Maison Mimizan

Olen jo pitkään halunnut kokeilla betonitöitä. Aiemmin syksyllä äitini tuoma macaronrasia suorastaan huusi päästä kynttilänjalaksi. Tänään ensimmäisen adventin kunniaksi täytin rasian toiveen ja valoin siihen betonia. Betonin lisäksi olin ostanut valmiiksi myös kynttilänpidikkeitä. Betonityöt löysivät heti paikkansa omasta suosikkitekniikkakavalkadista. Nopeaa, saa tehdä sinne päin jos siltä tuntuu ja voi tehdä joko rosoista tai sileää. Suosittelen kokeilemaan jos ette ole vielä kokeilleet! Askartelukaupasta saa askartelubetonia pienemmissä ämpäreissä jos meno rautakaupan isoille säkeille tuntuu alkuun liian rohkealta. Hyvää ensimmäistä adventti-iltaa!

Heipparallaa! Kuukausi on vierähtänyt lähes huomaamatta. Minä olen blogin puolella viettänyt hiljaiseloa. Sain eräänlaisen "ylennyksen" loppuvuoden ajaksi ja olen tehnyt pitkää päivää töissä. Kotona olen sitten tipahtanut sohvalle katsomaan telkkaria, neulomaan tai lukemaan. Onneksi (?!) kesäsää on ollut mitä on, jotta ei ole tarvinnut hellettä seurata ikkunan takaa. Nyt alkoi viikonloppu ja minulla on enää maanantaina töitä ennen kuin jään melkein neljän viikon kesälomalle. Luvattiin vähän parempaa kesälomasäätä minulle - pidetään peukkuja! Otin menneen kevään aikana joitakin valokuvia tarkoituksenani laittaa niitä tänne blogiin. Aloitan nyt näiden rästien purkamisen äitienpäivälahjasta. Ananan blogista sain idean tennareiden maalaamiseen. Ei muuta kuin Honkkariin tossuja hakemaan ja Sinelliin maaliostoksille. Väreiksi valitsin oranssin, oliviin vihreän ja sinisen. Suurin työ olikin pojan saamisessa mukaan operaatioon. Oli kuulemma tyhmää, väärät värit ja mitä vielä. ...

On päästy jo joulupäivän iltaan. Aatto meni minulta rattoisasti vatsataudissa. Onneksi vaikuttaa olleen nopeasti ohi menevää laatua, tänään on jo oikein hyvä olo ja ruokakin on maistunut. Joitakin kuvia on kuitenkin saatu otettua, tässä teillekin meidän tämän vuoden joulutunnelmia. Kuusi oli tänä vuonna juuri oikeanlainen; sopivan korkuinen ja eritäin tuuhea. Alle kuitenkin mahtui oikein mukava määrä lahjoja. Sillä aikaa kun minä mahakivuissani katsoin lempijouluelokuvaani... ... muu perhe vietti joulua ilman minua. Pieni tonttupoikani oli innoissaan kaikista lahjoista. Mies ja poika tulivat syömisten ja lahjojen jälkeen takaisin kotiin jatkamaan lahjojen avausta. Lahjoja oli riittävästi. Pojan suosikkilahjat olivat mummulassa avatuista Harry Potter ja kotona avatuista Lego City lentokone ja Skylander Trap Team -peli. Piparit olimme pojan kanssa tehneet ja koristelleet viime viikonloppuna. Tänään sain viimein sitten kasattua meille piparikylän. Ajattelin, että t...

Täytyy tunnustaa, olen kameraujo. Joudun aika harvoin kameran toiselle puolelle - ja tässä tapauksessa se tarkoittaa siis sitä puolta, missä siitä kamerasta ei pidetä itse kiinni. Lähes aina kuvani epäonnistuvat. Mikä siis eteen kun sain uuden ompelukoneen, olin ommellut elämäni ensimmäisen pipon ja halusin näyttää sen teillekin? Pääostoksille! Mielessäni oli jo pään tilausvaiheessa suunnitelma. Sain viimein käyttää (pienen) osan yli kaksi vuotta hillotusta The New York Timesta.  Parin tunnin jälkeen:  Nyt minulla on pää, joka todennäköisemmin onnistuu kuvissa paremmin kuin oma pääni JA se näyttää mahtavan hienolta!  Mitä tulee pipoon, josta tämä kaikki alkoi - teen siitä oman postauksen.

