Muutama vuosi - A couple of years

 

Hei.

Edellisestä postauksesta on jo pari vuotta kulunut. Minulla on sairauksia ja nämä viime vuodet olen ollut hieman huonommassa kunnossa. En ole kovin usein käynyt lintuilemassa. Uusia valokuvia linnuista ei ole.

Olen käynyt lävitse vanhoja valokuvia. Postaan tällä kertaa tähän parin vuoden takaisia Hailuoto-kuvia.

Hello!

It's been a couple of years since the last post. I have illnesses and these last few years I have been in a slightly worse condition. I haven't been birding very often. There are no new photos of the birds. I've been looking at old photos. I am now posting Hailuoto photos from a couple of years ago.

 

Laulujoutsen/Whooper Swan

Närhi/Eurasian Jay

Punatulkku/Eurasian Bullfinch

Sinisorsa/Mallard

Linking to

Saturday Critter 

Kaksi maisemaa

Eilen Viikissä pilvisessä säässä kokeilin jälleen kameraan erilaisia säätöjä. Epäselvien ja huonojen kuvien kanssa on kiva leikitellä kuvankäsittelyohjelmalla. Loin joutsenille kaksi maisemaa.

Ensimmäisessä kuvassa poistin harmaan mustan pilvitaustan ja tummensin joutsenta. Valkoinen lentää valkoisessa. Toisessa kuvassa tummensin taustan metsää ja valotin etualaa. Loin voimakkaan kontrastin.

Eilen, muuten, näin tämän vuoden ensimmäiset kulorastaani ja ensimmäisen kurkiaurani. Itse asiassa, kumpiakaan en olisi havainnut, mutta onneksi paikoilla olleet muut lintuharrastajat huomasivat ja kertoivat huomioistaan – ja niin minäkin näin ne.

Lisäys klo 07.57

Koiran kanssa tänä aamuna lenkillä sain kuulla jälleen kevään uutta laulajaa: punakylkirastaat. Näin niitä kolme yksilöä. Aamun äänimaisema on muuttunut viikon takaisesta huimasti!

I dealt with two "bad" photo.

And, by the way, I saw yesterday the Mistle Thrust and Cranes. Spring is here!

Anu

Linnut saapuvat!

English summary is bottom of the text.

Nyt se on alkanut! Vuoden hektisin lintuiluaika!

Etelä-Suomeen on saapunut jo paljon lintuja, muun muassa kiuruja, töyhtöhyyppiä, haikaroita, laulujoutsenia, sepelkyyhkyjä ja uuttukyyhkyjä.

Pohjoiseen menevät lajit ovat liikkeellä, kuten pulmuset ja hanhet. Hanhiparvia täytyykin nyt katsella tarkasti, jotta osaisi erottaa pohjoisen lajit! Joutsenten joukossa liikkuu pikkujoutsenia – jos niitä haluaa nähdä, niin nyt on alkanut siihen parhaimmat ajat.

Eilen Lahdessa Polttimon sulalla oli seitsemän laulujoutsenta (Cygnus cygnus/Whooperswan). Eivät ne siinä kauan viivy, vaan jatkavat matkaansa pesimäseuduilleen.

The birds arrive!

Now it has started! The busiest time of the year to see birds!

To Southern Finland has arrived already a lot of birds, like Skylarks, Lapwings, herons, Whooperswans, Wood Pigeons and Stock Doves.

The Northern species are on the move, like Snow Buntings and Anserinaes. Flocks of Anserinaes must now watch closely, in order to distinguish the Northern species!

Yesterday there were in Polttimo, Lahti, seven Whooperswans. They are not there in the long time, but they continue the journey to their nesting regions.

Anu

Laulujoutsen

Laulujoutsen (Cygnus cygnus/Whooper Swan) on Birdlife Suomen vuoden 2014 lintu. Arvellaan, että Suomessa pesii noin 10 000 laulujoutsenparia. Se on enemmän kuin vuonna 2004, jolloin pesiviä pareja oli noin 4600 – 6000. Mutta, itse asiassa, ei 10 000 paria ole suuri määrä – kun sitä alkaa ajatella.

Birdlife järjestää 25.–26.10. Joutsenbongauksen, jolla osaltaan kartoitetaan laulujoutsenten lukumäärää. Osallistuminen vaikuttaa suht helpolta. Kyseisenä viikonloppuna lasketaan nähdyt laulujoutsenet ja ilmoitetaan lukumäärä sekä paikka, missä havaitsi linnut. Lisäksi, Birdlife kerää tietoja joutsenille vaarallisista sähkölangoista, ja myös niistä voi ilmoittaa.

