Harmaan päivän kaupunkikuvia

Aamulenkillä kameran kanssa Finlaysonin alueella ja Näsinpuistossa.

Paljaat oksat

Tammerkosken tyhjä uoma.

Finlaysonin punatiiliset rakennukset tuovat aina vähän väriä harmaaseen päivään.

Symmetriaa.

Heijastus

Varis huomasi kyllä kuvaajan...

Kuvajaiset

Suihkulähteen leijonat

Kurun haaksirikon muistomerkki Näsinkalliolla.

Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa!

Vääksynjoen rannoilla

Lauantaina oli ihan häikäisevän kaunis kevätpäivä. Taivaan värejä ja auringon valoa heijastavan avoveden rannalla kauneus moninkertaistui. 

Puut kuvastuvat Vääksynjoen suvannosta

Patosillan alapuolella auringon valo kimaltelee kuohuvassa vedessä

Rannalla oleva talo peilautuu väreilevään veteen

Silta yli tyynen virran

Vääksynjoki kulkee Vääksyn kartanon maiden halki. Kartanon vanha päärakennus tuhoutui tulipalossa 1941. Sen raunio on vielä pystyssä. Raunio sijaitsee ykstyisellä piha-alueella, joten kuva on otettu vähän kauempaa.

Telkät ovat jo saapuneet muutolta. Tämä koiras torkkui kevätpäivän auringossa ja näytti hyvin yrmeältä, kun kuvaajat häiritsivät sen rauhaa.

Rannan leppiä

Ihanaa huhtikuista päivää!

Parvula

Lauantaina liikuimme Kangasalan Huutijärvellä  Vääksynjoen tuntumassa. Sää oli kaunis ja keväinen. Sieltä löytyi kaunis vanha rakennus Parvula, joka on nykyään nukketeatteri Hupilaisen käytössä. Parvula on rakennettu 1770-luvulla, silloin se toimi Kuohun kylpylän majatalona. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Vääksyn kartanon maille 1860. Talossa toimi 1898 lähtien  kolmen vuoden ajan Suomen ensimmäinen kansanopisto. Se oli tarkoitettu vain naisille. Myöhemmin talo on ollut mm Vääksyn kartanon työntekijöiden asuntona ja sotasairaalana.

Parvulan lasikuisti on kaunis ja romanttinen.

Kaari-ikkuna.

Talon villiintyneestä puutarhasta kuului punarinnan laulua. Ilokseni sain kuvan pienestä laulajasta.

Rakennus ja sitä ympäröivä puutarha kaipaisivat vähän kohennusta...

Liesjärven kansallispuistossa osa 2

Liesjärven kansallispuistossa on Korteniemen perinnetila, joka on toiminut Metsähallituksen metsänvartijatilana. Rakennukset on kunnostettu Museoviraston valvonnassa ja tilalla pääsee näkemään, miten siellä on eletty sata vuotta sitten.

Punamultainen päärakennus

Porstua on kylmää tilaa. Sen seinissä ei ole mitään sisävuorausta. Porstuan ikkunalla kukkii mummonpalsami.

Rakennuksessa on tupa ja myöhemmin rakennettu kamari. Huoneiden väliin jää kätevä välikkö, jota on voitu käyttää varastona ja 'kodinhoitohuoneena'. Väliköstä on ovi talon taakse.

Tupa liesineen ja kangaspuineen. Metsänvartija perheineen asui tuvassa.

Kamari oli rakennettu tarkastusmatkoillaan kulkevia Metsähallituksen virkamiehiä varten.

Kamarissa on kaunis ruusutapetti.

Sivustavedettävän sängyn koristeellinen pääty.

Ulpukkapossuja, näitä pitää tehdä ensi kesänä :)

Perinnetilan elämänmenoon voi tutustua toukokuusta syyskuun loppuun. Tänä aikana tilalla on myös eläimiä. Korteniemen lampaat näyttivät oikein hyvinvoivilta.

Läheisessä haassa laidunsi pari lehmää. Metsässä meitä tuijotteli sonni, joka ei kuulema ollut suostunut tulemaan piha-aitaukseen...

Pihamaalla tepasteli komea kukko alamaisinaan kaksi ruskeaa kanaa.

Korteniemen lampaita ilta-auringon valossa.

Liesjärven kansallispuistossa osa 1

 Syyskuun lopulla olin mukana retkellä Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa Luonais-Hämeessä. Patikoimme melko helppokulkuisia metsäpolkuja pitkin noin kahdeksan kilometrin matkan upeassa metsäluonnossa. Välillä pysähdyimme keittämään pannukahvit ja paistamaan makkaraa nuotiopaikalla.

Metsän tummuutta

Humisevia honkia

Kauniita järvimaisemia

 Patikoinnin määränpäänä oli Korteniemen perinnetila, jossa pääsimme tutustumaan yli sadan vuoden takaiseen elämänmenoon metsänvartijan tilalla. Tilalla viljellään mm kessua ja vanhoja vilja- ja perunalajikkeita perinteisin menetelmin. Pihapiirissä oli muutamia kirpeitä, pieniä omenia tuottavia omenapuita ja rapunpielessä vaatimaton kukkamaa, jossa kasvoi mm suopayrttiä ja pioni. Juhannusruusupensaskin löytyi mökin nurkalta.

Vinttikaivo

Tunnelmallinen huussi käsienpesupaikkoineen ja taka-alalla kanala

Perinnetilan rakennuksia

Tilalla on aito savusauna, jossa pääsee kylpemään viime vuosisadan alun tyyliin. Saunassa oli korkea parvi, jonka päälle nostettiin istumapaikoiksi penkit. Sähkötön ja ikkunaton sauna oli aivan pimeä ja pinnat tietenkin kuumat ja nokiset. Parven alla oli vieläkin tallella synnytyssänky.

Laituri

Seuraavassa postauksessa kuvia metsänvartijan mökistä sisältä ja perinnetilan eläimistä.

Kalmankurjenkosken myllyrakennukset

Teiskossa Kiimajoessa on Kalmankurjenkoski ja sen varrella vanhoja myllyrakennuksia.  

Paikalla on ollut myllyjä jo ainakin 1600-luvun puolivälistä asti. Nyt kevättulvan aikaan on helppo uskoa, että koskesta on riittänyt voimaa kahdellekin myllylle.

Kiimajokea on käytetty myös tukinuittoväylänä 1800-luvulta 1950-luvulle asti. Kalmankurjenkoskessa on ollut uittoruuhi eli puinen ränni, jota pitkin tukit on uitettu myllyjen ohi.

Koskessa on toiminut myös jonkin aikaa sähkölaitos 1900-luvulla.

Kosken takana näkyy uudempi 1924-25 rakennettu myllyrakennus. Keväinen koski kuohuu valkoisena.

Kalmankurjenkoski maantiesillalta kuvattuna

Myllyn vedenottoränni. Oikealla näkyy vanhempi 1800-luvun myllyrakennus.

Koski ohittaa myllyt kuohuvana.

Talvinen kuva vanhemmasta myllystä, joka lahjoitettiin Teisko-Seuralle museoitavaksi 1957. Se oli Suomen ensimmäinen museoitu vesiratasmylly.