Vanha kunnon Mikki Hiiri ja vanha kunnon Tom Sawyer

Poimin kirjahyllystä käteen Topolinon ( = Mikki Hiiri ), jota en muista nähneeni. Kotitonttuko sen on sinne tuonut, vai alkaako muisti pätkiä? 

Hieno ajatus tehdä maailmankirjallisuuden merkkiteoksia lapsille tutuiksi. Tom Sawyerin ja Huckleberry Finnin seikkailuja on hauskasti ujutettu sarjakuvaan. Tom on tässä Top. Sopii koska hiiri on italiaksi topo ja hiirulainen ( Eli Mikki ) on Topolino. 

Hihii, jos olette Mark Twainin veijariromaanin lukeneet, tiedätte mitä kohta alkaa tapahtua. En muista hyvin, mutta luen tänään miten hän huijaa kaverin maalaamaan aidan puolestaan. Tästä tulee kivaa. 

Katselimme tuon elokuvan nyt toiseen kertaan. Tekstitys on vain englanniksi ja niin nopeaa puhetta että en esimerkiksi saanut selvää mitä "lintsata, pinnata koulusta" oli italiaksi. Kyllä nauratti kun avasin äsken mainitun Topolinon ja se oli siellä! "Marinare la scuola." Marinoida koulu. En muistanut. Samalla tavalla olen saanut vastauksia kysymyksiini jo vuosikymmeniä. Muistan ensimmäisen kerran ihmetelleeni ilmiötä vuonna 1990. Kiitos, universum. 

Vuoden ihanin kuukausi alkaa. Tai toiseksi ihanin. Syyskuu ja joulukuu ovat molemmat erityisen mukavia. Otimme pikkukuusen tuomaan valoa pimeneviin iltoihin ja viihdyttämään meitä. On ollut sateista ja pilvistä. 

Eilen 30.11. avasimme Partiolaisten joulukalenterista ekan luukun. Esiin tulleessa kuvassa pieni tyttö oli sytyttänyt ensimmäisen adventtikynttilän. Se on perinne, joka on itselleni jäänyt vieraaksi, mutta tuttu monissa osissa Suomea. 

Kunhan puolisokin herää avaamme joulukuun ensimmäisen luukun kahdesta kalenterista. Se toinenkin on perinteinen, Sydänliiton kalenteri. Meillä ei ole mitään mistä tulisi suklaata tai kosmetiikkaa tai muuta yltäkylläisyyttä. 

Vielä puolisen tuntia ennen kuin blogiystävän odotettu joulukalenteri aukeaa kello 6. Sivulinkistäni, Villa Emilia, My Woodland Garden. 

Pippurijuusto ja viehättävä ranskalainen elokuva

 

Metka juusto, pippurilla päällystetty. 

Tämä oli hyvää, 

enää on pienenpieni murena jäljellä.

Ostoslistalle.

Ostimme eilen hassel-pähkinöitä.

 Luulen että sopisivat juuston kanssa.

Ihana elokuva, kaunista kesää ja maalaiselämää Provencen maastossa. Le château de ma mère eli Äitini linna. Katselimme sen ranskankielisin tekstein (avec sous-titres). Emme ymmärtäneet kaikkea, mutta tarpeeksi. Lue lisää: clic. 

MUISTO 

Olin nuorena kesätöissä yhdessä ravintolassa. Meillä oli tuolloin jo ollut ranskaa koulussa. Lisäsin liitutaululle kirjoitettuun liharuokaan circonflexe-merkin; châteaubriand. En muista että minua olisi siitä kiitetty. Hyvä että eivät suuttuneet.

^ on usein merkki sanan latinalaisesta alkuperästä. Sanassa on muinoin ollut s-kirjain. Se näkyy (ja kuuluu) vielä esimerkiksi italian sanassa castello (=linna). 

Katsoimme eilen Lidlin tarjouksia netistä. Paperisesta mainoksesta olisi ollut helpompaa, mutta ilmaisjakeluja ei ole kannettu meidän postilaatikkoon muutamaan viikkoon. Uusi jakelija varmaan. Meidän laatikko on omalla tontilla, mutta kadun tuntumassa, hyvin näkyvissä. Sama on toistunut silloin tällöin. En jaksa laittaa meiliä jakelufirmalle.

