Alppiruusut aloittivat kukintansa

'Haaga'

Alppiruusujen kukinta on varmasti alkukesän yksi odotetuimpia tapahtumia. Niiden kukkiessa pitää kameran kanssa olla valppaana ottamassa kaunottarista kuvia niin läheltä kuin kaukaakin. Ihan joka suunnasta ja kantilta, jotta niiden loiston saa mahdollisimman hyvin kuvien avulla vangittua ja talletettua kuvagalleriaan. Siellä niiden pariin on helppo palata kukinnan ollessa auttamatta ohi.

Onneksi toissapäiväisten ukkoskuurojen aikana puutarhamme kukintavuorossa olevat alppiruusut eivät olleet ehtineet vielä avaamaan kuin muutamia kukkiaan.

Täytyykin toivoa, ettei kovan tuulen kanssa tulevia ukkossateita tulisi enää lisää kukinnan aikana.

Haaga on ehkä suurin suosikkini pihamme alppiruusuista. Se on kotimainen lajike, hyvin kestävä ja sen kukat ovat mielestäni lähes täydellisen väriset. Se kukkii myös runsaasti.

Se on helppo tunnistaa sen ylimmän terälehden tummemmista täplistä.

Haaga kasvaa meillä takapihan puolivarjoisessa, hieman alaspäin viettävässä alppiruusupenkissä, joka on osoittautunut sille, kuten muillekin penkin alppiruusuille sopivaksi. 

 Kasvutapa on pyöreän säännöllinen. 

Samassa penkissä Haagan lisäksi on kahdeksan muutakin alppiruusua. Aikainen Elviira on jo kukintansa lopettanut. Se on hyvin oikukas ja vaihtelevasti kukkiva ja vaatii aina todella hyvän kevätsuojauksen. Kukinta oli tällä kertaa hyvin vaatimaton samoin kuin .....

marjatanalppiruusu 'Mauritzillakin' yllä.

Alppiruusujen juurella meillä kasvaa pikkutalviota, taponlehteä, suikeroalpia ja varjoyrttiä juuristoa varjostamassa ja pidättämässä pohjamaan kosteutta.

Aikaisin keväällä tapaamme virittää myös varjostusverkot kaikkien rodojemme suojaksi. Rodolannosta ne saavat melko säännöllisesti ja tietenkin myös kastelua aina tarpeen mukaan.

 Haagalla  korkeutta on puolestatoista metristä noin pariin metriin.

Haagan vasemmalla puolella kukkii kotimainen lajike 'Helsinki University'. Sen nupuista suurin osa on vielä avautumatta, joten laitan siitä kuvia vielä myöhemmin. 

Kukat ovat auetessaan hieman vaaleamman punaiset kuin Haagalla, mutta muutoin se muistuttaa erehdyttävän paljon edellä mainittua.

Helsinki Universitynkin terälehdissä on kauniit tummat täpläkuviot. 

Sitten 'P. M. A Tigerstedt', joka kukkii penkin oikeassa laidassa. Se on suurikokoinen, harvahko ja pystykasvuinen lajike. Kukat ovat lähes valkoiset ja niissä on lisäksi kaunis tummanpunainen laikutus. Lajike on myöskin kotimainen ja  hyvin kestävä samoin, kuin korkein alppiruusuistamme eli....

'St Michel' eli Mikkeli. Sen kukka on lähes valkoinen terälehtien hennon vaaleanpunaisella höystettynä. Se on myös hyvin näyttävä sekä kestävä. Yläterälehdessä sillä on vihertävä täplitys.

Tässä, kuten alla olevissa kuvissa näkyy hyvin sen korkeus muihin penkin alppiruusuihin verrattuna.

Mikkelin kukinta on runsastunut kasvun myötä vuosi vuodelta. Enpä olisi uskonut sen pienenä taimena ollessa, että se joskus tulee yltämään talomme räystään korkeudelle saakka.

Uutta kasvua näyttäisi tulleen lisää tänäkin vuonna.

 

Haagan edessä, penkin etureunassa kukkii  laajalle alalle oksiaan kurottava Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva puistoalppiruusu 'Catawbience'. Se on ihan ensimmäisiä hankkimiamme alppiruusuja ja varmasti monelle hyvin tuttu.

