Keiko Kaichi: Herra Karhun eläinparaati

Herra Karhu on posteljooni, joka päivittäin tekee kierroksensa jakaen kirjeet ja paketit eläimille. Yhtenä aamuna lähtiessään polkupyötällä päivän töihin hän lupaa Pikku-Karhulle, että tuo tälle yllätyksen, kun palaa kotiin. Ja millaisen yllätyksen hän tuokaan!

Heti postikierroksen alussa Herra Karhu löytää hylätyt junanvaunut ja keksii viedä ne Pikku-Karhulle leikkikaluksi. Tuumasta toimeen ja vaunut jonoksi polkupyörän perään. Ei aikaakaan, kun vaunuihin alkaa kerääntyä matkustajia tuoreita porkkanoita kantavista jäniksistä aina kaksostensa kanssa kävelyllä olevaan tiikeriäitiin. Mikä riemukas yllätys Pikku-Karhulle onkaan, kun eläinparaati  rymistelee karhujen kotimetsään asti. Posti ei tule sinä päivänä jaetuksi, mutta kuka sitä kaipaisikaan, kun saa olla yhdessä ystävien kanssa.

Keiko Kaichin Herra Karhun eläinparaati on tänä vuonna ilmestynyt lämminhenkinen lastenkirja. Kaichi maalaa akryyliväreillä, ja kirjan isot kuvat ovat herkän kauniita ja eläimet niissä hellyttävän pehmolelumaisia. Seurasin vierestä, kun 2-vuotias etsi sivuilta mielellään tuttuja eläimiä kuten siilin, possun ja oravan ja tutki tuntemattomampia aikuisen kanssa, pikkukoalaa, mangustia ja muurahaiskarhua. Kuvien ohella kirjan lyhyehköt ja helpot tekstit kertovat hauskasta postipäivästä, ystävyydestä ja yhdessäolosta, ja uskoisin tämän kirjan viehättävän niin 2-5 -vuotiaita kuin heidän kanssaan lukevia aikuisiakin lukijoita.

Kirjan kirjoittaja ja kuvittaja on japanilainen. Hänen luomansa kuvamaailma pehmeine väreineen ja muotoineen on miellyttävä, ja ehkä hänen itä-aasialaisuutensa näkyy runsaassa eläinjoukossakin, jossa Australian eläimet ovat hyvin edustettuina.

     Keiko Kaichi: Herra Karhun eläinparaati, 32 s.
     Kustantaja: Lasten Keskus 2016
     Englanninkielinen: Mr. Bear's Animal Parade 2016 ; Suomentaja: Kalle Nuuttila
     Kansi ja kuvitus: Keiko Kaichi

KIRJAN lainasin kirjastosta.

HAASTE: Kirjalla on japanilainen kirjoittaja-kuvittaja, joten tämä sopii Itä-Aasian lukuhaasteeseen Kurjen siivellä.

Katri Kirkkopelto: Soiva metsä

Soiva metsä on ihana kirja. Se on maalattu kielellä ja sävelillä ja herkin, paikoin lystikkäinkin, kuvin. Se menee sydämeen niin montaa reittiä, että sen seurassa voi vain ihastella ja huokailla.

Katri Kirkkopellon kirjoittama ja kuvittama Soiva metsä : Jean Sibeliuksen matkassa on lapsille kirjoitettu kuvitettu elämäntarina, jota on sopivasti ryyditetty säveltäjän lastenlasten muistamilla hauskoilla tapauksilla. Kieli soljuu, lauseet ovat lapsille sopivan lyhyitä, miltei runollisen kauniita. Sanoissa soi se musiikki, jonka Sibelius kuuli kaikin aistein ja jonka pappa tartutti lapsenlapseenkin:

- Kuuletko, kuinka metsä tuoksuu! pappa huudahtaa. 

Tuuli humisee ja puut laulavat,kun juoksen pitkin metsäpolkua.    Metsä soi! Vihreä laulaa!Kukat kuiskivat! hihkun iloisena.

Katri Kirkkopellon kuvat ovat ilmeikkäitä ja viehättäviä, niissä elää Ainolan kodin tunnelma sadan vuoden takaa ja mummin puutarhan lumous. Tästä luonnon keskellä olevasta vihreästä maailmasta kumpusivat monet säveltäjän teoksista ja siellä oli lastenkin hauska leikkiä.

