona olisi tehdä kunnon siivous sisällä... olisipahan juhannussiivot hyvästi etuajassa valmiina :D

Nyt kietaistaan pari kuppia kaffeeta, ja lähdetään lenkille aurinkoiseen ja sulavaan maisemaan. Iloa ja Valoa elämääsi - tämä vielä lämpimäksi muuttuu ja kevät saa rynniä iloksemme!

Onnenpensas kukkii, siis talvisuojaukset ruusuilta pois

Hitsit kun kevät lähti laukalle. Töissä on täysi turbulenssi puistojen siivouksen kanssa, ja kotona odottaa ihan samat puuhat. Työpäiväni ovat siis pitkiä :D Totuuden nimissä en ihan aina jaksa puurtaa omassa pihassa iltaisin täysipainoisesti. Kuopus kuitenkin kaipasi seuraa, joten vein koiran sille kaveriksi viettämään kaupunkielämää. Tämä tarjoaa minulle ainakin tunnin lisää työaikaa, kun ei tarvitse juoksennella pitkin metsiä koiran kanssa lenkillä. Tilanne on win-win. Ja vaihtelua varmaan ihan kaikille osapuolille. Tosin koti on nyt ihan hiton hiljainen, kun kukaan ei kulje kannoilla.

Onnenpensas (Forsythia ovata) kukkii!

Ruusumaan laidalla kasvaa Onnenpensasta, joka kukkii keltaisenaan ennen lehtimistä. Se on ainakin englantilaisille merkkipaalu purkaa ruusujen talvisuojaus. Ihan totta myös englannissa talvisuojataan ryhmäruusut. Siellä ei ole lumisuojaa, mikä meillä pahasti pohjoisempana tuo vähän helpotusta. Tosin Britannian saaren merellinen ilmasto ei tarjoa timakoita pakkasia ensinkään. Silti ruusut suojataan.

Voi Onnea!

Yhteenvetona totean, että meillä talvi oli vanhanaikainen lumien ja pakkasten osalta. Molempia piisasi. Syksy kallistui talveen hitaasti alenevin astein, eikä tappopakkasia tullut äkkipäätä. Se oli todella armollista useiden muidenkin puuvartisten osalta.

Tänään otin urakaksi poistaa ruusumaiden talvisuojaukset. Ryhmäruusujen maassa oli ryhtevä tyvimultaus ja talvensuojaturve. Varovasti vetelin turpeet sivuun ja multakerroksen leveälle penkin päälle. Lisämultaus korvaa painunutta kasvukerrosta.

Mustia ja vihreitä versoja paljastuu mullan alta.

Ryhmisten kanssa opettelen vasta niiden menestystekijöitä. Ruusukummi on jakanut kokemustaan, mutta joudun soveltamaan tietotaitoa tänne pahasti pohjoisemmaksi. Ryhmäruusujen kanssa tulee takkiin vähän joka vuosi, joten jatkuva uusiminen olisi suotavaa. Minulla oli ajatuksissa tilata lisää ruusuja, mutta jouduin valintatilanteeseen auton kesärengashankinnan kanssa. Auto voitti, ja ruusut jäivät tilaamatta.

Jotkin ruusut ovat ihan mustia, mutta kuolleeksi toteaminen
tehdään vasta myöhemmin. Juuresta voi nousta uutta kasvua.

Mutta kyllä sitä pieni ihminen on kuin joulupakettien äärellä talvisuojia poistaessa. Voi niitä riemun tunteita, kun mullan alta löytyy eloisia versoja ja silmuja! Erityisen suuri jännä oli tämän maakasan tonkimisessa:

Oranssi paalinaru kertoo, että tänne on niputettu jotain ja kaadettu maahan!

Köynnösruusu 'Camelot' on yksi niitä kaikkein tärkeimpiä ruusuja. Syksyllä niputin oranssilla paalinarulla ruusun nippuun, ja lähdin houkuttelemaan kankeita versoja maata kohti. Hitaasti taivuttelemalla ja talikolla juuristoa kallistamalla sain ruusun maahan makaamaan. Laitoin pari kiveä versojen päälle painoksi ja lapioin multaa tukevasti päälle. Pakkasten tultua kuorrutin keon vielä talvensuojaturpeella.

