Äiti keittiössä Prinsessan silmin

Ottaessani kuvaa kahvinteko välineistämme, neiti halusi myös kuvata. Tässä satoa:



Tiistai tuntuu välillä hankalalta aloittaa ja tiistaiset työpäivät yleensä tuntuvat normaalia pidemmiltä. Maanantai menee viikonlopun jälkihuumassa ja keskiviikkohan on jo pikkulauantai. En ole mikään varsinainen jälkiruoka ihminen, mutta kun vielä söin lounaan työpaikan kanttiinissa niin tiistaisin olin sen "ansainnut".

Tänään saan kuitenkin ilahduttaa työkaveriani Prinsessan vanhoilla vaatteilla, laittelin niitä kassiin ja muistelin tilanteita missä mekot, puserot ja neuleet olivat olleet yllä. Mukavia ja iloisia ajatuksia. On myös kiva, että vihdoinkin löytynyt joku jolle niitä mielellään antaa. Kirpparitoimintaa ei ole ja uutisoinnit siitä mihin ovelta kerätyt "hyväntekeväisyys" säkit joutuvat eivät kannusta enää sitä kautta kierrättämään. On toki ihan oikeita hyväntekeväisyyskauppojakin, mutta jotenkin vain haluan kierrättää siten että tiedän varmasti ilahduttavan.



Joskus olisi kiva mennä pöydän alle piiloon eikä kukaan etsisi ;o)

Kahvi

Olen juonut kahvia teini-ikäisestä lähtien.

Ensin join kahvia maidolla ja sokerilla. Sokeri jäi pois kun ollessani lapsenvahtina en kehdannut pyytää. Maito jäi pois kun laiskuuttani en isotätini hautajaisissa (olin 15-v) jaksanut hakea sokeria erikseen ja kahvi tarjottiin pöytään.

Nykyään juon kahvini siis mustana ja haaleana, jopa kylmänä.

Ensimmäinen kahviannos pitää saada heti herättyä ja teen mukilliseni nopeasti murukahvista. Kun ensimmäinen muki on mukavasti herättänyt ja virkistänyt, keitän peruskeittimellä termokseen työkahvit, josta saatan ottaa toisen mukillisen. Juon töissä 2 mukia kahvia päivässä a 0.88 eli laskin kahviin menevän liki 40 euroa kuussa eikä se ole edes hyvää, joten päädyin termosvaihtoehtoon. Töistä tullessa mukillinen ja vielä illemmalla yhden. Eli 4-5 mukia päivässä kun ennen join 10!

Viikonloppuisin kun on aikaa niin papaKoo jauhaa kahvin ja käytetään espressokeitintä.

Nyt on ensimmäinen kahvimukillinen juotu, joten pannu pulputtamaan mustaa herkkua töihin otettavaksi ja itse pikaisesti suihkuun, että olen itse valmis ennen kuin alan kiirehtiä muuta perhettä montessoriin ja junalle.

Tästä tulee hyvä päivä! Kävin jo patiolla nuuskimassa kevätilmaa, lämpöä oli +7.

Earth hour - Tunti maailmalle 28-3-2009 20:30-21:30

Sammutettiin valot ja sähkölaitteet (ei jääkaappia ja pakastinta kuitenkaan). Poltettiin kynttilöitä. Prinsessa kertoi tarinan Kultakutrista ja 3 karhusta sekä tanssi laulun myötä. Oli mukava tunti jonka lopussa nukahtivat äiti ja tytär, papaKoo palasi vielä alakertaan kuluttamaan sähköä katsomalla leffan ;o)






jostain niitä energiapalloja kuvaan kuitenkin tuli ;o)

Blogiuni ja blogin kirjoittamisesta

Näin unta bloggaamisesta. Näppäimistö oli jumissa ja jouduin käyttämään melkein kokoajan ascii koodeja saadakseni haluamani kirjaimet aikaiseksi. Kirjoitin myös kreikkaa ja osasin koodit by heart. Tällä kertaa myös ymmärsin tätä vierasta kieltä jota en todella osaa. Muistan myös unessa ajatelleeni, että nyt näen unta, mutta asia niin tärkeä että siitä ehdottomasti kirjoitettava blogissa. Sinne meni ajatus nukkumatin myötä. On aika mielenkiintoinen tunne nähdä unessa että näkee unta. Vai olinkohan sittenkin hereillä? Olenkohan nyt hereillä?

