Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. huhtikuuta 2023

Tintin pönttöjä ja paprikapuita

 

Ihanaa, kun voi jo ulkona maalailla!

Pikku-murut olivat mummulassa yökylässä pääsiäisenä pari yötä. Ehdittiin tekemään paljon kivoja juttuja, kuten saunomaan ja katsomaan elokuvia. Pappa myös nikkaroi muksujen kanssa parit linnunpöntöt. Ajatuksena oli tehdä pöntöt hömötiaisille. Hömötiainen on jo luokiteltu uhanalaiseksi, koska sen suosimat pesimisympäristöt on hävinneet. Metsien tehohakkuiden johdosta se ei löydä lahopuita, joiden koloihin se voisi pesiä.
Hömötiäinen on myös kovin kranttu pesimään pöntössä. Mutta toivomme kovasti, että meillä talviruokinnalla käyneet hömötiaiset löytäisivät pesäpaikan. Jos ei meidän tintin pöntöistä, niin ympäristön lahopuista. Laitomme kyllä pönttöihin ohjeiden mukaan sahanpurua, koska hömötiainen haluaa kaivaa itse pesäkolonsa. Se ei helposti huoli tyhjää pönttöä.

Pikku Omenainen taiteilee!

Lapsethan olivat ihan into piukeina tekemässä pönttöjä papan kanssa! Pappa oli sahannut osat valmiiksi ja porannut reijät nauloille, jotta pikkuisten olisi helpompi vasaroida osat toisiinsa. Pappa oli lähettänyt tyttärelle videoita muksujen puuhista. Tytärtä oli hieman kylmännyt katsella, kun toinen muksuista käytteli rohkein ottein vasaraa ja toinen piti osia yhdessä. 😂
Hyvin muksut kuitenkin saivat pönttöjen seinät kasaan. Varsinkin Kuukuna on jo niin taitava käsistään! Ja Omppu tulee hyvää vauhtia perässä.
Minä laitoin muksuille ulos maalauspisteen ja he viihtyivätkin pitkät tovit pönttöjä maalaten. Kuukuna on jo niin iso, että auttoi pikkusiskoaankin saamaan lisää väriä tuubeista. Oli ilo katsella muksujen intoa rakentamiseen ja maalailuun. 


Ensimmäistä kertaa terävällä veitsellä
työskentelyä!

Joku aika sitten Kuukuna otti ison askeleen kokkailuissaan ja käytti ensimmäistä kertaa terävää veitseä pilkkomis hommissa. Poika ei ole kovin innostunut kasvisten syöjä, mutta ainakin paprika maistuu hyvin.

Pikkusormilla on helppo tehdä kylvöjä!

Siinä suippopaprikoita pilkkoessaan hän tokaisi, että koska tykkää syödä paprikaa, niin hän haluaisi kasvattaa paprikapuun. Voi, kuinka mummun sydän läikähti! Mietiskelin, että ehkä jotain on mennyt oikein, kun 5-vuotias tietää ettei paprikaa vaan haeta kaupasta. Vaan että se pitää kylvää siemenestä ja kasvattaa.


Minunhan ei pitänyt kylvää paprikaa ollenkaan tänä keväänä. Olin ajatellut ostaa muutamia taimia valmiina. Mutta onneksi minulla oli suippopaprikan siemeniä, jotta poika sai kasvattaa itselleen (ja ehkä vähän mummullekkin) paprikapuita.
Siinä siemeniä multaan tarkasti sijoitellessaan poika tuumasi, ettei ole ennen kylvöhommia tehnytkää. Tottahan tämä olikin. Ollaan kyllä istutettu perunoita ja kaikenlaisia taimia, sekä kesäkukkia. Mutta siemeniä ei olla yhdessä kylvetty ennen.


Lupasin ottaa kylvökset ja mahdolliset taimet hoidettavakseni. Ja hyvinhän itivätkin! Komeita "paprikapuun" taimia saadaankin. Poika oli ihan innoissaan pääsiäisenä, kun näki taimet. Lupasin koulia ne isompiin ruukkuihin ja lannoitella niitä hyvin. Kotiin lähtiessään Kuukuna vielä muistutti, että mummu hoitaisi hänen paprikoitaan huolella. Voi, mikä muru!