Jospa saan tänään tanssikurssilta samanlaisen energialatauksen kuin viime tiistaina. Se kesti monta päivää. Hyvät energiat teillekin! 

Tavaravuori vähenee ja kierrätys pelaa

Katselimme vanhan ruotsalaisen hupisarjan ekan kauden ja pistimme kierrätykseen menevään pinoon. Totesimme että meillä ei ollut kautta 2, on vain kausi 3. Kuinka ollakaan, kausi 2 odotti meitä kirpparilla kun kävimme seuraavalla kerralla. Mikä säkä! Yksi pois, yksi tilalle. Tämäkin lähtee vuorollaan kiertoon. 

Kas, Dirty Dancing, mutta erilainen kuin alkuperäinen. Kokeillaan ihmeessä! Ei se voi olla Patrick Swayzen tanssin veroinen, mutta annetaan sille mahdollisuus, ajattelin. 

Riemastuttavaa, Patrick Swayze oli parissa kohtauksessa  mukana. Vanhentuneena, mutta valovoimaisena tanssijana. Toinen iloinen yllätys oli että tapahtumapaikka oli Kuuba, Havanna, latinotanssin kotimaa. Vastakkainasettelussa etuoikeutetut rikkaat englantia puhuvat gringot ja Kuuban köyhät vuonna 1958. Ripaus politiikkaa ja historiaa taustalla.

Elokuva on kaksoispakkauksessa toisen tanssileffan kanssa. Take The Lead meillä jo oli. Lahjoitimme sen pois. Yksi pois, yksi jäi. 

Toivon että alkuperäinen Dirty Dancing tulee vielä vastaan kirpparilla. 

Näissä tanssileffoissa on se etu muiden elokuvien katsomiseen verrattuna että usein nousen sohvalta liikkumaan ja tanssimaan mukana. Muutenkin kyllä teen voimisteluliikkeitä TV:tä katsellessa joka ilta. Venytyksiä, tasapainoharjoituksia ynnä muuta. 

Miten muka tavaravuori vähenee? (Postauksen otsikko) Malttia, minä kerron. Tässä on mennyt muutama vuosi kun on yritetty kuluttaa kypyhuoneeseen ja suihkuhuoneeseen kasaantunutta tuotepaljoutta. Shampoot ja hiusten hoito, ihon puhdistus ja hoito, meikkaaminen. Suuri syy kasaantumiseen ovat yhtäältä joulukalenterit ja toisaalta kauppojen tarjoukset, jotka pakottavat ostamaan kerralla kaksi tai kolme tuotetta. 

VIHDOIN aletaan olla tilanteessa jossa ostamme uusia tuotteita vasta kun entiset alkavat loppua. Tiettyjä tuotteita emme enää osta. En esimerkiksi katso tarvitsevani kasvovettä enkä suuvettä, en liioin hiusten muotovaahtoa. Hiuslakkaa en ole koskaan käyttänytkään. 

Kuvan shampoon ja hoitoaineen ostimme hiljattain, mutta käytämme ensin meneillään olevat loppuun. Tästä systeemistä pidetään nyt kiinni!

Tiesittekö että mustikka tuuhentaa hiuksia? 

 

Kevennän bloggaustakin siltä osin että en enää osallistu kaikkiin haasteisiin. 100 sanan kertomus jääköön. Oli kyllä hauskaa viisi viikkoa. 

Extrasiivouksesta sen verran että uudelleen organisoin keittiötä ja pääsimme eroon johtosotkusta yhdessä vaikeasti siivottavassa paikassa. Tilanne parani ratkaisevasti parilla pienellä muutoksella. Helpompi pyyhkiä keittiö joka päivä. 

                    Antoisaa uutukaista viikkoa ! 

🌸 💕🌸 💕🌸  

Pienimuotoista siivousta

Aika luopua ihanasta leningistä.