Monessa blogissa on ollut kirjoitus blogin kirjoittamisesta, miksi ja mitä / keitä kirjoittamisellaan haluaa tavoittaa. Olen asiasta ainakin kommentoinut. Aloitin kirjoittamisen kun olin palaamassa töihin pitkältä sairaslomalta. Päätin että kirjoitan päiväkirjaa, mutta vain niistä asioista jotka ovat olleet mukavia, ne kurjemmat muistan valitettavasti muutenkin (siitä syystä täällä on välillä muutamien päivien taukoja). Ja kirjoitan itselleni, mutta toki kommentit piristävät; en usko, että kukaan sitä kieltää. Kirjoitusten ja kuvien myötä välitän myös ystäville meidän elämää tällä saarella. Eli en ihan vain itselleni kirjoitakaan, tämä on myös kommunikointikanava joka ei aseta kenellekään paineita vastaamiseen ja on myös aikavyöhykkeistä riippumaton. Tästä myös Susa kirjoitti vähän aikaa sitten.

Kirjoitin ja pyyhin moneen kertaan seuraavan: päätän kirjoittaa joka päivä ja etsiä joka ainoasta päivästä jonkun mukavan asian. Jättäisinköhän tuon tuohon nyt. Jään kiinni jos en kirjoitakaan. Voi olla etten kirjoita blogia joka päivä, mutta sitten laitan menneistä päivistä jotain mukavaa ja positiivista. Alkaakohan yltiöpositiivisuus jossain vaiheessa ärsyttää? Toivottavasti ei.

Perustin myös toisen blogin eilen illalla. Raakile vielä. Mutta sinne otan kuvia meidän askarteluista. Nyt samoja kuvia mitä täällä jo ollut, mutta jotain uuttakin. Löytyy ainakin Profiilin takaa - en vielä ole viitsinyt tutkia miten lisään sivupalkkiin.

Perjantai-ilta

Loppuihan se työviikko lopulta!

Perjantaisin usein tilaamme pizzat kotiin ja niin tänäänkin. Prinsessa vain nukahti "pyjamapäivän" jälkeen sohvalle ennen pizzamänin tuloa.



Eskari osallistui "Make a wish foundation" (www.makeawish.ie) kampanjaan ja lapset ja opet olivat pyjamissaan koko päivän. Siskon perheestä kuului niin hyviä uutisia Prinsessan serkkupojasta, että on syytä juhlia ja halusin tälläkin tavalla tukea niitä jotka ei niin onnekkaita. Kaikki siis hyvin Turussa, kasvain oli hyvänlaatuinen niinkuin pitikin ja poika toipunut odotetulla tavalla.

Edessä perheviikonloppu. Kaksi edellistä ovat humahtaneet pienemmillä kokoonpanoilla. Eikä mitään suunnitelmia! Paitsi että papaKoon pitää leikata nurmikko, tai voimme alkaa myydä lippuja viidakkoelämyksiin puutarhassamme. Tästä se sitten alkaakin - nurmikko viikottainen leikkaaminen.

Nauttikaa viikonlopuistanne itsekukin, itse taidan ottaa lasin viiniä! Kippis sisko!

Laskentaa ja "melkein" mietintää

Kun tulee tiukka paikka mut pitää "hengissä" että tulevaisuudessa häämöttää jotain kivaa. Eilen esimerkiksi sanoin "ylihuomisen huomenna on perjantai" ja tiistai tuntui jotenkuten siedettävämmältä. Ja nythän se perjantai ja viikonloppu onkin jo ylihuomenna.

* Pääsiäinen on "parin viikon kuluttua"

* Ystävät tulevat Irlannin reissulle ja kylään heti Pääsiäisen jälkeen

* Prinsessan kummi tulee toukokuun alussa eli "ensi viikon ensi kuussa"

* Kesäkuussa on Suomiloma eli "melkein ensi kuun ensi kuussa"

Nyt suihkuun, muut aamutoimet, Prinsessa hoitoon / eskariin, minä töihin ja vajaan puolen vuorokauden kuluttua olenkin takaisin kotona.



Kuvan puu on melkein kukassa ;o)

Kälyn perhe kylässä

(editoin postaukseen äitienpäiväkorttini)

On ääntä riittänyt perjantaista asti kun 2,5 vee ja 4 vee haluavat kumpikin tahtonsa läpi lelujen ja tekemisten suhteen. Ei haittaa vaikkei Prinsessan ranska niin hyvin sujukaan - se saadaan kyllä ymmärretyksi mitä halutaan heti, just, nyt, heti ja mitä EI haluta. Hauskaa on. Ja mä tarvittaessa komennan sujuvasti suomeksi kumpaakin.