Pappa ripusti tintin pöntötkin puihin, kun niiden maalaukset olivat kuivuneet. Sijoitettiin pöntöt meidän puimalan ja kanalan takana olevaan pieneen metsikköön. Tali- ja sinitiaiset olivat heti niitä tutkimassa. Mutta reikä taitaa olla niille liian pieni. Joten olisi kiva, jos jokin pienempi tintti niihin löytäisi. Jos ei hömötintti, niin vaikka kuusitintti.


Pitäisi tehdä vielä lisää pönttöjä, kun on noita innokkaita maalareita. Ja toivotaan paprikapuille runsasta satoa!

perjantai 17. helmikuuta 2023

Omppu ja Kuukuna tekevät talikakkusia

 


Kun lapsenlapset tulevat mummulaan yökylään, yritän keksiä heille aina jotain mukavaa ja helppoa tekemistä. Molemmat muksut tykkäävät kovasti puuhata kaikenlaista, mutta eivät vielä jaksa keskittyä mihinkään pitkäkestoiseen hommaan.

Tarkkaa hommaa!

Teen jatkuvasti itse talikakkusia linnuille. Ostan kyllä talipalloja valmiinakin, mutta olen huomannut lintujen pitävän näistä itse tehdyistä enemmän.
Edullisemmaksihan itse tehdyt eivät tule. Mutta ne ovat nopeita tehdä vaikka työpäivän jälkeen. Mitään kovin vaativaa en ainakaan minä jaksa enää iltaisin puuhata ja talikakkuset ovat juuri sopivan pieni puhde niin aikuisille, kuin lapsillekin.

Vuorotellen laitetaan aineksia.

Rasvana käytimme 500 g kookosrasvaa. Lorautin pari ruokalusikallista rypsiöljyä rasvan joukkoon. Se pitää kookosrasvan hieman pehmeämpänä ja pikkulintujen on helpompi kakkusia nokkia.
Sillä välin kun rasva oli sulamassa kattilassa puuhellalla, muksut laittelivat kuivia aineita lusikoilla muotteihin. Minä olin katkonut saksilla ripustusnarut jo aiemmin valmiiksi muotteihin. Käytimme hamppunarua, joka maatuu luonnosta, jos sattuu sinne jäämään.

Hyvältä näyttää. Ei ole kovin paljoa mennyt 
ohi muottien.


Kuivina aineksina meillä oli maapähkinöitä, kuorittuja auringonkukan siemeniä, kuivattuja nokkosensiemeniä ja  kuivattuja puolukoita. Aikas herkullisen kuuloiset ainekset!

Mummu kaataa kuuman rasvan.

Muksut laittoivat vuorotellen aineksia muotteihin niin, että ne olivat noin puolillaan. Sitten minä kaadoin sulan kookosrasvan muotteihin.

Näistä kahdesta on tullut kyllä
sellaisia pelleilijöitä, että!


Vietiin kakkuset ulos kovettumaan.

Vietiin tarjottimella oleva kakkusmuotti jäähtymään ja kovettumaan ulos tuhkaämpärin päälle. Samalla lähdettiin porukalla ulkoilemaan siksi aikaa, kun kakkuset olisivat kovettuneet niin paljon, että saisimme ne muoteista ulos ja ripustettua lintujen nautittavaksi.

Parin tunnin kuluttua ne olivat 
valmiit irroitettaviksi muoteista.

Muksujen mielestä kakkuset
tuoksuivat herkulliselta!

Kyllä mummua nauratti, kun muksut nuuskivat kakkusia. Heidän mielestään ne tuoksuivat herkullisilta! Eivät kuitenkaan haukanneet paloja niistä. Benja koirahan on monesti hyppinyt puissa roikkuviin talikakkusiin ja syönyt ne. On kuulemma kakka luistanut koiralla hyvin!

Ripustettiin niitä omenapuuhun.

Sekä lintulaudalle. Kuukuna 
ylettyi vielä nuuhkimaan niitä!

Kiva ja helppo homma oli tehdä talikakkusia muksujen kanssa. Mukavaa oli ripustella niitä paikoilleen ja jäädä seuraamaan hieman kauempaa lintujen herkuttelua.

Kakkuset maistuivat hyvin linnuille!