Alppiruusupenkissä kasvaa vielä tämä uskomattoman kaunis, matalakasvuinen Yakushiman alppiruusu 'Fantastica'. Se sai pari vuotta sitten siirron muiden alppiruusujen joukkoon etupihan penkistä, missä se jäi liikaa varjoon ison tuijan juurella. Parhaillaan siinä on enää vain kaksi säilynyttä oksanhaaraa, tehden vain tämän yhden ainoan kukan. Toivon kovasti sen ajan kanssa vielä tuuhistuvan entiselleen. 

Sää on edelleen hyvin helteinen ja tällä hetkellä mittari näyttää meillä varjolämpötilaksi +28 astetta. Täytyy myöntää, että minulle hieman liikaa auringossa oleskeluun.

Mukavaa loppuviikkoa.

Sade sai hyvää aikaan

Sade tuli enemmän kuin tarpeeseen ja se on vauhdittanut kasvua oleellisesti. Alppiruusuista kukintavuorossa on takapihan alppiruusupenkin P.M.A. Tigerstedt ‘.

Ojanvarsipenkin koristeomenapuu 'Makamik' kukkii myös parhaillaan. Sen kolmesta päähaarasta kaksi kuvan oikeanpuoleista haaraa ovat kokonaan kuivuneet, joten olen valmistautunut puun kukkivan ehkä viimeistä kertaa.

'Makamik' pellon reunasta kuvattuna.

Syreenin kukinta on aina yhtä ihanaa ja se tuoksu....

Syreenipenkin lumipalloheisi on täynnä vihreitä kukkapalloja. Odotan innolla kukintaa.

Kuunliljat ovat paisuneet ihan silmissä.

Rinneangervon oksia oli jänis käynyt talven aikana napsimassa. Jouduin tasaamaan osaa varsista. 

Samassa penkissä kasvava laukan kukka.

Tienvarsipenkin 'Gladiator' laukkojen lehdet ovat surullinen näky. Toivottavasti myös itse kukat  kasvattavat kokonsa normaaliksi.

Loppuun vielä kuva tulotien varsessa kasvavasta  idänvirpiangervosta.

Oikein mukavaa ja aurinkoista viikkoa. 

Kuusi kuvaa kesästä.

Sain tämän kivan haasteen Päiviltä Kottikärryn kääntöpiiri -blogista. Kiitos Päivi. Alkuaan haaste on peräisin Tuplasti terapiaa -blogista. Teemana haasteessa on "paras".

Tässäpä omat kuusi kuvaani kesältä.

Sipulikukkien keväinen kukinta pitkän talven jälkeen on aina odotettu.....

samoin kuin takapihamme alppiruusujen ja....

etupihan pionienkin... 

puhumattakaan nyt näistä minulle tärkeistä kaunottarista.

Keskikesän vehmaus tässä  puutarhamme osassa on jotenkin vihreän eri sävyineen seesteinen ja rauhoittava.

Tiikerililjat säväyttävät värillään vihreitä havuja vasten.

Tämän kuvan valitsin kesän parhaaksi. Se näet palauttaa mieleeni ihanan ja onnistuneen lomamatkamme Kreetalle.

Tämän vuoden teema on paras.

Julkaise kuusi kuvaa kesästä ja kerro mikä niistä on se parhain. 

Siis yksinkertaisuudessaan paras muisto, hetki, loppuun saatu projekti, valokuva yms.
Mikä vain sinusta on se paras muisto.

Haasta yksi tai useampi blogi

Ilmoita Tuplasti terapiaa-blogiin osallistumisesi
ja että saako siellä julkaista valitsemasi parhaan muistosi kuvan tulevassa koonti-postauksessa.

Kerätään parhaat muistot yhteen postaukseen.

Tällä kertaa haastan Riitan Puutarhaeloa blogista

Alppiruusujen kukintaa

Hei pitkästä aikaa. Lomailimme muutaman päivän Prahassa ja siitä syystä päivitykset puutarhan tapahtumista laahaavat nyt pahasti jäljessä.

Alppiruusut kukkivat tänä vuonna jos nyt ei ennätysmäisesti, niin kuitenkin  melko runsaasti. Nyt kukinta on jo ohi. Kuvat on otettu 6. päivä kesäkuuta.

Mukavaa juhannuspäivän loppuiltaa.