Sieltä niputetut versot löytyvät vihreinä!

Kyllä näiden fiinimpien ruusujen eteen joutuu tekemään erikoistoimia, mutta mielestäni se kannattaa. Jos haluaa helppohoitoisen puutarhan, niin nämä on vääriä kasveja sinne. Mutta minulle nämä on unelmia, joiden eteen tekee mieluusti töitä. Ja onnistuminen on aina yhtä suurenmoinen tunne.

Vihreät varret ja elävät silmut. Camelot kukkii varmasti tänäkin vuonna komeasti!

Muiden ryhmäruusujen osalta voi todeta eloa olevan, mutta mustaksi menneet ruusut voivat vielä versoa elinvoimaisista juuristaan. Jännitystä siis piisaa pitkästi kesäkuulle asti.

Näiden eteen kyllä kannattaa nähdä vaivaa! Rakkaani 'Camelot'

Kanadanruusut on jo tutumpia, ja menetyksiä sillä sektorilla en edes odottanut. Kaikki on hengissä. Suurin osa talvehti lumirajaan asti, ja kestävimmät sen ylikin. Suojauksena oli tyvimultaus, ja muutamilla ekstrana talvisuojaturvetta. Kolmas kasvukausi alkaa niillä, ja ruusut ovat jo näyttäneet todellista luonnettaan juurruttuaan syvään. Olen kovasti tyytyväinen, että lähdin mukaan koeruusujen testaukseen. Tämä projekti on antanut todella paljon.

Kanadalainen 'Moden Belle'

Istutin toissavuonna viehättävät 'Morden Belle' lajikkeen yksilöt ensimmäisen kuolleen tilalle. Ne ovat nyt kaksi talvea talvehtineet. Viime kesänä täydensin myös 'Lambert Closse'n parin yksilön uusimisella, kun ekana talvena menetin mielestäni niin viehättävät ruusut. Nyt kaikki on talvehtineet.

Kanadalainen 'Morden Ruby' on vahva talvehtija.
Tämän ainoa vika on kukkien  huono sateen kesto.

Tästä on ilo aloittaa uusi, ihana ruusuvuosi! Viime vuoden panostus oli pensasruusujen puolella, josta siitäkin odotellaan näytekukkia nyt ainakin.

Iloa ja valoa kiihtyvään kasvukauteen!

Haaste: lempikukkani

Alkuperäinen haaste on lähtöisin Maatiaiskanaselta., mutta nyt minulta on hukassa kuka haasteen minulle laittoi - pahoittelut siitä! Ilmoitaudu vaikka kommenttikentässä. Pitäisi nimetä lempikukka, mikä ei ole ensinkään helppoa valita. Perennojakin on omassa puutarhassa monta sataa sorttia. Kaikihan ne ovat kauniita ja ihania!

Kukkien lisäksi lehtimuodoilla ja niiden väreillä saa sommiteltua näkymiä.

Perennamaat ovat suurta näyttämöä koko kasvukauden. Estradille nousee primadonna toisensa jälkeen kukittaen koko kesän ajan tiluksia. Olen vuosien varrella rakennellut kukkamaita siten, että aina joku laji on kukassa - mieluiten useita toisiinsa sointuvia sävyjä. Matalia ja korkeita tuomaan runsautta näkymiin. Valitse nyt sitten tästä runsaudesta!

Aina kukassa ja runsaana!

Valkovuokot ovat minulle rakkaita kevään tuojia!

Jokaisella kukalla on paikkansa puutarhassa ja puutarhurin sydämessä. Keväällä rakastan ensimmäisiä kevätsipuleita, vuokkoja ja esikoita. Ne ponnistavat niin pienestä varresta kukkansa aurinkoon, eivätkä pahastu kylmistä keleistäkään. Keväällä pienikin on niin kaunista!

Pionit ovat keskikesän kuningattaria! Sarah Bernhandt
on minun suosikkini, vaikka kaikkihan ne ovat upeita!