Pesin leningin, vähän silitinkin kuvan ottamista varten. Me bloggarit kun dokumentoimme kaikenlaista omaan blogiin. Myöhemmin voimme katsella ja lukea muistoja. 

Aniliininpunainen valkokauluksinen mekko on löytö kirpparilta parinkymmenen vuoden takaa. Se oli alunperinkin aika kireä vyötäröltä ja yläosasta. Nyt joutuisin sullomaan itseni siihen kenkälusikalla ja vaseliinilla. Haikea luopua, mutta parempi että joku muu saa vuorostaan siitä nauttia. Meille tulee kaappiin tilaa tämänhetkisen siivousintoni myötä. Mistä tämä alkoi? 

JOULUSIIVOUSKALENTERI

Muutama päivä sitten innostuin ideasta siivota ja raivata kotia vähän kerrallaan, jotain joka päivä - periaatteella. Vähän kuin joulukalenteri. Uusi luukku joka päivä. Pohjimmaisena ajatuksena tehdä jotain extraa tavanomaisen viikkosiivouksen lisäksi. Innostus ei ole lopahtanut. 

TOISTAISEKSI TEHTY (kokonaan tai osaksi)

* Alakertaan vievien rappujen pesu imuroinnin lisäksi 

* Vaatteita, tavaraa ja papereita kierrätykseen

* Kirjoita kuulumisia ystäville meilitse  

AION TEHDÄ

* Uunin ja mikron puhdistus

* Pyyhi imurit kostealla liinalla 

(Meillä on kummassakin kerroksessa tavallinen imuri ja varsi-imuri)

* Siivoa kirjoituspöydän laatikot

💛🌿💛🌿💛🌿

Siivotessa löytyy kaikenlaista kaappien kätköistä. En muistanutkaan Terapeutti-DVD:tä, kirpparilta hankittua. 

Siitä taitaa olla vuosi tai kaksi kun tämän ostin. Sitä ennen luulin kerran että onni potkaisi. Otin Terapeutti-DVD:n käteen kirpparilla, avasin kannen ja huomasin että sisältö oli varastettu. Mieheni meni kertomaan asiasta henkilökunnalle.  Kannattaa aina tarkistaa sisältö.  Tapauksen jälkeen siis sain kuitenkin hankituksi itselle In  Treatment - osat 1 ja 2. Erittäin kiinnostava sarja. Sitä tuli Suomen televisiosta mutta se meni minulta jotenkin ohi. Yhdessä jaksossa on aina terapiaistunto yhden henkilön tai avioparin kanssa. 

Eilen oli niin mukavaa ja antoisaa italian tunneilla että tuskin maltan odottaa seuraavaa kertaa kahden viikon kuluttua. Kiitos toivotuksistanne eilen, kivat bloggarikaverit! Kommenttinne lisäsivät hyvää fiilistäni. 

Tänään syömme eilisen tähteitä ja maistamme uutta pippurijuustoa. Aloitamme ranskalaista elokuvaa, jonka valitsin pinosta. Aurinko paistaa. Päivä on kaunis ja hyvä mieli.

Millä mielellä olet? 

Liraus vai loraus viiniä?

En ehtinyt eilen ottaa kuvaa taivaallisesta viinistämme koska oli niin kiire päästä ruokapöytään tanssitreenien jälkeen. Kello lähenteli jo kahta. Viini on ihastuttavan marjainen ja hedelmäinen. Tutustuin siihen vuosia sitten kun yhden oppilaitokseni johtajatar tarjosi henkilöstölle hienoja jouluaterioita eri vuosina eri ravintoloissa. Olin unohtanut sen. Jostain tuli mieleen hiljattain.

Join viinin tuosta lasista, en jalallisesta. Viipale viiniä. Liraus. Ei tippa tapa. Alla todiste lirauksesta. Totta puhuen olisin halunnut enemmän, mutta ehkä se johtui siitä kun oli niin nälkä. Kaikkien houkutusten keskellä taistelen jotta pudottamani kaksi kiloa pysyisivät poissa. Vielä on varaa pudottaa lisääkin. Varsinkin vyötäröltä. 

