Helsinki saa uuden kirjaston

Hieno juttu, Helsinki saa uuden kirjaston, Keskustakirjaston. Onnea! Rakentaminen varmistui Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 28.1.2015  Ja paikkakin on mitä upein - Töölönlahden rantamaisema. Olen niin samaa mieltä Claes Anderssonin kanssa siitä,  että kirjastolaitos on tärkein kulttuurilaitos maassamme. Se kuuluu meille kaikille.

Voittanut ehdotus "Käännös" - ALA Arkkitehdit (kuva internet)

Miksi turkulaisnainen ylistää Helsingin kirjastoa?

Minulle on tullut matkustellessani sellainen tapa, että käyn kaupunkien ja paikkakuntien kirjastoissa. Mieleeni muistuu, miten hienoa palvelua sain Puolan Gdanskin kirjastossa runsas vuosi sitten. Minua kiinnosti nähdä kuvia Gdanskista ennen toista maailmansotaa, sekä sodan jälkeen pommitetusta kaupungista ja kaupungin uudelleenrakentamisesta. Minä olin pelkkä turisti, mutta kirjastovirkailijat suhtautuivat minuun kuin tutkijaan, sain uskomattoman hyvää palvelua. Tutkin monta tuntia alan kirjoja, ja ystävällinen kirjastovirkailija toi minulle vielä kahvia ja keksejä. Kirjasto ei ollut komeassa talossa, mutta siellä oli pientä ja kodikasta ja uskomaton määrä kirjoja.

Ja nyt tuohon Helsingin keskustakirjastoon.

Voittanut ehdotus "Käännös" - ALA Arkkitehdit (kuva internet)

Tämä uusi kirjastotalo tulee olemaan monipuolinen hyvinvointikeskus. Sieltä löytyy monitoimisali, elokuvateatteri, ravintola, tietokone- ja pelihuoneet sekä sauna!  

Ajatelkaas miten jännä on ajatus, että että ihmiset froteisissa kylpytakeissaan silmäilevät  aikakauslehtiä; no nyt annoin ajatukseni lentää :) 

Vuonna 2018 Suomi on ollut 100-vuotta itsenäinen. Ja uusi Keskustakirjasto valmistuu samana vuonna ikäänkuin symboliksi koko kansalle. Meille kaikille varmaan hienompi lahja kuin mikään patsas olisikaan, Suomessahan käytetään kirjastoa enemmän kuin missään muualla maailmassa.
  Keskustakirjasto avaa ovensa Itsenäisyyspäivänä 6.12.2018  !
 Ja upeassa paikassa - Töölönlahden rannalla.

Voin vain kuvitella miten  iloisia ovat pääkaupunkilaiset, kun me muutkin odotellaan näitä monitahoisia kirjastonautintoja. Tulee tuo kirjasto olemaan kiva kohde tuleville
 Helsingin vierailuille! 

Ja aihetta sivutakseni. Luen parhaillaan blogiystäväni Susanne Karlssonin
  jännittävää kirjaa Uhrilehto.

Se on lainattu Turun kaupunginkirjastosta. 

Käytätkö sinä kirjastopalveluja?

Hyviä kirjasto- ja kirjanautintoja!

** Tuulia

 

 Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Marimekkoa paraatipaikalta

Minulle tarjoutui oiva tilaisuus päästä tutustumaan Marimekon sydämeen, Helsingin Herttoniemeen, kun naapurin rouva pyysi minua mukaan "marimekkofanien" retkelle. Herttoniemessä on Marimekon pääkonttori, kangaspaino, malliompelimo ja kaksi myymälää. Iloinen bussilastillinen sitten meitä faneja lähtikin keskiviikkona Turusta Helsinkiin, ja muutama rohkea mieskin oli mukana.

Oppaat raidallisissa asuissaan johdattivat meidät portaita pitkin toiseen kerrokseen, jossa kankaita painetaan. Saimmekin tehdä mielenkiintoisen kierroksen kankaanpainannan maailmaan ja erilaisiin tekniikoihin. Kankaita painetaan tehtaalla 1,3 miljoonaa metriä vuodessa. Nykyään  koneet painavat kankaat, mutta 1970 luvulle asti Marimekko-kankaat painettiin käsin, tosin metrimäärät olivat silloin pienempiä. Kuvia painosta ei saanut ottaa, opas kertoi, että painossa voi olla myös uusia, ennen näkemättömiä kankaita,

 ja niistä ei saa päästä kuvia leviämään. 

Kankaanpainannan jälkeen kävimme ostoksilla. Outlet-myymälässä oli kova tungos, menossa oli ystävämyynti ja tarjoukset olivat hyviä. Mitä minä ostin? Marimekon astioita syntymäpäivälahjaksi ja joululahjaksi sekä Esplanadi-sisustuskankaan. Lahjoja en taida esitellä :) Ja en vielä tiedä, mihin tuota sisustuskangastakaan käytän,

 mutta allaolevassa kuvassa on ystäväni Pirjon idea kankaasta kotonaan.

Esplanadi-kangas ystäväni kotona. Hyvä sisustusidea.

 Maritori ruokki niin marimekkolaiset kuin meidät vierailijatkin. Ja ruoka oli mainiota!

Eteisaulassa oli hyvä maalaus Kirsti Paakkasesta.

 Armi Ratian kuvaa ei näistä tiloista löytynyt. Vaan muistanpa erään jutun Armi Ratiasta. Armia huvitti, kun häntä pyydettiin usein esitelmöimään liikkeenjohdosta erilaisille yrityksille. 

Hänen ainoa liikkeenjohdollinen oppinsa oli lause:

 "Tulkaa kaikki katsomaan, olkaa hyvä, ostakaa!"

Nerokasta, se toimii!

Marimekon tulevaisuudesta kertoi Mika Ihamuotila Taloussanomissa mm. näin: "Onneksi aloitimme digitaalisuuden ajoissa. Vähittäiskauppa tulee muuttumaan täydellisesti. Marimekko myy tuotteitaan oman verkkokauppansa sekä kumppaneiden verkkokaupan kautta. Marimekko hankkii brändille kansainvälistä näkyvyyttä ulkomaisten kumppanien kautta. Yksi yhteistyökumppani on amerikkalainen vaateketju Banana Republic. Sen sivuilta löytyy Marimekkoa. Jos olisimme samalla tavalla Suomi-riippuvaisia kuin muutama vuosi sitten, Marimekko olisi nyt kriisiyhtiö."

Tässä yksi osallistuja selfietä ottamassa naistenhuoneessa :)

Marimekon historia ja tarina on kuin suuri seikkailu ja se jatkuu. Oli kiva käydä Marimekon paraatipaikassa Herttoniemessä pienen pienessä roolissa.

 Ja Marimekon tarinaa seuraan jatkossakin. 

Onko sinulla Marimekkoa? Vaatteita? Astioita? Muuta? 

Mukavaa loppukuuta! 

** Tuulia

Aikamatka Helsingissä

Olipa kiva olla turistina Helsingissä, ja kerrankin pidemmän aikaa. Olimme talonvahteja ja siirtonurmikon kastelijoita Espoon talossa, kun kapteenin poika perheineen seikkaili Tanskan maalla. Talonvaltaajat kiittävät. 

Ja mainio viikko meillä olikin, tavattiin tuttuja, syötiin hyvin,
 käytiin näyttelyissä ja museoissa, konsertteja kuultiin... 

Hietasalmen huvilan Rasvaletti-näyttely teki minuun aikamoisen vaikutuksen. Kannattaa käydä, jos vain siellä päin liikutte.  Näyttely kertoo valokuvin Helsingistä 1950-luvulla. Mielenkiintoisia valokuvia oli paljon ja niitä sai valokuvata. 

Monet kuvat kuvaavat yleisestikin aikaa 50-luvun Suomessa,
 sellaista maailmaa silloin elettiin. 

Nyt tehdään aikamatka 1950-luvulle. 

Pula-aika oli päättynyt  ja alettiin rakentaa uutta yhteiskuntaa. Toki sotavelat painoivat,

mutta sota-aika oli ohi ja katsottiin eteenpäin. 

1952 oli merkittävä vuosi. Armi Kuuselasta tuli Miss Universum. Olympialaiset pidettiin Helsingissä. Coca-Cola rantautui Suomeen ja amerikkalainen kulttuuri aloitti 

valloituksensa täällä pohjolan perillä. 

