Kesätunnelmaa

Kesätunnelmaa
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelargoni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelargoni. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Marraskuun mietteitä ja kuvia

 
Nyt on marraskuu hyvässä alussa, hyvä niin koska kuljetaan askel askeleelta kohti seuraavaa kevättä, mitä nyt on talvi välissä. Näin positiivisesti aloitin tämänkertaisen postaukseni :)  En siis koe marraskuuta mitenkään alakuloiseksi tai harmaaksi vaikka ikkunasta ulos katsoessa siltä näyttääkin. . Marraskuun nimen voisin vaihtaa ennemminkin lepokuukautta tarkoittavaksi. Jos sana marras kuvastaa kuolemaa, niin kuolema merkitsee aina uutta, uudistumista ja odottamisen alkua. Pois vanhasta ja uutta tilalle. Luontohan ei mitenkään kuole, vaan valmistautuu talven koitoksiin vähentämällä kulutusta minimiin, siirtymällä lepoon. Samoin on ihmisenkin laita, ainakin jossain määrin. Valon vähentyessä alkaa väsymys, ja levätä voisi kyllä hyvällä omallatunnolla. Itse en kärsi kaamosoireista, päinvastoin aina vuodenaikojen vaihtuessa mieli on täynnä kaikenlaisia suunnitelmia mitä esim. kesällä ei oikein ole ehtinyt tekemään. Katse kiinnittyy esimerkiksi sisustamisjuttuihin, ja jo vaikkapa parin jättityynyn hankkiminen sohvalle virkistää mieltä kovasti.
 
 
 
Tänään sunnuntaina päiväruuan ja runsaan tunnin päivälevon jälkeen oli mukava lähteä happea haukkaamaan pienelle metsälenkille, jota ei päivän lyhyyden vuoksi viikolla pysty tekemään kuin pimeällä, tai ainakin hämärässä. Luonto näyttää vielä monia värejä - sammalet, jäkälät, kallioimarteet ja muut ovat niin kauniita kivien ja kallioiden pinnalla.
 
 
 
 
 
 
 
 
Vanamo
 
 
 
 
 
 
Kesän värejä kävin kuvailemassa talvetushuoneessa
- siellä kukkaset valmistautuvat talven lepoon.
Joitakin värejä ja kukintaa sieltä vielä löysin kuin löysinkin.
 

Kirjotulikruunu Lantana Camara
 
Nyt on hyvä hetki poimia esimerkiksi tulikruunun kypsyneet siemenet talteen.
 
 
 
Lupaus tulevasta kasvukaudesta on täälläkin näkyvillä
- uusia versoja kasvin juurella, mainiota!
 
Vaahtera-aulio Abutilon x hybridum
 
 
 
 
 Tämä kaunis kukkanen ansaitsee tulla kuvatuksi
kahdesta kuvakulmasta.
Aikoinaan siemenestä kasvattamani vaahtera-aulio
 on yksi suosikkikasveistani.
Entinen työkaverini lupasi antaa minulle keväällä pistokkaan
keltaisesta samanmoisesta -
sitä odotan niin innolla!
(Terveisiä Ullalle <3)
 
Saksankärhö Clematis vitalba
 
 Muutama saksankärhön taimi jäi talvehtimaan sisälle
- näin on ehkä parempi kun ovat vielä niin pieniä, ressukat.
Siemenet laitoin multaan 11.3.
Tämä oli kokeilu, joten ensi keväänä aion laittaa loput siemenet,
joita jäi runsaasti pussin pohjalle.
Näen jo silmissäni ihanan valkoisen kukkaryöpyn siellä, täällä ja tuolla
pihamaallani :D
 
 
Orange Appeal
 
Tätä pelakuuta on mainostettu erittäin oranssin sävyiseksi,
viime kesä oli näiden toinen kasvukausi siemenestä kasvatettaessa.
Ensimmäisenä kesänä väri ei ollut mitenkään oranssinen,
mutta olin huomaavinani värin kirkastuvan iän myötä.
Ainakin auringon valon osuessa siihen, kukka loisti upean oranssina.
 