Ei montaa päivää mennyt, kun kaikki kakkuset oli syöty. Hyvä juttu, koska nyt voikin tehdä taas uuden satsin puihin ripustettavaksi!


keskiviikko 13. huhtikuuta 2022

Pupusynttärit Raudanmaan kylätalolla

 * tilavuokra saatu ilmaiseksi näkyvyyttä vastaan


Kuukunallahan oli maaliskuussa 4-vuotissyntymäpäivä. Omppu taas viettää 2-vuotispäiviään huhtikuun lopulla. Jossain vaiheessa oli puhetta, että muksuille järjestettäisiin yhteiset synttärijuhlat sopivaan aikaan.

Ilmapallot olimme itse tuoneet. Kaikki muut
kuvassa näkyvät välineet olivat liikuntasalin
välinevarastosta.

Sitten saimme mahtavan tilaisuuden järjestää muksuille juhlat Raudanmaan kylätalolla Pupusynttäri-teemalla. Mikäs sen mukavampaa, kuin saada viettää juhlat väljissä tiloissa, samalla suloisia pupuja ja marsuja ihastellen.



Raudanmaan kylätalo on entinen kyläkoulu Raudanmaan kylässä, Kangasalla. Kylän yhdistykset ja seurat ostivat lakkautetun koulun tontteineen Kangasalan kaupungilta ja se on nyt kyläläisten ikioma monitoimitalo.


Kylätalolla toimii Kahvila Mäyrä, jossa saa arkipäivisin lounasta, sekä perjantai-iltaisin ja lauantaisin pizzaa. Kesäaikaan kahvila on auki myös sunnuntaisin ja arkena aukioloajat pitenevät myöhempään iltaan. Ja vink, vink, minutkin saattaa joskus tavata kahvilassa kauhan varressa, sekä nyt kesällä muissa hommissa kylätalolla!


Kylätalolla järjestetään erilaisia tapahtumia, siellä on tarjolla ajoittain parturipalveluita, jumppia, kursseja ja tiloja voi vuokrata omiin tapahtumineen tai kokouksiin. 


Kylätalolla on oma kuntosali ja iso, koulun liikuntasali. Liikuntasalia voi myös vuokrata erikseen, vaikkapa lentopallon peluuseen. Sinne voi tehdä lapsille temppuradan, koska tilavuokraan kuuluu kaikki varastosta löytyvät välineet. Liikuntasalin tilavuokra on 15 e/ tunti.

Kakku oli tyttären tekemä.

Kahvila Mäyrän aukiolojen puitteissa on mahdollista vierailla kylätalon Pupulassa. Pupulan asukkaina on ihania ja kesyjä pupuja, sekä marsuja. Vierailu pupujen ja marsujen luona maksaa 3 e/ henkilö ja hintaan kuuluu eläinten herkkumuki, jonka sisällön voi syöttää pupulan asukkailla. Alle 3-vuotiaille Pupulavierailu on ilmainen. Pupulan pääsymaksu maksetaan Kahvila Mäyrään.


Meillä oli tosiaan Kylätalon Pupusynttäri-paketti, johon kuului tunti Pupulassa, toinen tunti juhlatilassa ja liikuntasalin käyttö välineineen koko ajaksi. 

Juhlatilan pöydissä on pyörät alla, joten niitä oli
helppo siirrellä omien tarpeiden mukaisesti.

Vaikka olin aavistellutkin, että liikuntasali aktiviteetteineen olisi muksujen mieleen, en arvannutkaan, kuinka suosittu se loppujen lopuksi olikaan. Kuukuna ja Omppu olivat ihan haltioissaan! Samoin vieraiksi saapuneet kaverit ja serkut. Lapsista oli niin hauskaa, että heillä oli iso tila, missä sai luvan kanssa juosta, hyppiä, roikkua ja pelata.


Vanhemmat taas arvostivat sitä, että saivat istua ja seurustella omassa rauhassaan juhlatilan puolella ja silti näkivät lastensa touhut ja pystyivät valvomaan heitä. Vanhempien mielestä liikuntasali on myös ihan huippu juttu ja puhuttiinkin, että sen voisi vuokrata jossain vaiheessa uudelleen.


Pupusynttäripakettiin kuuluu myös herkkuja; pillimehut, munkit ja popcornia. Ja tietysti herkkukipot pupuille ja marsuille vietäviksi!