Syksyiset terveiset täältä sairasmajasta! Alkaa tulla kuukauden päivät täyteen tätä räkätautia, eikä loppua näy. Se näkyy myös viime aikojen aktiivisuudessani tai tarkemmin sanottuna aktiivisuuden puutteessa. Jotain olen sentään saanut tehtyä. Poikani tilasi minulta pääkallovillasukat. Toiveena oli, että toinen sukka on sininen ja toinen punainen ja molemmissa on joka puolella pääkalloja. Sääriluita ei saanut olla, vain pääkallot. Sinistä ja valkoista 7 Veljestä löytyi omasta takaa ja sopiva punainen sävy löytyi lähikaupasta. Suunnittelin silmukkamäärälle sopivan pääkallokuvion ja aloin työhön. Olisinkohan kantapään alkuun päässyt kun päätin kokeilla sukkaa pojan jalkaan. Noh, siinähän kävi niin, että sukka ei mennyt jalkaan. Ei muuta kuin kaikki pois ja isommalla silmukkamäärällä (ja siten myös uudella, isommalla kuviolla) uuteen, parempaan alkuun! Poikakin taisi jo odottaa sukkia ja oli ottanut kuvan keskeneräisestä työstä - löysin tämän eilen kun latasin kuvia koneelle. Hyvält...

Olen erinäisissä yhteyksissä nähnyt sellerillä painettuja ruusuja. Nyt päätin toteuttaa ko. tekniikalla omalle äidille äitienpäivälahjan. Eilen (ihan ajoissa jälleen..) ryhdyimme eskarilaisen kanssa toimeen. Se olikin todella hauskaa! Ja täytyy sanoa, että olen erittäin tyytyväinen - hieno tuli! :) Pojalla oli hyvin tarkka näkemys siitä, miten ruusun lehtien kuuluu olla. Valmis työ kääräistiin silkkipaperiin. Poika piirsi vielä mummulle jääkiekkoaiheisen äitienpäiväkuvan. Minäkin sain itsetehdyn äitienpäivälahjan. Poika oli eskarissa ommellut minulle liianan ja tehnyt suloisen leppäkerttukortin. Taisi olla hällä ennakkoluuloja tuota ompelua kohtaan, mutta kun oli ensin eskarissa tuota liinaa tehnyt niin pyysi kotona "Äiti, voitaisko me ommella?". Harmiksemme tuolloin oli vappuaatto, ja kangaskauppa oli mennyt jo kiinni. Ehkä joskus vielä, vaikka kyllä tuon sanominen jo lämmittää äidin sydäntä :) Yhvää äitienpivää kaikille äideille! Edit: osal...

Kävin eilen pikaisesti kaupoilla ja joululahjojen lisäksi ostin vihdoin ja viimein ensimmäiset washi-teippini! Ensin käytin sitä erääseen projektiin, minkä tyylisiä on paljon blogeissakin tänä vuonna joulun alla näkynyt. Laitan kuvan myöhemmin, kun se on kokonaan valmis. Toinen jo jonkin aikaa mielessäni ollut projekti pääsi myös heti toteutukseen. Projektia varten tarvittiin vanhoja kirjansivuja, juuttinarua, kahta erilaista washi-teippiä ja sakset.  Törmäsin Tikkurilassa läpikulkumatkalla myös joihinkin käsityömarkkinoihin tms. Löysin sieltä edullisesti kauan suunnittelemani lampaantaljan. Hieman autenttisen näköinen talja maksoi vain 30 euroa. Mielestäni se on halpa, olen aiemmin himoinnut esim. Annon taljaa, mutta se maksaa jopa 70 euroa.

Neulepuikkoni ja virkkuukoukkuni kaipasivat paremmat säilytysolosuhteet. Päädyin päällystämään niille purkit juuttinarulla ja ristipistoin koristetulla huovalla.  Neulepuikkopurkkiin tarvitaan sipsipurkki, juuttinarua, (elintarvike)väriä, kulho ja kuumaa vettä. Kokeilin juutinarun liukuvärjäämistä mustalla elintarvikevärillä. En tiedä onko juutinaru kovin hyvin värjäytyvää muutenkaan, mutta ainakaan minä en onnistunut kovin hyvää tulosta saamaan aikaan. Väri lähti huuhdeltaessa suurimmaksi osin pois. Purkin pintaan levitetään parin sentin korkeudelta liimaa kerrallaan ja kieputetaan narua purkin ympäri. Aloitetaan pohjasta ja edetään suuaukkoa kohti. Liukuvärjättyä narua käytettäessä aloitetaan tummalla osuudella. Kannattaa käyttää melko runsaasti liimaa, mutta ei niin paljon, että sitä pursuaa narujen välistä. Narun kierrettä voi hiukan pyöritellä auki nätimmän lopputuloksen saamiseksi. Kun koko purkki on päällystetty, katkaistaan naru ja liimataan kunnolla ...

