Chileläinen kaivoskylä, jossa louhitaan salpietaria. Köyhistäkin köyhempiä kaivostyöläisiä ja heidän perheidensä asuttamia peltihökkeleitä. Köyhän perheen tytär María Margarita, josta tulee elokuvankertoja.
Näistä aineksista chileläinen kirjailija Hernán Rivera Letelier rakentaa pienoisromaaninsa Elokuvankertoja. Kaivostyöläisen perheen elämä on vaatimatonta ja työntäyteistä. Aivan erityisen kovaa siitä tulee, kun isä halvaantuu ja äiti sen takia jättää miehensä ja viisi lastaan. Perheen pään ja lasten on tultava toimeen vaatimattomalla sairaseläkkeellä.
Yksi intohimo isällä on viinin lisäksi: elokuvat. Terveinä työnteon päivinä koko perhe pääsi elokuviin viikonloppuisin. Nyt kolikot on säästettävä eläkkeestä, joka ei riitä edes ruokaan. Isä kilpailuttaa viisi lastaan: lähettää heidät kunkin vuorollaan elokuviin ja laittaa nämä kertomaan elokuvan muulle perheelle jälkeenpäin. Kaikki ovat hämmästyneitä siitä, että nuorin heistä ja vielä tyttö, María Margarita, voittaa kisan. Näin ainoasta tytöstä, jolle isä olisi halunnut antaa nimeksi Marilyn, tulee elokuvien kertoja.
María Margarita eläytyy kertomiseensa todellisen taiteilijan tavoin, harjoittelee äänenkäyttöä ja eleitä, hankkii rekvisiittaa ja pukeutuu kuhunkin osaan sopivasti. Perhe on ihastuksissaan, sillä joskus elokuva on kerrottuna parempi kuin nähtynä. Sana leviää, esityksiä tulee kuulemaan naapureita, sitten muita kyläläisiä. Jonkun satunnainen toteamus avaa perheen silmät. Tosiaan, hehän voivat kerätä pienen pääsymaksun yleisöltään.
Rivera Letelier kertoo viehättävästi nuoren tytön innostumisesta ja tietoisesta itsensä kehittämisestä elokuvien tuntijaksi ja kertoja-näyttelijäksi. Hän, tyttö, osaa jotain, mitä kukaan muu ei kylässä osaa. Joskus esityksen jälkeen yleisö taputtaa hänet esiin kolme kertaa.
Elokuvankertoja ei ole kuitenkaan pelkkä kaunis ja viehkeä satu, se on liiankin realistinen köyhälle, teini-ikäiselle tyttölapselle, jonka isä kuolee ja jonka yleisön televisio vie. Maan poliittisten myllerrysten keskellä koko kaivoskylä muuttuu aavekaupungiksi. Kirjan loppupuoli on varsin surullinen, mutta kerronnan hienoutta ja tarinan - ja elokuvien! - taikaa se ei vähennä.
Uskoisin, että elokuvaharrastajalle kirja on erityisen kiinnostava, sen sivuilla vilahtaa tunnettuja filmejä ja näyttelijöitä Ben Hurista lännen elokuviin ja Marilyn Monroesta Charlie Chapliniin. Meksikolaiset ja muut espanjankieliset filmit ovat minulle tuntemattomia, vaikka ovatkin María Margaritan isän lempielokuvia.
Hernán Rivera Letelier: Elokuvankertoja, 133 s
KIRJA on oma ostos kirjamessuilta.
MUUALLA se on luettu esimerkiksi blogeissa Sinisen linnan kirjasto ja Tarukirja (jossa lisää linkkejä)
HAASTEET: Kirjalla osallistun Kuukauden kieli -haasteeseen, jossa lokakuun kieli oli espanja.
Yksi intohimo isällä on viinin lisäksi: elokuvat. Terveinä työnteon päivinä koko perhe pääsi elokuviin viikonloppuisin. Nyt kolikot on säästettävä eläkkeestä, joka ei riitä edes ruokaan. Isä kilpailuttaa viisi lastaan: lähettää heidät kunkin vuorollaan elokuviin ja laittaa nämä kertomaan elokuvan muulle perheelle jälkeenpäin. Kaikki ovat hämmästyneitä siitä, että nuorin heistä ja vielä tyttö, María Margarita, voittaa kisan. Näin ainoasta tytöstä, jolle isä olisi halunnut antaa nimeksi Marilyn, tulee elokuvien kertoja.
María Margarita eläytyy kertomiseensa todellisen taiteilijan tavoin, harjoittelee äänenkäyttöä ja eleitä, hankkii rekvisiittaa ja pukeutuu kuhunkin osaan sopivasti. Perhe on ihastuksissaan, sillä joskus elokuva on kerrottuna parempi kuin nähtynä. Sana leviää, esityksiä tulee kuulemaan naapureita, sitten muita kyläläisiä. Jonkun satunnainen toteamus avaa perheen silmät. Tosiaan, hehän voivat kerätä pienen pääsymaksun yleisöltään.
Rivera Letelier kertoo viehättävästi nuoren tytön innostumisesta ja tietoisesta itsensä kehittämisestä elokuvien tuntijaksi ja kertoja-näyttelijäksi. Hän, tyttö, osaa jotain, mitä kukaan muu ei kylässä osaa. Joskus esityksen jälkeen yleisö taputtaa hänet esiin kolme kertaa.
Elokuvankertoja ei ole kuitenkaan pelkkä kaunis ja viehkeä satu, se on liiankin realistinen köyhälle, teini-ikäiselle tyttölapselle, jonka isä kuolee ja jonka yleisön televisio vie. Maan poliittisten myllerrysten keskellä koko kaivoskylä muuttuu aavekaupungiksi. Kirjan loppupuoli on varsin surullinen, mutta kerronnan hienoutta ja tarinan - ja elokuvien! - taikaa se ei vähennä.
Uskoisin, että elokuvaharrastajalle kirja on erityisen kiinnostava, sen sivuilla vilahtaa tunnettuja filmejä ja näyttelijöitä Ben Hurista lännen elokuviin ja Marilyn Monroesta Charlie Chapliniin. Meksikolaiset ja muut espanjankieliset filmit ovat minulle tuntemattomia, vaikka ovatkin María Margaritan isän lempielokuvia.
Hernán Rivera Letelier: Elokuvankertoja, 133 s
Kustantaja: Siltala 2012
Alkuperäinen: La contadora de películas 2009 ; Suomentaja: Terttu Virta
Kannen kuva: Wil Immink Design ja Getty Images
MUUALLA se on luettu esimerkiksi blogeissa Sinisen linnan kirjasto ja Tarukirja (jossa lisää linkkejä)
HAASTEET: Kirjalla osallistun Kuukauden kieli -haasteeseen, jossa lokakuun kieli oli espanja.