Pupulassa kanit ja marsut saavat liikkua vapaasti isossa tilassa, joka on rajattu matalalla aidalla vierailijoilta. Eläimiä saa katsella, ruokkia ja silittää aidan yli. Mutta eläinten puolelle ei saa mennä ja eläimiä ei saa ottaa syliin. 
Pupulan seinällä on selkeät ohjeet, miten siellä tulee toimia.
On tosi ihanaa katsella, kun eläimillä on tilaa liikkua! Ne käyttäytyvät ihan eri tavalla, kuin olisivat pienissä häkeissä. Marsutkin nousevat oikein jaloilleen, kun ne juoksevat lujaa!


Pupulasta löytyy jokaisesta eläimestä esittely, jossa kerrotaan niiden nimi, ikä ja erityispiirteitä. Kanit ja marsut tulevat näin isossa tilassa hyvin toimeen keskenään. Kaikilla on tilaa väistää toisiaan ja marsuille löytyy piilopaikkoja, joihin voivat kaivautua niin halutessaan. Raudanmaan "omista porukoista" löytyy eläinlääkäri, joka on mukana eläinten hoidossa ja hyvinvoinnin tarkkailussa.

Juuri nyt Pupulassa on myös kanantipuja ihailtavana. Jonkin ajan kuluttua odotellaan syntyväksi marsunpoikasia. Pikkupihalle syntyi juuri minihevoselle varsa!


                                                                 Pupusynttärit
15€/ lapsi, sisältää: munkin, mehun ja popcornia, Pupulan yksityiskäyttöön tunniksi ja juhlatila toiseksi tunniksi. 
Lisämaksusta: 
Tilat voi varata pidemmäksi aikaa käyttöönsä, jolloin lisämaksu on 30€/ alkava tunti.
6, 5 e/lapsi; Ryhmä saa askarrella pupupussin ja pussin saa täyttää karkkikaapista makunsa mukaan.
 Liikuntasali ryhmän käytössä synttäreiden ajan. Liikuntasaliin saa rakentaa esim temppuradan, diskon tms energianpurku paikaksi
Siivousmaksu 30€, mikäli halutaan, että kylätalon henkilökunta huolehtii tilojen siisteydestä. 30€ laskutetaan kuitenkin myös silloin, mikäli käytettyjä tarvikkeita ei palauteta paikalleen varauksen jälkeen.
Pupusynttäreiden minimimaksu on 150€
Pupusynttärit voit varata:
PE klo 17–19
LA klo 10–12 tai 17–19
SU klo 15–17 tai 17-19
Synttärijuhlista vastaa varauksen tehnyt aikuinen. Aikuisen vastuulla on, että juhlien osallistujat eivät mene pupuaitauksen puolelle tai ota pupuja tai marsuja syliinsä. Aikuinen vastaa myös lasten rauhallisesta käyttäytymisestä tilassa, jossa eläimiä. Aikuinen huolehtii myös, että tila jää siistiin kuntoon ja käytetyt välineet on palautettu paikoilleen, kun juhlat ovat ohi.

Omppu rakastaa pupuja!

Pupusynttärit oli tosi kiva tapa viettää lasten juhlia! Kaikki pitivät  eläimistä, mutta se liikuntasali taisi kuitenkin olla kaikista kivoin juttu. 



Kesällä avautuu taas kylätalon Lasten maatila Pikkupiha, jossa pääsee tapaamaan muita Raudanmaalla asustelevia eläimiä. Pikkupihalle on tulee myyntiin erilaisia toiminnallisia paketteja, joissa pääsee mukaan esimerkiksi eläinten hoitotoimenpiteisiin. Kannattaa käydä katsomassa tarjontaa Raudanmaan nettisivuilta. Linkki löytyy tämän postauksen alusta!