Keskikesällä pionit vievät huomion puutarhassa omalla runsaalla upeudellaan. Niiden valtavien kukintojen äärellä on suorastaan mykkänä ihastuksesta. Monia muitakin lajeja kukkii yltäkylläisesti samoihin aikoihin, joten runsautta riittää.

Kanadanruusu 'Morden Centennial'

Paljosta on vaikeaa valita, mutta yllätystä ei varmaankaan tuota valintani ruusu. Ehkäpä juuri kanadanruusut ovat se merkittävä rakkaus, jonka eteen teen paljon ja vastaavasti saan paljon. Kanadanruusut ovat tämän bloginkin syntysyy, kun kolmivuotisen kestävyyskokeen myötä päätin lähteä mukaan seikkailuun. Kiitos kannustuksesta mukaan lähtemiseen kuuluu Ruusukummille, joka on yksi tärkeä Arjen Enkeli.

Kandalainen 'Henry Kelsey' kukkii heinäkuussa alaosistaan, mutta kasvattaa
pitkät vuosiversot, jotka kukkivat sitten runsaina loppukesästä pakkasiin asti.

Kanadanruusut olivat henkisesti tärkeitä - ajassa jossa ei ollut olemassa tulevaisuutta ensinkään. Näiden ruusujen myötä aloin nähdä myös eteenpäin, kun  aloin haaveilla kukkivasta ruusumaasta. Ruusumaan perustaminen, istuttaminen ja kasvun seuraaminen olivat parasta pitkään aikaan. Olipahan jotain muuta ajateltavaa, kuin kuolemat, vakavat sairaudet ja muut suuret ongelmat lähipiirissä. Nämä ruusut kantoivat minua läpi todella vaikeiden aikojen.

'William Baffin' jaksaa kukkia runsaana ja pitkään.

"Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle" Tämä on sitaatti iki-ihanasta lastenkirjasta Pikku Prinssi, jonka on kirjoittanut Antoine de Saint-Exupéry. Tuon kirjan filosofia on antoisaa aikuisillekin. Ruusuille tuhlattu aika on ollut antoisaa. Ja kyllä se tekee niistä minulle niin tärkeitä.

Ryhmäruusu 'Baronesse' on yllättänyt kestävyydellään.

Kanadanruusujen menestyksestä rohkaistuneena (ja jälleen Ruusukummin innostamana) otin seuraavan harppauksen ruusujen maailmaan rakentelemalla ryhmäruusuille oman, suojaisen maan. Nämä ovat enempi primadonnia, joten jännnitystä tuli uudella momentilla. En ole vielä hurjan tuttu rymisten kanssa, mutta uteliaana selvittelen näiden mahdollisuuksia väärällä vyöhykkeellä. Yksi helppo talvi on takana pienin menetyksin.

Ryhmäruusu 'Playful Rokoko'

Eli ruusut on minulle lempikukkia. Intohimo. Rakkaus. Ruusuthan liitetään symboliikassa rakkauteen ja feminiinisyyteen. Ruusun sanotaan viittaavan vaikeuksien jälkeen löytyvään sisäineen harmoniaan, yhdentymiseen ja onnellisuuteen. Ruusut ovat tehneet minut kyllä onnelliseksi - se on niin totta.

Ryhmäruusu 'Soul' - niin rakastettava!

Mutta että pitäisi valita yksi ruusu ylitse muiden. Ei onnistu. Vastauksena haasteeseen rajaan kuitenkin ryhmään kanadanruusut. Ne ovat olleet huikean suuri, positiivinen yllätys, joka on kantanut minua vaikeiden aikojen yli aina syvemmälle seikkailuihin ruusujen maailmaan. Nyt olen löytämäisilläni jo pensasruusutkin!

Iloa ja valoa loppuviikkoosi. Jos haluat napata tämän vaikean haasteen, niin ota ihmeessä mukaasi!

Ruusuja ja rohtoja

Pensasruusut aloittelevat aivan yhtä aikaa kukintaansa. On ollut ihanat kelit pitkään - aurinkoa, lämpöä ja jokunen tosi toivottu sadekin. Pitkästä aikaa ruusujen kukinta pääsee oikein loistoonsa ilman piiskaavia vesisateita. On tätä odotettukin!