Olen tämän kesän ahkeroinut seuraavan projektin kimpussa: Avasin maanantaina Nappi ja nuppi -nimisen verkkokaupan. Arvatkaa mitä siellä myydään? No, nappeja ja nuppeja tietenkin! :) Jatkossa otan kyllä muitakin tuotteita myyntiin, mutta näillä ainakin aloitellaan. Osoite on www.nappijanuppi.fi ja sinne siis katselemaan ja shoppailemaan! Kauppa löytyy myös facebookista osoitteesta www.facebook.com/nappijanuppi   Kaupasta löytyy muun muassa näitä:      

Tykkään lukea ulkomaalaisia käsityölehtiä ja -kirjoja. Nyt törmäsin netissä sattumalta australialaiseen Homespun -lehteen. Olisin halunnut tilata lehden, mutta asiassa on iso mutta.. Nimittäin 231 aussidollarin kokoinen mutta. Lehden tilaaminen vuodeksi laihduttaisi lompakkoani melkein 160 euroa..

Etsin alkukesästä kuumeisesti pienehköä aarrearkkua. S täytti 6 vuotta, ja kaverisynttäreillä oli merirosvoteema. Tehtävä osoittautui liian vaikeaksi - en löytänyt mistään sopivaa. Itseasiassa ainoa aarrearkku minkä löysin, oli piñjata... Noh, ei siis auttanut muua kuin alkaa väsäillä sitä itse! "Onneksi" meillä lojui ylimääräinen pahvilaatikko ja pakkausteippiä ja siispä ilta kului ihan mukavasti aarrearkkua askarrellessa ja samalla tv:tä katsellessa (minähän en osaa vain katsoa tv:tä, pakko samalla virkata, neuloa tms). Pari tuntia ja edellisten tarvikkeiden lisäksi merirosvotatuointipaketista leikattu kuva ja tulos oli tämä (sisällä karkkikoruja ja suklaakolikoita): Aarteita odotettavissa myös Kampin Narinkkatorilla lauantaina 31.8. kun Suomen Käsityöyrittäjät järjestää Kampin Käsityökortteli -tapahtuman! Sinne minä ainakin aion mennä tekemään löytöjä - tule sinäkin! :)

Koukutun virkkaukseen aina säännöllisin väliajoin. Asiassa on vain yksi ongelma. (Tai kaksi jos lasketaan mukaan valinnan vaikeus kaikkien mahdollisten projektien joukosta.) Minulla on vanha laskettelumurtuma oikeassa peukalossa. Tämän johdosta aktiivinen pyöräily, hiiren käyttö sekä virkkaaminen aiheuttaa aikamoista kipua peukalossa. Puhumattakaan ihan normaalista virkkauksen ja neulomisen aiheuttamasta sormien jäykistymisestä. Pitäisi tietysti jumpata käsiä ja sormia säännöllisin väliajoin, mutta käsityöt vievät yleensä niin mukaansa, etten tahdo muistaa jumppailla välissä. Pinterestissä olen aiemminkin nähnyt askartelumassasta tehtyjä virkkuukoukkujen kädensijoja. Onko joku tehnyt itse? Olisi kiva kuulla kokemuksista ja mielipiteitä. Netistä löytyy englanninkielisiltä sivuilta paljon malleja ja esimerkkejä. Tässä minun suosikkini, eikös ole melkoisen hieno?! Sama tekijä on myös fiksusti painanut puikon päähän kokomerkinnän.

Minulla on uusia suunnitelmia ja pitkään haaveilemani projekti lähtee käyntiin tässä lähikuukausina. Tuon uuden projektin puitteissa päädyin myös rakentamaan valokuvausta varten whiteboxin. (En tiedä mikä on suomenkielinen termi.) Whiteboxin kanssa saa helposti kuvattua muun muassa hyviä tuotekuvia. Netistä löytyy englanninkielisiä ohjeita whiteboxin tekoon ja myös kuvanäytteitä whiteboxia käyttäen. Tarvitset: pahvilaation, mattoveitsen tai sakset, valkoista kopiopaperia, teippiä ja kolme valaisinta/lamppua. Englanninkielisissä tutoriaaleissa puhutaan myös 'window film'stä, mutta minulla ei sitä ollut, ja mielestäni kuvista tuli silti erinomaisia. Myös foliota voi käyttää valon maksimoisiksi. Laatikko laitetaan kyljelleen niin, että päällysosasta tulee whiteboxin etupuoli. Minun laatikossa ei ollutkaan laatikon kansiläppiä. Mikäli ne on, leikkaa ne kokonaan pois. Vaihtoehtoisesti voit kasvattaa laatikon syvyyttä teippaamalla ne suoriksi. Leikkaa sitten laatikon yläosasta ja...