RAUDANMAAN KYLÄTALO JA LASTEN MAATILA PIKKUPIHA-PUPUKAHVILA

Ponsantie 1269, 36340 Tohkala

Tiedustelut ja varaukset:

Sähköpostitse: tilavaraukset.raudanmaa@gmail.com 

Puhelimitse: 0400-990875

 Raudanmaa Facebookissa

Raudanmaa Instagramissa

lauantai 25. syyskuuta 2021

Kuukuna kokkaa; jäätelöleipä

 

Eväsretkellä lähimetsässä 



Kuluneen kesän aikana ollaan jonkin verran kokkailtu Kuukunan kanssa. Lähinnä poika on ottanut osaa ruuanlaittoon tekemällä jotain pientä apuhommaa. Mutta silleen varta vasten poikaa ajatellen ei olla kokkailtu.

Nyt molemmat murut olivat mummulassa yökylässä, joten mietiskelin helppoa ohjetta pojan kanssa toteutettavaksi. Omppu ei ole kiinnostunut kokkailusta, syömisestä kylläkin!

Omppua kiinnostaa mummun sienisaalis



Koska tyttärellä eli lasten äidillä oli synttäritkin lähellä, ajateltiin tehdä jotain makeaa. Olin jo aiemmin kokeillut sellaista ameriikan herkkua kuin jäätelöleipä. Kyllä, jäätelöstä tehtyä leipää! Vain amerikkalaiset voivat tälläisen keksiä.

Kokeillessani reseptiä, tein leivän itse tehdystä vadelmajäätelöstä. Siitä tulikin yllättävän hyvää! Pakastimessa olisi ollutkin omenasoseesta tehtyä herkkujäätelöä, mutta en raaskinnut sitä tähän nyt käyttää. Joten ostin ihan halpaa mansikkajäätelöä. Se saisi leivonnaiseen kelvata.

Hän on jo niin iso poika! Huomatkaa 
leipomiskaverina oleva Kaku.

Autot parkissa!






Kuukuna olikin ihan innoissaan tästä jäätelöleipä-ideasta! Piti vaan malttaa odottaa, että jätski sulaisi ensin, ennen kuin päästiin leipomaan. Ja laatukin piti tietysti tarkistaa siskon kanssa. Mummu sitten sovelsi ohjetta pienemmäksi "hävikin" huomioiden!


On tärkeää tarkistaa raaka-aineen laatu!

Ompullekkin maistui!



Ohje on erittäin yksinkertainen. Jäätelö sulatetaan, vehnäjauho ja leivinjauhe sekoitetaan keskenään ja ne lisätään sulaan jäätelöön. Sekoitetaan hyvin ja laitetaan massa leipävuokaan. Paistetaan, annetaan jäähtyä ja syödään. Siinä se!





JÄÄTELÖLEIPÄ


  • 1 l jäätelöä
  • 6 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta

Kumoa jäätelö kulhoon ja anna sulaa huoneenlämmössä. Mittaa vehnäjauho eri kulhoon ja sekoita leivinjauhe siihen. 
Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele 1,5 litrainen leipävuoka ja korppujauhota se. 

Kun jäätelö on sulanut juoksevaksi, lisää jauhoseos siihen. Sekoita hyvin lastalla käännellen. Kaada massa leipävuokaan ja paista noin 35 minuuttia. 
Kokeile kypsyyttä tikulla. Ota leipä uunista ja anna jäähtyä hieman ennen vuuasta kumoamista. Nauti leipä jäähtyneenä.





Ameriikassa jäätelöleipää syödään voin, hillon tai maapähkinävoin kanssa. Me söimme sitä vähän niin kuin kakkuna. Ihan hyvää, mutta kyllä minä ehkä jäätelön ennemmin syön ihan sellaisenaan. Mutta poika tykkäsi leipoa tätä ja ohje on tosi helppo lasten kanssa tehtäväksi. Tämä voisi toimia hyvin täytekakun pohjanakin.


Oletko sinä kuullut jäätelöleivästä tai syönyt sellaista?

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Appelsiinilla ja tyrnillä maustettu kahvi-vartalokuorinta. Helppo itse tehty lahja lasten kanssa!

 

Kuukunan kotikosmetiikkapajalta, päivää!


Kyselin jokin aikaa sitten tyttäreltä, että onko hän ajatellut mitään joulumuistamisia viedä Kuukunan päikyn tädeille. Kyllä hän oli jotain ajatellut, mutta ei oikein vielä tiennyt mitä. Kyselin, että voisiko Kuukuna tulla mummulaan yökylään ja jos mummu tekisi pojan kanssa sitten jotain. Sehän vain sopikin!