Kokonaisuuden täydentää kirjan mukana tuleva CD, jolla Nazig Azezian (piano) ja Jussi Makkonen (sello) soittavat kuusi Sibeliuksen sävellystä. Osa niistä on päässyt mukaan kirjan tekstiinkin tai kuviin vaikkapa radiosta kuunneltuna lauluna. Tunnetuimmat CD:n teoksista ovat Valse triste ja Finlandia, mutta viehätyin kovasti myös Granen (Kuusi) ja Souvenir -sävellyksistä.

Kirjan lopussa on lyhyt Jean Sibeliuksen elämäkerta. Tiedollista ainesta täydentää pieni sanasto, jossa selitetään lyhyesti ja nuoremmille lukijoille ymmärrettävästi muutama musiikkiin liittyvä sana kuten "sävellaji" ja "sinfonia".

Kirja on kerrassaan hieno ja tutustumisen arvoinen. Lapset voivat lukea sitä itse, mutta se taipuu myös ääneen lukemiseen pienemmille vaikka pienissä osissa. Kuvasivut ovat isot, moniella tekstiä on vähän. Isommille kirjassa on sopivasti tietoa ja historiaa säveltäjästä. Aikuinenkin lukee, katselee ja kuuntelee tämän mielellään. Ulkomaalaisten ystävien iloksi tämä on julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi.

Suosittelen!

      Katri Kirkkopelto: Soiva metsä : Jean Sibeliuksen matkassa. 36 s.

      Kustantaja: Lasten keskus 2015.

      Sisältää CD:n, jolla Sibeliuksen musiikkia soittavat Nazig Azezian (piano) ja

                    Jussi Makkonen (sello).

Nyt vietetään Kirjan vuoden Lasten- ja nuorten- kirjallisuuden viikkoa. 

KIRJAN lainasin naapurikunnan kirjastosta. 

MUUALLA tähän ovat ihastuneet Leena Lumi, Maria/Sinisen linnan kirjasto, Tuijata. Kulttuuripohdintoja, Pälvi Ahoinpelto/Valomerkki

HAASTE: Osallistun Elämäkertahaasteeseen tällä kuvitetulla Sibeliuksen elämäkerralla lapsille.

Pikkuveli Tuulispää

Loistava Aurinko asuu intiaanileirissä, johon kuuluu ihmisten lisäksi hevoslauma. Eräänä päivänä varsoista nuorin loukkaa jalkansa, ja Loistavan Auringon isä, Suuri Puhveli, tuo sen vaimonsa luo lääkittäväksi. Varsa tarvitsee hyvää hoitoa, ja tyttö saa sen omaksi suojatikseen. Hän tekee sille pesän preerialle ja syöttää sitä sekä nukkuu sen luona. Suuri Puhvelikin jää taivasalle yöksi tyttärensä ja varsan kanssa ja toisena yönä äiti liittyy heidän seuraansa.

Muutaman päivän hoidon jälkeen varsa vahvistuu ja pystyy jo juoksemaan. Loistava Aurinko saa varsan ikiomaksi ja antaa sille nimeksi Pikkuveli Tuulispää, koska se oli ollut niin villi, että oli satuttanut jalkansa, ja koska hän rakasti sitä kuin omaa veljeään. 

Rolf Krenzerin kirjoittama ja Anatoli Bourykinen kuvittama lastenkirja Pikkuveli Tuulispää on viehättävä kertomus myötätunnosta, toisista huolehtimisesta ja ystävyyden syntymisestä. Heli Karjalaisen saksasta kääntämä teksti on sujuvaa ja kaunista suomea ja enimmäkseen sen verran yksinkertaisia lauseita, että tämän voi hyvin antaa lukemaan oppineelle lapselle itsekin luettavaksi. Erityisesti pidin kirjan herkistä, vähän utuisista kuvista, joissa oli kuitenkin sopivasti mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Lyhyt selailu netissä kertoi, että Rolf Krenzer oli saksalainen lastenkirjailija. Taiteilija Anatoli Bourykine syntyi Moskovassa, mutta on asunut jo parisen vuosikymmentä Wienissä. Hänellä on ollut näyttely mm. Rovaniemellä ja Helsingissä.

KIRJAN sain keväällä sheferijm-blogin kirja-arvonnasta - kiitos vain! Siellä on muuten alkanut uusi kirjankierrätysarvonta, joka kestää heinäkuun loppuun. Kirja oli osa kesäkuista lukumaratoniani.

Rolf Krenzer: Pikkuveli Tuulispää, 25 s.
Kuvat ja kansi: Anatoli Bourykine
Kustantaja: Lasten keskus 1998
Alkuperäinen: Kleiner Bruder Wirbelwind, 1998; suomentaja Heli Karjalainen