Nilsinruusu ehtii aina ensimmäisenä kukkaan. Se on ollut ryöppyävän runsas.

Tornionlaaksonruusu ehtii toisena. Viime vuonna kukat mätänivät nuppuihinsa.

Vanha kunnon Hansaruusu otti pronssimitalin aikaisuudessa. Aina niin helppo ja luotettava.

Ristinummen valtavat kukinnot ovat kauniina reilun kahden metrin korkeudessa.

'Ilo' on kolmatta kasvukautta ja ihan valtavan täynnä nuppuja!

Juhannusruusun ensimmäiset kukat aukesivat tänään.

'Katri Vala' aloittaa pitkää kestävää kukintaansa myös. Kukat ovat isoja!

Tälle kaunottarelle pitää keksiä vielä nimi... :)

'Luise Bugnet'in dramaattiset nuput aukeavat myös.

'Tove Jansson' tarjoaa räväkämpää punaa!

Vasta istutettu 'Wasagaming' avaa myös ensimmäistä nuppuaan!

Yllättäjä kanadanruusujen koemassa: 'Maidan's Blush' ehti ensin kukkaan!

Aiempina keväinä 'JP Connell' on ehtinyt ensin. Nyt nuppuillaan.

'Henry Kelsey' on ihan piukassa nuppuja. Tästä tulee hurjan upea ihan justiinsa!

Tämä kesä on siis ruusujen voittokulkua viimeinkin! Kaksi viimeistä sadekesää on olleet murheellisia ruusulle ja monelle muullekin. Nyt annetaan roppakaupalla iloa ja onnistumista.

Ilman aasinsiltoja otsikon "rohtoja" osioon. Omassa merenrantakaupungissa on ollut kunnon festivaalitunnelmaa monta päivää. Apteekkimuseot on harvassa, mutta täältä löytyy yksi lähes alkuperäisessä kunnossaan. Museo on kaksi kertaa vuodessa auki, joten nauttikaa kuvista:

Vanhassa kaupungissa Vanha Apteekki, joka sulki ovensa 1998. Näissä tiloissa
apteekki aloitti 1924. Huikea museo!!!

Vanhat lasipullot etiketteineen ovat tosi hienoja!

Kalusteet ovat alkuperäiset. Vanhimmat esineet ovat 1700-luvulta.

Kassakone herättää kunnioitusta!

Tymäköitä rohtoja. Mustat etiketit tarkoittivat myrkyllisiä aineita.

Suorastaan murhaavan kokoinen mortteli.

Saimme valtavan hyvän ja asiantuntevan opastuksen museon kesätyöntekijältä. Useasti olen apteekissa vieraillut, jopa silloin kun se vielä oli apteekkikäytössä. Opastuksen avulla opin kovin paljon ihan uutta. Unohdin ottaa kuvat lääkevaraston ja lääkkeiden tekoon tarkoitetun huoneiden kalustuksesta. Siellä oli vaikka ja mitä jännää!

Onnea, jos jaksoit selata loppuun asti! Nyt nenä kohti työviikkoa - lomalaisille toivotan leppoisia lomapäiviä. Säitä ei voi moittia yhtään! Iloa, valoa etc.

Kanadanruusujen koemaan kevät - step by step

Takana on oikein mukava messulauantai Ruukissa. Hatunnosto Ruukin kyläyhdistyksen puuhanaisille ja -miehille mukavien messujen järjestämisestä! Olin Särkän Perennataimiston osastolla myyjänä, ja tosi ihanaa oli nähdä taas ihania, vuosien varrelta tutuiksi tulleita puutarhahörhöjä, sekä tietenkin jututtaa monia uusia pihanrakentajia. Olo oli lauantaina niin käytetty, ettei edes saunaa jaksanut lämmittää.

Huono kännyräpsy vähän ennen messujen avautumista Särkän osastolta.
Päivä oli jokseenkin hektinen Ruukin maneesissa.

Sitten viikonlopun highlightiin, eli kanadanruusujen koemaan kevääseen. Maltoin mieltäni tosi pitkään, ennen kuin menin poistamaan talvisuojauksia. Osalla oli pelkkä tyvimultaus, osalla vähän talvisuojaturvetta ja muutamalla vähän havuja tai pakkaspeittokin suojana.

