Barbara Cantini, Mortina

Kirjailija ja kuvittaja: Barbara Cantini

Teos: Mortina. Kuoliaaksinaurattava juttu

Kustantaja: Tammi (2019)

Alkuperäisteos: Mortina. Una storia che ti farà morire dal ridere

Sivuja: 56

Suomentaja: Katariina Heilala

Yleisvaikutelma: Kammottavan suloinen

Tarkempia tietoja kustantajalta: TAMMI.

ja ADLIBRIS: KLIK.

Italialainen kirjailija ja kuvittaja. Hänen luomansa hahmo Mortina on zombityttö. Sarjaan kuuluu muitakin teoksia joissa sama tyttö seikkailee pääosassa. Kääntäjä teki vaikutuksen. Hän on mielestäni onnistunut mainiosti esimerkiksi nimien muuntamisessa suomen kielelle; Tuoni-täti, Kalmo-vaari, isoeno Kuolevi... Italiasta suomentavat yksilöt ovat kokemukseni mukaan huipputasoa Suomessa. 

Huu mitkä puitteet kauhutarinalle. 

Lehdettömät puut, rapistuva talo, narisevat portaat.

Mutta kas, söötti tyttö ja koira pihalla.

Olen kovin mieltynyt tuollaisiin päiväkirjanomaisiin

merkintöihin kuvituksen yhteydessä.

Vanhanaikaisella käsialalla kaiken lisäksi.

Kirjan maailmassa ollaan muutenkin viehättävän vanhanaikaisessa

ympäristössä, sekä ulkosalla että talon sisällä.

Talo on pelottavan näköinen.

Ulkopuoliset ihmiset pelkäisivät tulla edes pihaan,

eivätkä takuulla uskaltautuisi sisään.

Mortina on jo kauan kaivannut ystäviä, mutta 

täti kieltää aina ankarasti hakeutumasta muiden seuraan.

Ilman isompia juonipaljastuksia kerron että 

Halloween tarjoaa sankarittarellemme tilaisuuden

pyrkiä ikätovereidensa joukkoon.

Mortinalla on Kaiho-koira kaverinaan.

Koira on muotitietoinen, Pariisissa opiskellut.

Koiralta Mortina saa apua valmistautuessaan 

karkkien keräyskierrokselle.

Hauskojen, ja myös jännittävien käänteiden jälkeen zombityttömme tutustuu muihin lapsiin. Tarinassa on huumoria ja lämpöä sekä taitavasti toteutettu jännitysmomentti. 56 sivun verran karmivan mukavaa lukukokemusta. 

Tässä sai nauttia samasta herkullisesta vastakkainasettelusta kuin vanhoissa mustavalkoisissa vampyyriperheistä kertovissa TV:n hupisarjoissa The Munsters ja The Addams Family. Hauskuus syntyy siitä kun näissä perheissä normaali on sitä mikä tavallisille ihmisille on kammottavaa ja yliluonnollista. 

Barbara Cantini saa meidän samastumaan pieneen zombityttöön kuvillaan ja tarinallaan ja melkeinpä pitämään sitä normaalina. Oi jospa meillä ois Halloween useamminkin!