Kaikki ainekset löytyivät ihan ruokakaapista!

Olin löytänyt netin loppumattomasta vinkkisuosta erilaisia vartalokuorintaohjeita, joista yhdistelin sellaisen, minkä kaikki aineet olisivat ihan ruokakaappitavaraa ja näin turvallisiakin lapsen kanssa tehdä. 


Mittaaminen on tarkkaa puuhaa!

Kyselin Kuukunalta, että montako tätiä hänellä on päikyssä. Kivenkovaa hän väitti heitä olevan viisi.  Kun kyselin heidän nimiään, niin kaikkien nimi on kuulemma Leena. No, tältä pohjalta olikin hyvä aloittaa! 


Ja sekoittaminen vasta onkin!

En ostanut vartalokuorintaan muuta kuin lisää kookosöljyä. Kaikki muut aineet olikin jo valmiina kotona. 

Monessa ohjeessa oli käytetty raastettuja sitrushedelmien kuoria. Käsitin ohjeista, että ne oli lisätty tuoreeltaan. Mutta minä tein sen verran esivalmisteluja ennen tekijämiehen mummulaan tuloa, että kuivasin appelsiinikuoriraasteen. Ajattelin, ettei vartalokuorinta ainakaan sen takia homehdu.


Näyttää kyllä ihan syötävän hyvältä!


APPELSIINI-TYRNI-KAHVIVARTALOKUORINTA


  • 2 dl kahvia
  • 2dl sokeria
  • 1,5 dl kookosöljyä
  • 2 rkl hunajaa
  • 1-2 appelsiinin raastettu kuori
  • 1-2 rkl kuivattua tyrnirouhetta
Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja sekoita huolellisesti sekaisin. Jos kookosöljy on todella jäykkää, voit lämmittää sitä erikseen varovaisesti mikrossa. 
Purkita vartalokuorinta puhtaisiin purkkeihin. Säilytä jääkaapissa, jossa se säilyy useita kuukausia.
Käytä esimerkiksi kerran viikossa suihkun tai saunonnan yhteydessä. Levitä vartalokuorintaa iholle hellästi pyörivin liikkein. Pese pois iholta huolellisesti lämpimällä vedellä. Muista huuhtoa myös lattia hyvin, jottei se jää liukkaaksi kookosöljystä.

Kuukuna halusi itse pestä lasipurkit
kuorinta-aineelle.


Hienosti onnistui vartalokuorinta-aineen teko Kuukunalta. Mummu ainoastaa purkitti valmiin aineen, jotta saatiin purkit pysymään siisteinä. 
Sotkuahan tästä puuhasta tuli, mutta kuitenkin loppuen lopuksi aikas vähän. Sellaistahan se on, kun muksujen kanssa touhutaan! 

Välillä piti syödä piparia kattella tikkaa
lintulaudalla.


Hienosti tälläinen pieni kotikosmetiikan teko onnistui alle 3-vuotiaan kanssa. Joten, jos mietit jotain helppoa joululahjatekemistä pienten lasten kanssa, niin tässä olisi hyvä ehdokas. Aineksiahan voi vaihdella sen mukaan, mitä kotoa löytyy. Minä laitoin tuota tyrnirouhetta ihan siitä syystä, kun sitä olin syksyllä tehnyt koulussa keräämistäni tyrneistä. Ja eikös tyrni ole hyväksi myös ulkoisesti!

Hän sulkikin purkit itse!

Hienosti sujui!


Niin, tytär tuli hakemaan Kuukunaa illalla kotiin. Kysyin, että montako tätiä siellä päikyssä onkaan ja mitkä heidän nimensä on. Olin kirjoittanut jo ainesosaluettelon ja käyttöohjeet purkkeihin, mutta lahjojen saajien nimet puuttuivat vielä.
Selvisi, että tätejä oli kolme ja yksikään heistä ei ollut Leena nimeltään. Kuukunalla oli ollut Leena niminen päikyn täti, mutta hän oli vaihtanut toiseen päikkyyn.
Niinpä äiti ja mummukin sitten saivat omat vartalokuorinta-ainepurkit, koska viisi kappaletta tuosta ohjeen määrästä tuli.

Ihana kuva aamulta, kun Kuukuna ja pappa lukivat
kirjaa.