Oi ihanuutta - kanadanruusujen silmut aukeilevat!

Talvenkeston suhteen talvi ei erotellut jyviä akanoista ensinkään. Kaikki ovat elossa ja pukkaavat silmuja tasaisen varmasti. Runsas lumi sulaan maahan sataneena ei asettanut haasteita. Kevätkin sujui ilman takatalvea, joten olipa riemukasta puuhata ruusumaassa!

Lannoituksena hyvin palanutta hevonpaskoo pari lapiollista per ruusu.

Ruusumaan kevätpuuhia on levitellä tyvimultauksen mullat korvaamaan maan painumista. Sitten tarvitaan kevätlannoitus, joka meillä on hyvin palanutta ja turvekuivikkeista hevonpaskoo. Siihen kun lisää kourallisen tuhkaa joka ruusulle, niin riittää monipuolista lannoitusta alkukasvuun. Juhannuksen tietämillä tarjoilen toisen lannoituksen kanankakkarakeilla ja elokuussa on syyslannoksen vuoro.

Kourallinen puuntuhkaa antaa hivenaineita ja neutraloi
hevonpaskon happamuutta. Ihan paras lannoitus ruusuille.

Seuraavana vuorossa oli leikkaaminen. Kanadalaiset ruusut olivat kaikki talvehtineet lumirajaan asti. Syksyllä olin leikannut kukkalatvat poikki jo valmiiksi. Nytkin leikkasin Jorma Koskisen koostamilla ohjeilla  30%:n säännön mukaan. Se on osoittautunut erittäin hyväksi ja toimivaksi.

Esteettisesti kehno, mutta toiminnallisuudeltaan loistava kattaminen.
Lannoitetut, leikatut ja katetut ruusut saavat kasvaa huoletta kohti kukintaa.

Minulla on tapana kattaa ihan kaikki istutukset tavalla tai toisella. Kattamisella on niin valtaisasti hyötyjä, joita en halua jättää käyttämättä. Se lannoittaa ja parantaa maan laatua, estää kuorettumisen ja sitä kautta veden haihtumista. Rikkakasvien itäminen vaikeutuu ja kitkeminen pehmeänä pysyvästä maasta on tosi helppoa. Eloperäisella aineksella kattaminen on pintakompostointia, joka hyödyttää kasveja monin tavoin. Kaksi miinuspuolta siinäkin on, eli etanat saattavat viihtyä katteen alla, mutta meillä rastaat ovat oppineet etsimään etanansa katteen altakin. Eli katteita pelmuutetaan urakalla, eikä etanoista ole ollut ongelmaa. Toinen miinus on esteettisyys. Käyttämäni ruohonleikkuusilppu ei ole esteettiseen silmään kaunista.  Mutta se kauneus on katsojan silmässä.  Ruusut jo peittävät alansa, eli kate ei paista silmiin niin merkittävästi.

Tulevaisuuden toivoja, eli pensasruusuja uusiin istutuksiin. Siinä on 'Tove Jansson',
'Ritausma', 'Wasagaming', 'Linnanmäki', 'Sävel', ja alppiruusu 'Alli'

Kevät tuo yleensä aina uusia hankintoja. Pensasruusuja ajattelin istuttaa, kun ne on niin vaivattoman helppoja. Saahan niistä yhden kukinnan keskellä kesää, ja tilaahan täällä on rutkasti. Puuvartisista istutusta odottavat äitienpäivän lahjani Keskilännen tammi (Quercus ellipsoidalis) ja pallomaiseksi varteen vartettu pikkusyreeni 'Palibin'. Mitähän kaikkea ehtiikään taas istutella 😋

Uusi viikko alkaa uusin toivein ja vaatimuksin - iloa ja voimia viikkoosi. Minä en ehdi päivittää blogia entiseen tahtiin, mutta mennään sillä mihin aika antaa mahdollisuuksia. Kevät on niin hetktistä, että tietokoneen äärellä istuminen jää vähemmistöön. The Truth is Out There!