Autoja oli sodan jälkeen vähän. Autojen määrä saavutti sotaa edeltävän tason 50-luvun alkaessa ja kaksinkertaistui sen loppuun mennessä. Kauppapolitiikan vuoksi autoja tuotiin sosialistisista maista - teillämme liikkuivat Ifa, Skoda, Volga tai Moskvitsh.

 Vähemmän näkyi länsiautoja. Takseissa yleisin merkki oli Popeda. 

Ajankuvaa: Klubb piggar up - Klubi piristää. Tuo mainos näkyi monessa Suomen kaupungissa. Ja kengänkiillottajia oli isojen kaupunkien keskustoissa.

 Sanomalehtiä kerättiin. 

Ja aito 50-luvun kampaamo; tällainen huone löytyi näyttelystä. 

Nuoriso

1950- luvun alkupuolella Yhdysvalloissa syntynyt nuorisokulttuuri saavutti Helsingin. Varhaisaikuisista tuli nyt nuoria - nuoriso. He halusivat erottautua pukeutumisella, puhetavalla, käytöksellä ja kulutustottumuksilla. 

Kuulostaako tutulta? :)

Kiitos jos jaksoitte aikamatkata tänne asti. Minä taisin vähän innostua... olen ottanut kuvat Rasvaletti-näyttelyn valokuvista. Hakasalmen huvila sijaitsee Kansallismuseota vastapäätä, osoitteessa Mannerheimintie 13 b. 

Ihanaa elokuuta teille kaikille! 

** Tuulia

Kesäretki Helsinkiin

Terveisiä teille kaikille, jotka olette mukana, vaikka hitaanlaisesti tätä blogia olen päivittänyt. Mutta tulee näitä kuitenkin...

Viime viikolla teimme kapteenin kanssa kesäretken pääkaupunkiseudulle.

 Ja siitäpä tulikin mukava retki.

Kapteeni oli kutsuttu piällysmieheksi, kun poikansa perheineen oli talonsa kanssa siinä vaiheessa, että pihaa tehtiin.Toim.huom. kutsun avomiestäni kapteeniksi veneilyharrastuksen vuoksi :) Paikalla oli kuorma-auto ja kauhakuormaaja. Siinäpä riitti katseltavaa niin pienelle punatukkaiselle tytölle kuin reippaalle legoinsinöörillekin, kun salaojia ja nurmikonpohjia tehtiin.

Tokoinrannan puistoonkin ehdittiin seikkailemaan. Pieni punatukkainen tyttö oli hämmästyksekseni varsin rohkea erilaisissa kiipeilytelineissä. Isoveljensä alle kaksivuotiaana oli paljon arempi, toki nyt oli veljellä meno toinen.

Muutakin jännää tapahtui. Käytiin porukalla ottamassa punkkirokotteet. Pieni punatukkainen tyttö lähti innoissaan kesäkassinsa kanssa saamaan piikkiä, kun ei tiennyt, mitä oli odotettavissa. No, reipas oli tyttö, vain pieni itku pääsi rokotuksen jälkeen. Vaan toinen kerta kahden viikon kuluttua voi olla jo totisempi paikka.

Ja mukava meno jatkui. Tapasimme pitkäaikaisen ystäväni Seijan ja hänen mainion miesystävänsä Kaivopuiston Mattolaiturilla. Se on kuulkaas kesän uusin menomesta Helsingissä. Shampanjaa ja jutustelua ja vielä seurasi yllätyskin... ystävämme veivät meidät Katajanokalle Maailmanpyörään. 

Finnair Sky Wheel on komea nähtävyys. Finnair on maailmanpyörän sponsori. Laitteen piti avautua jo vapuksi, mutta avajaispäivää jouduttiin siirtämään tarkistuksien takia. Maailmanpyörä on suurin maailmanpyörä Suomessa. Laite on 40 metriä korkea ja siinä on 30 ilmastoitua gondolia.   

Voi, miten riemukasta olikaan katsoa Helsinkiä lintuperspektiivistä. Vieläkin näen silmissäni 

Ortodoksisen kirkon kultaiset liekkikupolit, ja upean näköalan merelle. 

Tuohon härveliin kyllä palaan.

Iloisina palasimme kotiin. Ruoho oli kasvanut ja ulkovaraston maalaus oli kesken. Mutta kotihommiin oli taas kiva tarttuakin pienen kesäretken jälkeen.

Kaunista ja hyvää Juhannusta kaikille! t. Tuulia