Mielenkiintoinen, Risto Sulkavan, juttu Suomen Luonto -lehdestä: Joutsen rehevöitymishaittojen torjujana.

Ja, sitten vielä, poikkeuksellisesti kohdennetusti, helsinkiläisille asiaa. Helsingin metsien säilyttämisen puolesta on usea järjestö tehnyt yhdessä vetoomuksen. Lisätietoja, ja mm. karttatiedot, mistä metsistä ja metsäplänteistä on kyse, löytyy täältä: Helsingin metsät. Linnutkin tarvitsevat metsiä!

Kuvat otin eilen Toivanjoen lintutornista, Janakkalassa.

Lapakisto - Pitkäjärvenpolku

Lapakiston suojelualueen sininen reitti, Pitkäjärvenpolku, on kyllä ehdottomasti hienoin alueen reiteistä! Kävelimme sen lauantaiaamuna. (Pajulahden urheiluopiston pdf-kartta reiteistä)

Matka alkoi jälleen Ristikankaan parkkipaikalta. Polku kulkee Pitkäjärven rantaa kallioiden alapuolella. Kalliot, Pitkäjärvenvuori, nousee korkeimmillaan 45 metriä järven pinnan yläpuolelle. Muutama vuosi sitten kalliosta on lohjennut "palanen":

Aamulla Pitkäjärven äänimaisema oli nautinnollinen. Joutsenten ja muiden lintujen äänet kantoivat järvellä upeasti.

Polku oli helppokulkuinen. Kalliolla kasvava metsä on vanhaa.

Pitkäjärvenvuorelle kapuaminen oli ainoa kunnon nousu. Nousu oli lyhyt, mutta suhteellisen jyrkkä. Vuoren laelle on tehty nuotiopaikka ja puuliiteri polttopuille. Kun saavuimme sinne oli nuotiossa kyteviä hiiliä. Nuotiopuut sai syttymään, kun jaksoi tarpeeksi puhaltaa tulisiin hiiliin.

Malla-koira tarkkailee nuotion sytytystä.

Maisema nuotiopaikalla oli hieno suomalainen järvimaisema. Närhet näyttäytyivät lähellä nuotiopaikkaa.

Maisemaa nuotiopaikalta.

Nuotiopaikka on kalliojyrkänteellä.

Kahvit termarista ja makkaran paistaminen nuotiolla. Upea aamuhetki!

Nuotioon jäi kyteviä hiiliä seuraaville retkeläisille.

Reitti jatkui kuivassa metsässä kohden Ahvenlampea.

Polku on helppokulkuista.

Polun lähellä metsässä huuteli palokärki. Ahvenlammen reunalla oli hieman kosteampia kohtia.

Suopursu

Vesilintu

Ahvenlammen pohjukkaan on myös rakennettu nuotiopaikka.

Liiterissä oli puita ja tukevaan mäntyyn oli kettingillä kiinnitetty sankko, jolla saisi vettä nuotion sammuttamiseen. Istuimme hetken nuotiopaikalla. 

Vastarannan kuikkaparin kuvaamista.

Ja, tämä nuotiopaikka tuntui jopa mukavammalta kuin Pitkäjärvenvuoren nuotiopaikka, sillä tämä oli aivan vesirajassa ja kontakti veteen tuo oman tunnelmansa.

Ahvenlammen nuotiopaikalta ei ollut enää pitkä matka lähtöpisteeseen. Parkkipaikalla olevaan postilaatikkoon oli vieraskirjan lisäksi laitettu maastokarttoja reiteistä. Kun teimme puolen päivän aikoina lähtöä alueelta, paikalle saapui useampia autoja. Retkeilijät suuntasivat kohden Lapakiston kivoja reittejä!

P.S Jos käyttää tehokasta hyttyskarkotetta, hyttysistä ei ole haittaa. Lapakiston suojelualueella, kuten Suomalaisissa metsissä yleensä, on kyykäärmeitä (joihin me emme ole törmänneet, onneksi). Kyytabletit olisi siis hyvä pitää mukana ja mieluiten vaelluskengät, joiden lävitse eivät käärmeet kykene purra.

Kuvat saa isommiksi klikkaamalla jotakin kuvaa.