Italiaa opettamaan. Siinä samalla voin harrastaa sitä itse. Virittäytymiseen katselin (katselimme) eilen yhden jakson Mina Settembre - sarjaa ja satelliitti-TV:stä dokumenttia maanviljelysseudulta. Metkaa kun ei tiedä etukäteen mitä ohjelmaa kanavilla on. Bussimatkalla kuuntelen kohta italialaista musiikkia korvalapuista. Tästä tulee italiapäivä. 

Nyt pukeutumaan ja valitsemaan korvakorut. 

Buona giornata ! 

Pieni Brie-juusto, tanssienergia ja niin sanottu "joulusiivous"

Mitä mainioin juusto. Brie kuuluu suosikkeihini. 150 gramman koko on kätevä, samoin kuin pakkauksen taittelu ja materiaali. Paljon parempi kuin ohueen muovikalvoon pakatut briet, joita ei tahdo saada irti muovista millään.  

Tuo määrä mahtuu hienosti pieneen juustokupuumme. Taas huomaan mainostavani Tupperwarea. 

Brie on parhaimmillaan 1 - 2 tuntia ennen ateriaa jääkaapista otettuna. Leipää ja tilkka punaviiniä oheen. Minulla on nyt niin taivaallista punaviiniä että tekisi mieli lorauttaa enemmän kuin tavanomainen lirautukseni, mutta en lorauta. Viini on australialainen Koonunga Hill. Siinä maistui marjat kun eilen lounaalla aloitin pullon. Kestäköön se kauan. 

Vahamainen paperi auki. Sen päällä on hyvä leikata. Sitten kiinni, kuvun alle ja takaisin kylmään. 

EILEN

Satoi lähestulkoon koko päivän. Lähtiessäni tanssitunnille sade ylättäen hellitti päästyäni muutaman metrin päähän kodista eikä takaisin tullessa tarvinnut avata sateenvarjoa lainkaan. Mikä onni! 

Maa oli märkä. Hyvä että en laittanut uusia nahkakenkiä jalkaan. Kävelin reippaasti. Tunsin itseni vireäksi, sadeilman raikastamaksi, onnen suosikiksi. 

Tunti oli taas loistava ja energinen, opettaja hyväntuulinen. Yksi osallistuja sanoi että oli puolittain ajatellut jäädä kotiin hämäryyden väsyttämänä, mutta olikin liikunnan jälkeen täynnä tarmoa. Toinen osallistuja sanoi tunnin verottaneen hänen voimiaan siinä määrin että hän päätti jäädä pois joogasta, johon on yleensä mennyt meidän ryhmän jälkeen. Hän meni sen sijaan "vain" kuntosalille. 

Minulle riittää torstaipäivään tuo yksi tanssikokemus, jonka muistossa paistattelen kävellessäni kotiin syömään. 

Hauska kohtaaminen rappusissa entisen suomen oppilaani kanssa, nepalilaisen. Hän käy suomen kurssia samassa rakennuksessa missä torstaitanssini on. Halasimme ja samalla vaihdoin pari sanaa hänen kurssitoveriensa kanssa; syyrialainen nainen ja afganistanilainen. Sana arabiaa ja toinen farsia, enempää en siihen hätään muistanut, mutta olihan sitä fiilistä siinäkin, ja "tervetuloa Suomeen" - henkeä. 

TÄNÄÄN 

Energia jatkuu. Nousin niin aikaisin että aamuneljään mennessä olin jo laittanut tiskikoneen ja pyykkikoneen päälle ja syönyt aamiaista. Sen jälkeen hoidin sähköpostit ja luin blogeja. Äsken kävin kellarikerroksessa vaihtamassa pyykit pesukoneesta kuivausrumpuun. Seuraava ohjelmanumero on suihku ja tukan pesu. 

Huomenna opetan italiaa. Valmistelen tuntien ohjelmaa tänään. Valmistelut olen jo aloittanut eilen ja myös virittäytymisen. Siihen kuuluu italiankielisen musiikin kuuntelu ja italialaiset TV-ohjelmat. Mina Settembre on hyvä sarja. 

