Käpytikka

Käpytikka mietiskeli pitkän aikaa aidan päällä.

Näytti siltä, että olisi jotain asiaakin...

No niin, jos oikein ymmärsin tikka muistutti, että pian olisi aika avata ruokabaari =D

Toisinaan on kiva, kun kohteen tausta on värillinen...

etenkin, kun on niin samat sävyt:)

Neitoperholle nyt sopii tausta kuin tausta, aina on edukseen.

Vilkas päivä takapihalla...

Viimeisille siemenille ja pähkinämurusille löytyi ottajia.

Pikkulintujen ohella naaras käpytikalle kelpasi...

...ja lopuksi hiukan vettä päälle.

Oravakin ilmestyi talkoisiin.

Yllätysvieras pihan perällä. Tämä kaunis kisu oli lähtenyt luvatta lähitienoota tutkimaan.

Nämä vieraat saisivat tulla toistekin. Illalla vähän ennen kymmentä huomasin aitapensaiden alla liikettä.

Kaksi söpöä piikkipalloa siellä pelhtivät, olisikohan pariskunta. Nyt täytyy googlata, mitä näille voisi tarjota:)

                                                                   Hyvää helatorstaita!

Harmaan päivän otoksia...

Piristystä harmaaseen päivään lähdimme hakemaan isännän kanssa
H:gin Kuusisaaresta.

Didrichsenin taidemuseossa on Edvard Munchin-Elämän tanssi-näyttely avoinna vielä tämän kuun ajan. Käyntimme ei mennyt ihan napiin, ennen meitä näyttelyyn jonotti pari bussillista ihmisiä. Emme jääneet odottamaan, vielähän on reilu viikko aikaa.

Taidemuseon veistospuistossa on nähtävillä mielenkiintoisia veistoksia mm. Eila Hiltusen töitä...

"Auringonkukkapelto".

"Crescendo".
 Näitä veistoksia on tultava katsomaan kesäaikaan.

Aamupäivän piristyksiä omalla pihalla oli...

 Mustis ja...

Käpytikka.

 

Joulunavajaiset...

Aika vähän on kuvia tallentunut viime aikana muistikortille. Lintuja nyt kyllä tulee kuvattua päivittäin, etenkin...

 tiaisia, varpusia...

ja tikkaa, joka ei yhtään tykännyt, kun talipötkö alkoi olla lopuillaan.

Kirkkonummen keskustan kauppakeskus Kirsikka vietti lauantaina joulunavajaisia. Erilaisia myyntikojuja löytyi joka lähtöön.

Lumi olisi kyllä tuonut tapahtumaan enemmän talven tuntua, kuin vihreä nurmikenttä :)

Tämän suloisen peikkopariskunnan olisin mielelläni ottanut mukaani.

Olihan siellä itse joulupukkikin jakamassa karamellejä lapsille...

ja pienet tontut laulamassa joululauluja.

Tuo keskimmäinen melkein lähti mukaan...:)

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Käpytikka...

on päivittäinen vieras ruokapaikalla ja pystyyn kuolleen luumupuun runkoakin on nakutettu muutaman kerran.

rungon yläosan oksat ovat suosittuja tähystyspaikkoja niin tikalle kuin muillekin.

Rouva Mustarastas jäi tällä kertaa pensaan latvustoon.

Isommasta pienimpään...

Linnut ovat innoissaan, kun on ruokaa tarjolla.

Käpytikasta saatiin oikein vakiasiakas:) Välillä pitää antaa porttikielto, että pienemmätkin asiakkaat pääsevät aterioimaan.

 Mitä, osoittaako varpunen mieltään? Käänsi peräpäänsä minulle ja ihan kuin kieltä näyttäisi :)

Punarintaa en pääse kuvaamaan kuin salaa ikkunan takaa. Niin kaunis kuvattava kuin se olisikin.

Kaksi mustavalkoista lintua...

Terassin puolella olikin tutunnäköinen kaveri...

Käpytikka lennähti kukkaruukun reunalle saattoipa olla se sama, jonka bongasin lauantaina sähkötolpasta.
Otin ensin varmuudeksi ikkunan takaa kuvan ja hyvä niin, pihaovea avatessa se lensikin sen siliän tien matkoihinsa :)

Toinen mustavalkoinen.
Olin keittiössä ja huomasin harakan puun oksalla...selvästi söi jotain. Äkkiä kamera toisesta huoneesta ja keittiön ikkunaan zoomaamaan lähikoivuihin.

Söihän se. Olisiko räkättirastas joutunut esim. kissan saaliiksi, niitä on nyt paljon pihlajamarjojen kimpussa, siis räkättirastaita. Pikkulintu tuo ei ollut.

Kesken syöntiä tuli häirityksi ja saalis putosi maahan, hetken päästä palasi ja alemmalla oksalla jatkoi ateriointiaan...

Vielä siitä sai jotain irroitetuksi. Kuvatessa ei onneksi kaikkia yksityiskohtia nähnyt.

Lopuksi vain siivet jäi oksalle roikkumaan...

Laitetaan tähän loppuun iloisempi kuva, vaikka uteliaasta talitiaisesta.

Tällaiset kuvat tänään, syyskuun viimeisenä.