Seilin Kirkko

Parasta Seilin saarella oli tällä kertaa Kirkko - vähän samoin kuin lyhyellä piipahduksella Nauvossa (täällä). Ei huono, kaksi mieleenpainuvaa kirkkoa päivässä :) 

Ihastuin tuohon 1700-luvulta lähes sellaisenaan säilyneeseen pikkuruiseen puukirkkoon. Etenkin, kun sain pääsylippuja myyvältä nuorelta naiselta melkeinpä yksityisopastusta kirkon lähes 300-vuotiseen historiaan. Kiitos siitä :)

Saarella on ollut oma kirkko ”spitaalihospitaalin” perustamisesta (täällä) 1600-luvun alusta lähtien. Saaren ensimmäiseksi kirkoksi siirrettiin Turusta Pyhän Yrjänän hospitaalin kirkko. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1733 ja se on ainoa rakennus, joka saarella on säilynyt entisen ”spitaalihospitaalin” ajoilta.

Kun astuin sisälle kirkkoon, hämmennyin miten vaatimaton ja riisuttu se oli - maalaamattomia hirsiseiniä ja käsittelemätöntä lautakattoa. Hämmennystäni lisäsi kirkon takaosassa oleva, kalteria muistuttava puinen aita, jonka tehtävä oli ollut eristää ”tarttuvien tautien vaivaamat” muusta kirkkoväestä.

Vähitellen aloin nähdä puisen kirkon karua kauneutta. Vuosisatojen jättämää ajan patinaa ja lautaseinien piilottamia muistijälkiä. Vaatimattomassa kirkossa oli myös kaksi väripilkkua ja katseen vangitsijaa - punaisena hohtava alttarivaate ja mustavalkoisin miesten kuvin koristeltu saarnastuoli. Saarnastuoli oli 1700-luvulta, mutta kirkkaanvärinen alttarivaate oli lisätty kirkkoon vasta 1950-luvulla. Tällöin presidentti Urho Kekkonen oli vieraillut kirkossa vaimonsa Sylvin kanssa, minkä jälkeen Sylvi oli halunnut lahjoittaa kirkkoon ”vähän väriä”. 

Jäin myös ihmettelemään pienen urkuharmonin edessä olevaa koristeltua penkkiä. Luin, että tämä 1600-luvulta peräisin oleva puinen penkki on entisaikaan toiminut matka-alttarina. Vieraillessaan syrjäisillä seuduilla pappi on saattanut toimittaa messun käyttäen mukanaan kuljettamaansa alttaria. Messua ei nimittäin saanut lukea kuin sille pyhitetyn alttarin yli. 

Vaatimatonta ja pientä kirkkoa ympäröi vaatimaton ja pieni hautausmaa, jonka toiselle puolelle oli haudattu mielisairaalan potilaita ja toiselle sairaalan työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään. Vierailun arvoinen ja puhutteleva sekin…

Saarnastuolin maalaukset ja sen takana olevan maalauksen oli tehnyt vain 19-vuotias

Carl Johan von Holthusen vuonna 1734 - vuosi kirkon valmistumisen jälkeen. 

Alkuperäisen alttarivaatteen suunnitteli tekstiilitaiteilija Toini Nyström (1887-1967).

Nykyään alkuperäinen on säilötty Kansallismuseoon ja vuodesta 2014 sen tilalla on ollut kopio, 

jota saarella itsekin asuva Birgitta Henriksson työsti kaksi vuotta.  

Harmonin urkupenkkinä toimi matka-alttari 1600-luvulta.

Harmoni on ilmestynyt kirkkoon vasta toisen maailman sodan jälkeen, 

sillä tätä ennen kirkossa ei ollut mitään soittimia.

Puinen ”kalteriaita”, joka erotti ”spitaaliset” muista kirkkovieraista. 

Arthur 1.8.1892 -9.8.1892 ja Elin 24.8.1885 - 27.8.1885

Sairaala Seilissä

Entisen hospitaalin päärakennusta, jossa nykyään toimii ravintola ja 

Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitus. 

Nauvon vierasvenesatamasta (täällä) siirryimme autolautalla puolen tunnin matkan Seilin saarelle. Meillä oli runsaat kolme tuntia aikaa tutustua saaren rakennuksiin, historiaan ja luontoon, ennen kuin jatkoimme yhteisaluksella eteenpäin Hankan laituriin Rymättylän puolelle - toiseen yöpymispaikkaamme.