JOULUSIIVOUSKALENTERI 

* Tänä aamuna olen pyyhkinyt keittiön tiskiallasta ihmesienellä.

* Eilen etsin vaatekaapeista jotain Punaiselle ristille lahjoitettavaa. Yksi pieneksi jäänyt leninki on nyt pesukoneessa ja yksi ylimääräinen kylpytakki. Lisää jonain toisena päivänä, toivon. Pikkuhiljaa. Ei stressiä. 

Mistä kotitöistä pidät?

Kengät, mallia räpylä

Pitkällisten etsintöjen jälkeen näin haluamani kengät. Eipä ollut helppo tehtävä löytää sellaiset jotka on helppo pukea ja riisua ilman että tarvitsee vaivautua kengännauhojen kanssa. Tanssitunneille mennessä on riisuttava kengät ja taas puettava ne pois lähtiessä. Tietysti myös kotona, mennen tullen. Solmut ovat toistaiseksi minulle hankalia sormien ja koko käden rasitusvamman vuoksi.  

Mieheni oli mukana kun kävin läpi Prisman kenkähyllyjä ja avusti minua. VIIMEISET sovittamani kengät osoittautuivat hyviksi. Hurraa ja hallelujaa! Olen muutaman viikon käynyt tanssitunneilla kangaskengissä. Ihme ja onni kun on aina sattunut kohdalle sateeton päivä. Viime torstaina tanssista lähtiessä ystävä katsoi jalkoihini ja huudahti "Hei, et kai lähde kotiin vahingossa sisäkengillä?"

Näissä uusissa on vetoketjut sivuilla. Nauhoille ei tarvitse tehdä mitään. Kenkien kärjistä tuli mieleen ystäväni Elsan vakiolausahdus, yksi monista: "Vaikea löytää kenkiä kun minulla on jalat mallia räpylä."

Päivämäärä on tänään 11.11. Minulla oli 11. kerta nykytanssia. Se on aina tiistaisin. En muista mitä tarkkaan ottaen tein, mutta olin kyllä tunnilla kello 11.11. 

Tunti alkaa kello 10.30. Aloitamme aina seisomalla siten että tasapainotamme ryhdin ja heiluttelemme varpaita. Siitä etenemme muihin liikkeisiin. Pehmeä nykytanssi on lajin nimi.

Uudet kenkäni ovat verrattomat koska niissä voi heilutella varpaita kun seisoo pysäkillä ja junaa odottamassa. Mukava sympaattinen väljä räpylämalli. Ei tarvitse enää kenkälusikkaakaan pitää käsilaukussa mukana. Elämä helpottui huomattavasti. 

Jalkineet ovat tärkeät. Oletteko samaa mieltä?

Marraskuun maaginen tunnelma ja mahtava musiikki

Marraskuu alkaa. Toivottavasti pidät hämärästä, usvasta, sateesta ja viilenevästä ilmasta. Jos pidät, nautit tästä ajasta. Ikivihreät havupuut, tuikkukynttilät illan pimeydessä, takkatuli, pataruoka paistumassa uunissa, keittiön lämpö. Tunnelma on taattu. 

MUSIIKKI

En tiedä miten tänne laitetaan video, yritin kyllä. Tässä linkki, jos haluatte kuunnella - ja katsella - kun orkesteri soittaa Ravelin Boleron. Se on pitkä kappale, ihana elämys, vahvistuu ja voimistuu loppua kohti.

https://www.youtube.com/watch?v=s_pSJOkmYBA

Kappale on niin pitkä ja upea että se imee kuuntelijan sisuksiinsa ja loppu tulee yllättäen, mutta parhaan kokemuksen saa kuuntelemalla kappaleen kokonaan. (15 minuuttia.)

Kokeilin ensin videota, joka alkoi mainoksella, mutta järkytyksekseni toinen mainos keskeytti esityksen. Etsin sellaisen jota ei ole pilattu mainoksilla. Olkaa hyvät.

Kappale valloitti minut jo 1990-luvulla kun kuulin sen televisiosta. Noina aikoina sain ensimmäiset kokemukset siitä että universum tarjoaa anteliaasti sen mitä älyän pyytää. Kuultuani taianomaisen sävellyksen puhuin siitä seuraavana päivänä opetuspaikalla ja mietin miten saisin sen hankituksi itselleni. Yksi opiskelijoistani sanoi yllättäen: "Meillä taitaa olla se." Uskomaton onnenpotku. Hän toi sen minulle lainaan. En muista missä muodossa, mutta tallensin sen c-kasetille ja sitten meillä oli se.

Toissapäivänä kuulin sen sattumalta netissä pitkästä aikaa, ja eilen aamuna kuuntelin kunnolla puolison kanssa. Hienoa. Kiinnostuneina katselimme mitkä tutut vingutukset, luritukset ja paukkeet kuuluivat mistäkin soittimesta. Herkeämätön mielenkiinto ei estänyt meitä laskemasta leikkiä kapellimestarin raapiessa nenäänsä. "Mihin instrumenttiin tuo raaputus liittyi?" Osaavatko soittajat tulkita sen?

*****

Ihmisillä on tapana valittaa marraskuun värittömyyttä ja pimeyttä. Ihan suotta. Antakaa marraskuulle mahdollisuus hurmata teidät susien ulvoessa kuuta ja lepakkojen lentäessä yöllä ilman halki.  Lähtekää pitkälle kävelylle luontoon ja kääriytykää sen jälkeen huopaan kotona kaakaomuki kädessä. Joka tapauksessa ihanaa viikonloppua! Minulla on vapaata. 

 

Vanha keltainen nalleni ja neljä elokuvaa

Lapsuuden nalleni, melkein yhtä vanha kuin minä. Lempivärini oli jo lapsena keltainen, en tiedä onko nallella asian kanssa tekemistä, eikä suosikkini värien joukossa ole tuon keltainen, vaan vaaleampi, ilman oranssin tai ruskean vivahduksia. 💛 Tämän sydämen väri. 

Jotenkin tulee lapsuus mieleen tuostakin kuvasta. Räsymatto, aurinko paistaa ihanasti huoneeseen. 

Ihan kauheasti ei olisi kannattanut boxia mainostaa romanttisena, mutta olihan siinä sitäkin. Kaikissa neljässä leffassa oli kiinnostavia osia, vaikka niitä ei voi laadukkaiksi mainita. Aika vanhoja olivat, ennen digiaikaa filmattuja, ihmiset jotenkin leveitä olemukseltaan. Luullakseni osaksi Kanadassa. Etu: Meille ennen näkemättömiä seutuja ja näyttelijöitä.

The Price of Kissing: Erittäin miellyttävää saksofonin soittoa ja muuta musiikkia klubilla, samoin open mike - runonlausuntaa. 

Fallen Angels: Kiinnostava juoni, mafia, kuolemassa oleva palkkamurhaaja, tilintekoa, anteeksipyyntöjä, katumusta, kiintymystä, pitkä limusiinimatka, road trip.

Something About Love: Aikuisen miehen paluu kotiseudulle, muistisairas isä, Alzheimer. Todella hyvä kohtaus entisten luokkakavereiden kanssa baarissa kun jukeboxisssa alkaa soida nuoruuden menokappale. He kaikki alkavat liikkua ja tanssia esityksenomaisesti. Huom! Koko kappale soitettiin , ei katkaistu kesken. Bravoo!

Rhapsody in Bloom: Kuin Harlekiinikirjasta: Nainen on omistanut 7 vuotta veljensä kolmen lapsen kasvatukselle kun heidän äitinsä kuoli. Hän löytää lopulta oman rakkauden. Trumpetinsoittoa ja muuta mukavaa musiikkia. 

Jokaisessa oli jotakin katsomisen arvoista.

💚💙💛

TÄNÄÄN: Eilinen risotto maistui tänäänkin. Äsken söimme. Sen kanssa leipätikkuja, suippopaprikaa ja juustolajitelmaa. 

