Autoretki Nunnalaaksoon tehtiin jo vuosi sitten tutuksi tulleen taksikuljettajan kyydissä.
Ensin kuitenkin pysähdyimme Pico dos Barcelosin näköalapaikalle.
Sieltä näkyi kaunis, valkoinen Sao Martinhon kirkko sinistä merta ja taivasta vasten.
Suositulta Eira do Serradon (1053 m) näköalatasanteelta aukeaa huikeat näkymät alas
Nunnalaaksoon, Curral das Freiras. Sää ei ihan kirkas ollut, mutta eipä se haitannut.
Pieni kylä, laakson pohjalla...
jylhien vuorten ympäröimänä.
Alas kylään menimme autolla...
vaikka olisi sinne voinut kävellä "tietäkin" pitkin, me kuitenkin valitsimme autokyydin :))
Kahvitauon jälkeen kuljettaja kysyi, haluaisimmeko nähdä kastanjametsikköä, mehän halusimme.
Ja eihän se tietenkään missään tasamaalla ollut...Tulkaahan vain vielä ylöspäin! :)
Onneksi ylämäkeä kiivetessa silmiin osui jotain kuvattavaa, saipahan samalla hengityksen tasaantumaan :) Taitaa olla paikallinen olutmainos.
Pitihän sitä vähän kanojenkin kanssa jutustella.
Mieli teki muutama rypäle napata, mutta en tohtinut.
Kyläläisten "seurustelupaikka", ensi kuussa paahtavat kastanjoita ja juhlivat.:))
Näiden karvapallojen sisällä kastanjat kypsyvät. Maistettiin muuten kastanjalikööriä...ei ollut meidän makuun :)
Alas tultaessa kylän koira lyöttäytyi Riitan seuraan,
kyllähän koira vaistoaa koiraihmisen:)
Myytävänä, emme kuitenkaan harkinneet :)
Tuskin tätäkään paikkaa olisi omatoimisesti löytynyt, eli kiitos mukavalle kuljettajallemme, Norbertolle. <3
Vielä olisi kuvia jäljellä...