Aikaa Seilissä kului tietty myös lounaaseen, joka päivittäin on tarjoilla saaren ravintolan buffetpöydästä. Söin kasviborssikeittoa ja jälkkäriksi ostin kahvin kanssa 3 Kaverin toffee&crunch -jätskipuikon, kun tämän kesän herkkuni eli Lakritsi&sitruuna oli loppu :)

Harmikseni jouduin aikataulusyistä jättämään väliin maksullisen saarikierroksen, ja kiertelinkin vähän sokkona saarta tutkien sen rakennuksia. Onneksi päärakennuksen käytävillä oli hyvät opastaulut, joista sain kaipaamaani tietoa Seilin historiasta ja sen ”hospitaaleista” :)

Neljä sataa vuotta sitten Ahvenanmaalle ja Lounais-Suomeen levisi spitaali, jota nykyään kutsutaan lepraksi, ja Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf (1594-1632) määräsi, että Turun lähistölle - mieluummin jollekin saarella - pitää rakentaa erillinen hoitolaitos jonne saitastunert voidaan eristää. 

Tuolloin lepraa pelättiin. Taudin aiheuttajaa ei tiedetty eikä sitä osattu hoitaa. Tautia pidettiin jumalan rangaistuksena ja parantumattomana. Tartuntavaaran vuoksi sairastuneet haluttiin eristää loppuiäkseen.

Lepraa esiintyy edelleen, mutta nykyään tiedetään, että taudin aiheuttaa bakteeri. Hoitamattomana bakteeri vahingoittaa etenkin ihoa, limakalvoja ja ääreishermoja, ja edetessään aiheuttaa mm. ihon epämuodostumia. Tänä päivänä lepran hoitoon on tehokkaita lääkkeitä. Lisäksi tiedetään, että se tarttuu pisaratartuntana, mutta tartunnan saamiseksi tarvitaan pitkäaikainen ja läheinen yhdessäolo.

Kuninkaan käskystä pienelle Seilin saarelle - eristyksiin - perustettiin ns. spitaalihospitaali, joka toimi saarella vuosina 1622-1785. Lepraepidemia rauhoittui pikkuhiljaa ja Seilin viimeinen potilas Malin Matsdotter kuoli 1785 oltuaan saaressa 52 vuotta. Maailmalla tautia esiintyy edelleen, mutta viimeinen uusi kotoperäinen lepratapaus löytyi Suomesta vuonna 1955.

Leprapotilaiden jälkeen Seilillä hoidettiin ”parantumattomasti” mielisairaita ja vuodesta 1889 lähtien ainoastaan naispuolisia kroonikkopotilaita. Saaren hospitaali toimikin mielisairaalana vuoteen 1962 asti, tosin vuoden 1944 jälkeen sinne ei enää sijoitettu uusia potilaita. 

Saaren nykyiset kivirakennukset on rakennettu 1800-luvulla. Spitaalihospitaalin aikaiset hirsirakennukset ovat saaren kirkkoa lukuunottamatta tuhoutuneet. Vuonna 1964 valtio luovutti rakennukset ja lähiympäristön Turun yliopistolle ja tiloissa alkoi toimia Saaristomeren tutkimuslaitos. Matkailijoille saari ja sen rakennukset majoitus- ja ravintolapalveluineen ovat olleet avoinna vajaat kymmenen vuotta. 

Mielenkiintoinen saari komeine kivirakennuksineen. Kaunista luontoa ja jännittävää historiaa. Tosin vanhetessa olen alkanut tulla allergiseksi ruuhkaisille turistikohteille, ja sitähän Seili heinäkuisena keskiviikkona auttamatta oli. 

Mutta sen takia en olisi kuitenkaan jättänyt saarta väliin :)

Päärakennuksessa on säilytetty yksi entinen potilashuone mielisairaala-ajoilta.

Potilaiden lisäksi saarella asui sairaalan työntekijöitä perheineen.

Tämä Fyyri-niminen rakennus toimi hoitajien asuntona.

Ilmakuva 1800-luvulla rakennetusta sairaalasta. 

Alkuperäisen valokuvan on ottanut Jari Hänninen, UTU