Aamulla kävimme ostoksilla Kannelmäen Prismassa. Ostimme ennen mainitun juustopakkauksen, Panda suklaarasian, mustikkashampoota, tummaa leipää, päärynöitä, Maoam-hedelmätoffeeta.

HUOMENNA Tanssitunnille. Se on jo 8. kerta tänä syksynä. Hauska lisä viimeksi improvisaatio-osuuteen kun piti kesken tanssin jähmettyä patsaaksi.

Onko sinulla nalle?

 

Tammen lehtiä ja muuta ihanaa maisemassa

En tiedä kauniimpaa lehteä kuin tammen. Vaahtera ja pihlaja myös ihania. Joskus oli olemassa koivunlehden muotoista vihreää palasaippuaa. 

Kuvat on otettu kodin lähellä kaduilla kävellessä.

Vaahtera on ihana.

Pinkki tekee säväyksen.

Tuhkapensas on näyttävä syksyllä.

EILEN oli kertakaikkisen kivaa italian tunnilla. Yksi oppilaistani oli käynyt neljän päivän matkalla Roomassa kahden tyttärenä, äitinsä ja siskonsa kanssa. Saimme raporttia tuoreeltaan. He olivat löytäneet niin koukuttavan pizzapaikan että hakivat sieltä iltapalaa kolmena päivänä.

Alkutunnin aiheena oli ruokasanasto ja ravintola. Sanelu, taululle kirjoittaminen, ääneen lukeminen. Myös oli aiheena opiskeluun liittyvää sanastoa; "toistaa, ääntää, tavu, iso kirjain, kurssi..." Osa uutta, osa vanhan vahvistamista. Aika paljon ehtii kahdessa tunnissa. 

TÄNÄÄN ylellistä kotoilua, saa tehdä mitä haluaa. Nousin kello 4, pistin lakanapyykin pyörimään. Menen kohta laittamaan sen kuivausrumpuun. Halvempi sähkö on voimassa kello 7 asti. Puoliso tekee tänään risottoa, sopivat riisit on ostettu ja resepti otettu netistä. Meillä ei ole ollut risottoa pitkään aikaan. Toinen muistojen ruoka; kanaviilokki. Söimme sitä eilen kaupan valmisannoksina itse tehtyjen wokkivihannesten kera. Että oli HYVÄÄ!

Kiinnostuneena odotan tehtävänantoa uuteen krapu-haasteeseen, 100 sanan tarinan kirjoittamiseen. Uusi haaste julkaistaan joka sunnuntai. Olen osallistunut vasta kerran.

Pirteyttä syksyn pukeutumiseen on ollut verraton idea, mutta yöpakkaset ovat alkaneet ja pitää laittaa ohuemmat takit kaappiin; kirkkaan punainen ja oranssi. Välikausitakki on hehkeä lila, sillä jatkan syksyn piristämistä, värikkäiden lehtien vähetessä. 

Minkä värinen takki sinulla on tänään? Entä kaulahuivi?

Luontoa matkan varrella ja kotipihassakin

Kaunis näky, terveyskeskukseen kävellessä. Minulla oli se aikaisemmin mainittu aika fysioterapeutille aamulla kello 8. Hiukan hämärää, mutta valkeneva taivaanranta häämötti kutsuvasti. Kuljen tuota samaa tietä tanssitunneille torstaisin. Nyt menin hiukan pidemmälle, noin 5 minuuttia enemmän tallustelua. 

Takaisin tullessa oli jo valoisaa. Poikkesin tästä isommalle tielle ja kävin kaupassa S Marketissa. Ostin voisarvia (croissants), sokerittoman pillimehun puolisolle, käsisaippuan (milk & honey), pikkutomaatteja ja näkkileipää. En ottanut kuvia, kuten blogikaverimme Stansta tekee. Paitsi näkkäristä, mutta siitä myöhemmin. 

Melkein pyörryin ihastuksesta. Mitkä värit!

Kotipihaan kääntyessäni huomasin tarha-alpin myöhäiset kukat. Se kukkii usein vielä lokakuussa pikkuisen. Ilahduin. 

VUODENAJAN ILMIÖITÄ

Juuri nyt hieno auringonpaiste, mutta viime yönä oli muutama aste pakkasta. 

Kesäaika päättyy runsaan viikon kuluttua. Vaihdoimme sänkyihin tummemman sävyiset pussilakanat, mikä tavallisesti johdattelee meitä syvemmälle syksyyn. Pidämme niiden norsukuvioinnista. Vitsailemme että onpas painavat lakanat. Meillä on myös hirvikuvioiset pussilakanat. 

Puolisolla golfkausi jatkuu vielä, mutta taitavat kerrat harventua. Tilalle tulee keilailu. 

Tilasimme yhden partiolaisten joulukalenterin itsellemme ja saman tien kolme muuta sukulaisille. 

🍁🍄🍁🍄🍁

 

Hehkeää ja maanläheistä, bravo!

Edelleen lumoava vaikka tuuli oli tiputtanut ison määrän kukintoja maahan. Lokakuu on upea tänä vuonna. 

Hempeä pinkki, niin hempeä.

Syyshortensia

Vastapainoksi toisenlaista syksyn väriä, tai värittömyyttä. 

Orapihlajasta katkottua, kuin housut.

EILEN oli onnistunut käynti fysioterapeutilla. Eka kertani oli 3.9. ja nyt seuranta. Aikani oli kello 8. Ihmettelin ihmispaljoutta käytävällä, kunnes selvisi että siinä jonotettiin rokotukseen. 

Olin  saapunut hyvissä ajoin ja ehdin tehdä tuttavuutta ystävällisen vastaanottoapulaisen kanssa. Arvelen että hän on venäläinen tai ukrainalainen. Tapasin hänet lyhyesti jo edellisellä kerralla. 

Minulle oli varattu 45 minuuttia mutta ei mennyt kuin vajaa puoli tuntia. Kertoilin mikä kaikki on kohentunut ja kuntoutunut puolentoista kuukauden aikana, ja miten hyvät molemmat tanssikurssini ovat. Kysyin terapeutin liikuntaharrastuksista. Kävi ilmi että hänellä on jotain viitenä päivänä viikossa. Meillä oli oikein antoisat juttelut. Hän oli ensin sanonut antavansa minulle puhelinajan uutta seurantaa varten, mutta totesikin että voi antaa käyntiajan. Menen seuraavan kerran joulukuussa. 

Pyysin ohjeen pariin lisäharjoitteeseen. Hitaasti, mutta varmasti edistyn. Minulla on rutistuspallo oikeassa kädessä ja tekstiä näpyttelen vasemmalla. Jos en pitelisi palloa, alkaisin automaattisesti kirjoittaa 10 sormella. 

TÄNÄÄN torstain tanssikurssi on syyslomalla. 

Käväisimme isossa kierrätyskeskuksessa Tammistossa (10 minuutin ajo). Puoliso osti kaksi kirjaa ja minä keräilin DVD:itä, kai korkeammat pinot mitä olemme koskaan saaneet saaliiksi. Laskin että niitä oli 22. Ranskankielisiä 8 kappaletta, yksi ruotsalainen ja loput englanniksi. Elokuvia ja yksi sarja. Ei sen enempiä paljastuksia tässä vaiheessa. 

Katselemme Mina Settembreä, koska opetan italiaa viikonloppuna, ja tahdon virittäyttyä. 

SANOJA Luulen selvittäneeni miksi metro on italiaksi il metró, painotus lopussa. Sattumalta törmäsin tietoon että ensimmäinen metrolinja avattiin Pariisissa 1900, ja ranskan kielessähän paino on sanojen lopussa. Taisi vaikuttaa italiaan. 

Hyvä-huuto on italiaksi bravo, painotus BRA vo. Miksi suomeksi sanotaan bra VO? Otaksun että olemme ottaneet mallia ranskan kielestä (ehkä ruotsin kautta).

Seuraava aasinsilta: Jag mår BRA. 

 🍁🍄🍁🍄🍁

Nautitteko syksystä? Minä nautin.