Nyt lähtivät muut Belfastiin ja me jäimme Prinsessan kanssa kotiin tekemään pääsiäiskortteja. Niitä sitten ei tehdäkään vaan yhtä per perhe vaan jokainen perheenjäsen saa omansa ja sen lisäksi meille itselle jää useampia. Täytyy kai salaa postitella.

Kohta pitää alkaa väsätä lasagnea porukalle, eilen tein uuni-savustuspussissa lohta ja mereneläviä. Huomisesta ruoasta saa huolehtia Koo, sillä mä lähden töihin lepäämään.




Tällainen tuoksutus on kuulemma Ranskassa tällähetkellä hitti. Onkin miedoimman ja miellyttävimmän tuoksuinen mihin olen ennen törmännyt ja ainoa mikä on ikinä autooni kelvannut. Sitäpaitsi hauska hipinoloinen. Mauton mut sopii tyyliin, sanoisi entinen työkaveri.



Tämän yläpuolella olevan ikkunan takana tänään tapahtui tätä:



Ai niin - tänään on täällä äitienpäivä. Ollaan päätetty viettää niitä juhlapäiviä missä maassa asutaan. Prinsessa oli väritellyt kortin eskarissa:

Serkukset eläintarhassa

kuvat papaKoon ottamia (paitsi eka, josta häivytin sekasotkuisen taustan ;o)

Beannachtai Na Féile Pádraig - Hyvää Pyhän Patrikin päivää

(jos iirinkielen cut-and-paste toivotuksessani on jotain väärin ja joku huomaa, saa kommentoida niin korjaan)

Menen itse töihin huomenna, mutta papaKoon ja Prinsessan ohjelmassa on paraati ja muuta hulinaa.

Kortteja kyllä aloimme tehdä ajoissa, mutta yksikään ei ehtinyt postiin. Joten jos sellaista odotat minuta niin tänä vuonna täten:





Koska laiskuuttani tms. en ole vieläkään opetellut kollaasin tekoa koneella enkä downloadannut oikeaa ilmaisohjelmaa niin toistaiseksi yhä teen perinteisemmillä keinoilla (toinen kuvattu ja toinen skannattu).

Sunnuntaiaamu

Eilen illalla oli taas yksi niitä ilmaisia elämän herkkuhetkiä. En viitsinyt tuhlata "vapaata" koti-iltaani Prinsessan nukkumaan menon jälkeen telkkaria katsomalla, joten pujahdin suihkun jälkeen ulkoilmassa kuivuineiden, raikkautta hohkaavien ja tuoksuvien lakanoiden väliin kirja kädessä kymmenen aikaan. Tekstasin Koolle "bonne nuit" ja nautin epätavallisesta yksinolosta. Laitoin radion päälle ja sieltä tuli live irkkumusiikkia jostain pubista. Pidän kyllä pubi-illoistakin (varsinkin sen jälkeen kun niistä tuli savuttomia) ja erityisen mukavia ne ovat silloin kun on elävää musiikkia, mutta eilen en olisi iltaani sellaiseen vaihtanut vaikka olisi ollut babysittereitä jono oven takana.

Irkkumusiikki ja pubin hälinä ei oikein sopinut tunnelmaani, joten sammutin radion. Ehkä kaksi sivua luettuani olen nukahtanut ja heräsin ensimmäisen kerran kun kello näytti 04:37. Olin virkeä, mutta en kuitenkaan noussut ylös (niinkuin joskus teen), vaan jatkoin lukemista. Vähän ennen kuutta tuli sitten Prinsessa ilmoittamaan että on aamu. Nyt olemme olleet reilun tunnin alakerrassa ja eilen ennen nukkumaan menoamme suoritettua tavaroiden paikoilleen laittamista ei kyllä enää usko kukaan. Nyt on lattialla brazit ja barbit somassa kaaoksessa. Ei haittaa, siivoan ennen kuin papaKoo tulee kotiin.

Aamuaurinko valaisee ihanasti kotimme. On rauhallista. Lähden keittelemään kahvia. Tästä tulee hyvä päivä!

Blogistaniassa on toinenkin Rouva Hoo sekä haaste / meemi tai joku sellainen

Tein blogikierrosta kommenttien kautta ja yllättäen törmäsin kommenttiin, jota tämä RouvaHoo ei lainkaan muistanut kirjoittaneensa (ja oikein väsymystäkään ei voinut syyttää, kun viesti oli kirjoitettu 16:30). Linkin kautta löytyikin sitten toinen RouvaHoo blogistaniasta. En nyt linkitä ennen kuin saan luvan.

Mutta haaste oli hauska ja ajattelin, että kai se on jokin merkki että otettava vastaan (varsinkin kun ei sen kummempia sääntöjä ollut) joten kas tässä:

Ensimmäiset 5 ihmistä, jotka kommentoivat, saavat jotakin tekemääni. Minun valintani. Sinulle.

Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia:
- Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni.
- Tekemäni juttu on vain sinua varten.
- Se tehdään tämän vuoden aikana.
- Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä!
- Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista.

Haaste? Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain!

Tyttöjen viikonloppu, vähän toisenlainen kuin viimeksi

(edittiä: lisäsin kuvia ja tekstiä)

PapaKoo lähti eilen aamulla Ranskaan tervehtimään isäänsä. Pari viikkoa sitten selvisi, että hänellä keuhkosyöpä ja Koo otti sen raskaammin itseasiassa kuin isä. Papi jäi vasta eläkkeelle ja on hyvässä kunnossa ja elää muutenkin terveellisesti.
Papi on luottavainen paranemiseensa, sanoi että ei ne kemohoitoa aloittaisi jos tilanne olisi toivoton. Näin minäkin uskon ja pikkuhiljaa saan valettua tätä Koohonkin. Mutta hänelle oli tärkeää mennä ja nähdä. Onneksi Ranskaan pääsee helposti kun useasti päivässä on suora lento.

Meillä siis tyttöjen viikonloppu. Eilen tuunattiin pizza iltaruoaksi ja katsottiin Nalle Puhin jouluDVD ennen nukkumaanmenoa, prinsessan valinta.

Tänään mennään prinsessan koulun avajaisiin. Koulu aloitti kyllä jo syksyllä, mutta viralliset avajaiset tänään yhdeltä, oli kiva kun saimme kutsun. Vaikka olimme saaneet suullisen vahvistuksen kahdestikin kouluun hyväksymisestä, niin virallinen kirje oli iso helpotus. Koulu on Educate together koulu mikä sopii meidän taustoihin hyvin. Eipä tarvitse miettiä juhliin mennessä parkkeerausongelmaakaan kun koulu on meidän ovelta minuutin päässä.

Siskon puoleltakin kuului hyviä uutisia, prinsessan serkkupoika on päässyt teholta ja toipuu vauhdilla tavallisella osastolla. Helpottaa ja nopeuttaa toipumistaan sekin että tavallisella osastolla saa olla toinen vanhempi yötä. Vilkutukset sinne.



Hyvä syy olla imuroimatta, sillä meillä LEIKITÄÄN. Eikä suinkaan yhtä leikkiä kerrallaan vaan liki kaikki yhtäaikaa kun äiti ei kerrankin komenna, että tidy-up ennen kuin kaadetaan seuraava laatikko lattialle. Ja nimenomaan olohuoneen lattialle. Välillä vaan kuuluu hirmu kolina kun nukketalosta kouraistaan kaikki huonekalut takaisin lattialle että voi taas sisustaa.



Koululla oli mukava käydä. Prinsessa kyllä liki kokoajan harvinaisen hiljaisena ja vakavan eikä tarvinnut erikseen pyytää pitämään mun kädestä kiinni ihmispaljoudessa.

Ensin kiertelimme koulua, sen jälkeen olimme Prinsessan tulevassa luokassa kuuntelemassa nykyisen luokan lauluesityksiä jonka jälkeen siirryimme aurinkoiselle, mutta tuuliselle pihalle katsomaan irkkutansseja, kuuntelemaan "minister of justice"n, pormestarin ja koulun rehtorin puheet.

Tilaisuus päättyi sambaesitykseen ja kuulemma käärmehatun teko on edessä. Tuuli niin mielettömästi että violetti korkea hattu sai paikan maassa eikä esittäjäopen päässä. Kuvat kännykällä otettuja ja niin huonoja, etten varmaan loukkaa kenenkään suojaa kun ne täällä julkaisen.

Ovikellon soittajia

Kun olen nyt kohta pari kuukautta tehnyt lyhennettyä työpäivää niin olen ihmetellyt oveen kolkuttelijoita. Siis onko ihmisiä todella niin paljon kotona ennen neljää iltapäivällä että on markkinarako seuraaville asioille:

* hyvää päivää, onko teillä lapsia? tulisimme ja pystyttäisimme studion kotiinne ja 35 eurolla kuvaisimme lapsenne. toki ette sitoudu mihinkään.

* kerään rahaa, tuetko? tiukkis-rouva-hoo: mihin keräät? tota, "to charity" ... kädessä ruutuvihko ja käsin kirjoitettua räpellystä eikä osannut kertoa enempää, kyseessä n. 10-12 vee

* saanko pestä ikkunat? no sai pestä, ja postasinkin tästä.