 
Black Velvet Salmon
 
 
Happy Thought
 
 
Selmakaan ei tahdo vielä mennä levolle
 
 
Fuchsia Cecile
 
Näihin kukkakuviin on mukava päättää tämä postaus -
eräs työkaverini tapaa sanoa tähän aikaan vuodesta:
"Vaikka ulkona on harmaata ja pimeää -
sydämessä paistaa aina aurinko!"
 
Reipasta mieltä, paljon ulkonaoloa päiväsaikaan jos mahdollista,
suklaatia ja glögiä.
Siinä eväät marraskuusta selviämiseen.
 
Leppoisin terveisin Tuulikki
 
 

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Rakkaat pelakuut


Mukava katsella eri blogeista kevään edistymistä - toisilla se on vasta alkamassa, toisilla taas piippoja ilmaantuu mullanpinnalle tiuhaan tahtiin. Eilen sunnuntaina oli niin mahtava kevätpäivä, että lumen vähenemisen koki ihan konkreettisesti. Oi jospa olisin hoksannut heitellä korkeimpien hankien kohdalle hiekkaa tai vaikka multaa, niin lumen pinta olisi alentunut ihan hetkessä. Mutta vielähän sitä ehtii - tänään on ollut pilvisempi päivä, mutta huomiseksi on luvattu taas aurinkoa.

Pihamaan sulamista odotellessa kävin hakemassa väriä tuolta taimihuoneen puolelta - tällä kertaa pelargoneista. Leikkasin jo kukkivia pelargoneita maaliskuussa melko rankalla kädellä mutta en vaihtanut niille multia. Nyt olen alkanut lannoitella niitä pikkuhiljaa ja taas on ilmaantunut kukkasia.
Mullanvaihtopuuhiin ryhdyn vasta kesän alkaessa, jolloin puhtia kukintaan riittää syysmyöhään.


Samba
 
 Tämä erittäin kirkkaanpunainen Samba kuuluu suosikkeihini. Mikä onkaan kauniimpaa kuin oikein kirkas punainen pelakuu terrakotta-ruukussa. Niin mummolamaista, kotoisaa, suloista ja tuo lapsuusajan mieleen. Muistan kun meillä lapsuudenkodissa kukkivat juuri tuollaiset kirkkaanpunaiset pelakuut keväällä joka ikkunalla. Kesäksi ne kai siirrettiin ulkosalle tai ainakin verannalle.
Vieläkin muuten kukkii, mutta ei enää niin monta! Ja saattaa olla että muutamat niistä ovat minun siemenestä kasvattamiani tai ainakin äidin ottamia latvapistokkaita.
 
Säkkijärvi

Säkkijärvi kuuluu myös suosikkeihini. Tämä lajike on  minulla ollut noin 5 vuotta ja olen lisäillyt sitä joka kevät. Tämän ruusunnuppupelargonin etuihin kuuluu se, että se ei kukinnollaan roskaa lainkaan ympäristöään - kukinto kuivuu paikalleen ja siitä se on helppo katkaista pois ilman että joutuu siivouspuuhiin.

Aquarello

Tämän ostin muutama vuosi sitten pistokkaana Plantagenista. Kaunis vaaleanpunaiseen väriin vivahtava valkoinen.

Fireworks Pink
 
 Tämä tähtipelargoni on saatu aikoinaan työkaverilta. Komea kasvi erikoisen mallisine lehtineen ja tähtimäisin kukin.
 
Raspberry Ribble
 
Vuosia sitten itse siemenestä kasvatettu munankuoripelargoni Raspberry Ribble.
 
Els

Viime keväänä Kivipellon Sailalta saatu pistokkaana Els. Jännittävän näköinen kukinto, millaiseksihan se muodostuu kasvin vanhetessa. Ja niin kaunis väri ..


Mårbacka

Tämän niin kuin monta muutakin Mårbackaa (eivät vielä kuki) olen saanut myös Sailalta. Kiitos, Saila
Siellä ne ovat mökin ikkunalaudalla kaikki, hienosti lähtivät kasvamaan ja talvehtivat aivan hyvin. Nämä Mårbackat ovat niin ihania, ja niitä ei koskaan ole liikaa. Itselläni on niitä toistakymmentä, ja nälkä taitaa kasvaa syödessä .. ;DD

 
Vielä mahtunee mukaan tämä iki-ihana riippaverenpisara El Camino.
Se muutti kotiini latvapistokkaana viime keväänä Lappeenrannan Plantagenista.
Odottelen täällä verenpisara Cecilen kukkaan puhkeamista,
sitä minulla on kolme kappaletta, ja ovat onneksi säilyneet hengissä yli talven.
Laitanpa tuohon alas kuvan siitä viime keväältä.
 
Fuchsia Cecile 2.2.2017
 
 
 Täällä on lunta vielä aika paljon, eikä pälvipaikkoja ole vielä kuin yhdessä kukkapenkissä. Rinteessä huomasin muutaman keltaisen ja sinisen krookuksen kukan, mutta näin pilvisenä päivänä en saanut niistä hyvää kuvaa. Tienvieruspenkki on ainut, mikä ei ole enää lumen peitossa, siellä nostelee kuolanpioni piippojaan, samoin parvitulppaanit. Sinivuokkoalue metsän laidassa on vielä melko lailla lumen peitossa, mutta pianhan lumi sulaa ja tuolla maanpinnassa alkaa tapahtua ihan kunnolla!
Oikein mukavaa keväistä viikkoa sekä pihamaalla että taimipuolella,
toivottelee Tuulikki.
 

 


tiistai 12. syyskuuta 2017

Rakkaat pelargonit




White Splash, pistokkaana ostettu

Pelargonista on tulossa vuosi vuodelta minulle mieluisampi, rakkaampi kukka jolla kenties on jo tunnearvoakin. Lapsena en tykännyt yhtään äidin pelakuista, ne tuoksuivatkin niin voimakkaasti kun ne aina keväällä ilmestyivät myös minun makuuhuoneen ikkunoille. Tämän voin sanoa ihan ääneen, koska äitini vieläkin hymyilee salaperäisesti minun pelakuu-kasvatuksiani kohtaan ja arvaan hänen ajatuksensa. On kyllä maininnutkin "muutaman" kerran - hän kun oli nuorempana vähän samaa maata :D

Minulle on nyt käynyt näköjään niin että kun kukkasia on kasvatellut siemenestä niin yhdestä siemenpussista tulee kylvettyä kaikki siemenet, (siis puhun nyt vain pelakuista) koska ihan kaikki siemenet eivät aina idä, eikä siemeniä kehtaa seuraavalle vuodelle jättää eikä niitä tule myöskään antaneeksi kenellekään., muutamaa tähteeksi jäänyttä siementä. Siitä on seuraus että noita pelakuita tulee aivan liikaa, varsinkin jos jättää kaikki talvisäilytykseen, ja varsinkin jos ne säilyvät hyvänä kaikki. Samaa lajia on siten useampia eikä mitään raaski heittää pois "koska ne on itse kasvatettuja". Näinhän se menee.


Orange Appeal, siemenestä 2017

Nyt päätin saada tähän hommaan vähän tolkkua. Tuommoisia itse kasvatettuja ja vuosia säästyneitä/säästettyjä pelakuita laskin olevan nelisenkymmentä sekä lisäksi kahdelta  blogin lukijalta saadut sekä vielä puutarhamyymälöistä hankitut pistokastaimina ostetut lisäksi. Järjellä ajateltuna kutakin lajia riittäisi yksi kappale, mutta varalla voisi vaikka olla toinen, ei ainakaan yhtään enempää. Blogiystäviltä saadut ovat nimilapuin merkattuja, aivan ihania yksilöitä mitä en mistään hinnasta ikinä pois heitä, kiitos Kivipellon Saila ja Anne P. !! Ne ovat pihamökissä hyvin juurtuneina, ruukutettuina ja nimettyinä ikkunalaudoilla.





Mårbacka




Tämän kukinta jännittää - nimi on niin mielenkiintoinen
Red Black Vesuvius



Siperian Sirkka



Els


Tuohon poisheitto-päätökseen vaikutti suurelta osin tämä kesä, kautta aikojen huonoin koskaan. Yksikään ei kuitenkaan kuollut, mutta katoksen olisivat tarvinneet kun aina satoi vettä. Sain vähennettyä ulkona olevista pelakuista 22 kappaletta, jäljelle jäi 30. Hyvä minä - kukkasten himohamsteri ;D Pois heitetyt olivat kesällä huonoon kuntoon menneitä, mutta eivät kuitenkaan lajinsa ainoita joten ei harmita yhtään. (Kävin muuten hakemassa poisheitettyjen kasasta yhden mustalehtisen takaisin viikon päästä :D)


Nuput eivät auenneet, vesi seisoo aluslautasissa ja
keltaisia lehtiä on joutunut ottamaan pois vähän väliä.
Ei hyvä. Pian nämä ja monet muut siellä sun täällä pihamaalla
pääsevät kuitenkin talvetushuoneeseen huilaamaan
ja odottelemaan seuraavaa kevättä ja kesää.
Näin jälkikäteen ajateltuna tänä kesänä näille olisi ollut
 paras sijoituspaikka kasvihuone,
kaikki olisivat kyllä mahtuneet sinne, ehkä . .


Laitanpa tuohon alle vähän niin kuin itsellekin muistiin pelargoni-lajikkeet mitä tällä hetkellä on. Pelakuun alkuperä on minulle hyvin tärkeä asia :D Muistinpanojeni mukaan olen alkanut pelakuita kasvattelemaan vuodesta 1995, mutta muistan että kerran heitin kaikki pelargonit menemään, alkaakseni taas seuraavana keväänä alusta :D Mikä lie kyllästyminen ollut, mutta ei jatkunut kuin seuraavaan kevääseen.


Happy Thought


Ruusunnuppupelargoni Säkkijärvi

* Siemenestä kasvatetut

Avanti Pink 2009
Avanti Scarlet Red 2002
Avanti White 2006
Black Velvet Coral 2010
Black Velvet Salmon 2009
Black Velvet Pink 2011
Border White 2010
Raspberry Ribble 2010
Orange Appeal 2017
Vista white 2006
Horizon Blueberry Ribble 2008

* Puutarhamyymälöistä tai messuilta ostetut pistokastaimista kasvatetut

Apple Blossom 2017
Samba 2016
White Splash 2016
Aquarello 2014
Prins Gustav valk. 2017
Tuoksupelargoni Orange Fizz 2017
Mårbacka Prins Felix 2017


White Splash


Tuoksupelargoni Orange Fizz


* Ystäviltä saadut latvapistokkaat

Fireworks Pink 2010
Mrs Pollock 2014
Happy Thought 2014
Säkkijärvi kirkkaan punainen 2014
Mårbacka, useita värejä 2017
Els 2017
Prins Nikolai 2017
Red Black Vesuvius 2017
Siperian Sirkka 2017
Marja 2017
Tulppaani 2017
Vanha punainen ruusunnuppu 2017
Lisäksi muutamia nimettömiä 2017  ja odottelen kun kukkii




Mrs Pollock

Täydennän sivupalkissa olevaa pelargoniluetteloa, kunhan saan otettua niiden kukista valokuvat.
Kun ei tänä kesänä pelargonit paljon loistaneet, en anna valtaa surkuttelulle vaan laitan alle muutaman aikaisempina vuosina otetun kuvan siemenkasvatuksistani.


2015

2015



21.3.2017 Raspberry Ribble

Mustalehtinen  Black Velvet Pink12.4.2016 ,
vasemmalla tähtipelargoni
takana vaahtera-aulio