* toinen pari meidän jehoviksi käännyttäjistä (toiset käy kasin jälkeen illalla...) "arvelen että teitä erityisesti kiinnostaisi tämä artikkeli..." voisi kiinnostaakin ilman tuputusta

* ostatko kynän?

* saanko ajaa nurmikkonne? en anna kun suolainen hinta ja jättävät leikatun nurmikon paikailleen (sitäpaitsi papaKoon homma ;O))

Mutta yllättävin ja ensimmäinen kokemani ikinä:

* ostatko parin TYYNYJÄ? Pojalla kainalossa kaksi muovipussissa olevaa kuulemma hypoallerganiista tyynyä... kympillä ois lähteny

Houkuttava ovemme:

Täysikuu

En nuku hyvin täydenkuun aikaan. Muutenkin nukun lyhyitä öitä ja heräillen, mutta olen huomannut, että täysikuu saa unet villeiksi ja heräilen normaaliakin enemmän. Kuuhulluutta? Joskus ajattelin, että ok - tiedän että on täysikuu ja alitajuisesti sanon itselleni: "täysi kuu - uneton yö". Mutta useimmiten en edes tiedosta että on täydenkuun aika, huomaan sen joskus kalenterista ja samantien tajuan että levoton yö johtuikin siitä. Olen huomannut vähän samaa Prinsessassa...

Viimeyön unissa asuin takaisin Suomessa ja vaihtelin työpaikkaa ja asuntoa siihen tahtiin, että hirvitti. Hauskin oli kun vanhempani olivat ostaneet mulle sveitsiläistyylisen talon oman talonsa vieressä ja sijainti oli missä heidän kesämökkinsä on. Sveitsiläistyylisen taloni puiset ulko... puitteet? laudat? oli maalattu sähkönsinisiksi.

Eilen ja viime yönä ajatukset olivat myös siskon ja siskon pojan luona Suomessa, mutta onneksi sain hyviä uutisia jo illalla että operaatio mennyt suunnitelmien mukaan. Nyt vaan odotellaan. Aivan mielettömästi energiaa & voimaa, positiivisia ajatuksia ja iso halaus koko perheelle.

(lisäsin kuvan)

Mahtavaa Naistenpäivää

Piristäköön tämä päiväänne, sain äsken tekstiviestinä:

Kaivapas silmistä unen häivä,
muistathan: tänään on naisten päivä.
Etsi siis peili,
tsekkaa mahtava leidi.
Pörröinen tukka, näppyinen naama
känsäinen varvas paljaana.
Hyllyvä pylly, roikkuva tissi
silti oot oman elämän missi!
Siispä keikuta pyllyä, ketkuta jalkaa,
voi mahtavien naisten päivä alkaa!

Jaan teidän kanssa kukat, jotka "sain" jokin aika sitten äidiltä ja siskolta nimpparin kunniaksi. Olin nimpparina Suomessa joten kävin ostamassa vähän myöhemmin

Blogimiitti

(lisäsin kuvia - "katkoin" päitä kun en ole kysynyt asianomaisilta lupaa päiden julkaisuun ;o))

Lauantaina oli "lapsellinen" blogimiitti Leenan luona, mihin nyt pääsi MaaMaakin. Poimin MaaMaan kyytiin liki kirjaimellisesti lennosta sillä papaKoo jäi kylälle omiin juttuihinsa ja Hanikin jäi pois matkasta.

Käytiin hauska keskustelu Koon kanssa
K: so MaaMaa has been in Leena's house
H: actually MaaMaa has not even met Leena
K: but you told me that you met Leena through MaaMaa????

niin paljon miehet kuuntelee tai ymmärtää, sillä olin asian selittäny kun kävimme koko perhe edellisen kerran Leenan luona. Kai se on sitten vaikea juttu käsittää että bloggauksen kautta voi ystävystyä ja tavata aivan ihania ihmisiä ihan oikeastikin, vaikkei fyysisesti ole toista koskaan tavannut.

Oli ihana lounas paahtopaistia & parsaa, fetaa ja melonia, perunasalaattia (jonka kyllä vielä yritän joku päivä kopsata), salaattia ja huippuna taivaallinen Kotilieden kilpailunkin voittanut lime juustokakku, jonka resepti MaaMaan blogissa




Juttua riitti niin, että miehet olivat kumpikin kyllästyneet odottamaan ja menivät kotiin omia teitään. Ensi kerralla tulevat varmaan mukaan niin saa Leenan mieskin miehistä juttuseuraa. Prinsessakin odottaa jo seuraavaa leikkihetkeä.

Marsun ruokintaa ja tarkkaa tutkimista: