Hiljaiseloa

Aika tuntuu menevän todella nopeasti enkä muka ole ehtinyt päivittää blogiani. Joko kuvat ovat olleet vasta kamerassa ja siirtäminen jostain syystä silloin mahdotonta tai en juuri silloin keksinyt mitään sanottavaa... Koruja olen silti ehtinyt tehdä vaikka en niitä ole täällä esitellytkään. Nyt sitten laitankin useamman kuvan kerralla.

Ensimmäisen kuvan sormus tuli samalle henkilölle "arkisormukseksi" joka tilasi aiemmin esittelemäni sormuksen neliön muotoisella onyxilla. Sormus on tehty 0,8mm levystä noin 1 cm levyisenä. Kuvio on taottu vasaran pyöreällä päällä samoin kuin aiemmassakin sormuksessa. Tämä oli alunperin tilaustyö, mutta kun sen teko kesti, niin annoinkin sen syntymäpäivälahjana. :)

Ja seuraavana vihdoin ja viimein yhteensopiva kaulakoru aiemmin prinsessaketjusta tekemilleni ranneketjulle sekä korvakoruille. Koru on saapunut jo tilaajalle ja oli kuulema mieluinen. Riipus on irroitettavissa ketjusta.

 Sitten viimeisenä erilainen ranneketju. Laatta oli jo erillisenä hankittu ja siihen piti saada sopiva ketju. Ranneketju on paikallisen pokeriyhdistyksen mestaruusranneke. Laatan kaiverruksen modasin kuvasta piiloon, koska se ei ollut omaa käsialaani. Ketju on mattoketjua 1,5mm hopealangasta 6mm sisähalkaisijalla. Aika jykevää, vaikka sitä ei kuvasta hahmotakaan.

Toivottavasti jatkossa tulee päivitettyä blogia useammin. Muutama idea on jo mielessä, joten ehkä kuvia voi tulla piankin.

Lomaa odotellessa

Kiirettä on pitänyt, niin töissä kuin kotonakin. Tilatut sormukset sain kuitenkin ajallaan valmiiksi ja tässä kuvia.

Ensimmäinen sormus on tehty 0.8 mm hopealevystä ja leveyttä sillä on 1 cm. Kuvioinniksi taoin sitä hieman vasaran pyöreällä päällä. Kivenä on 12x12 mm kokoinen litteä onyx, joka on asetettu pystyyn. En ollutkaan ennen istuttanut neliön muotoista kiveä, mutta ihan hyvin se onnistui.

Toinen sormus on myös 1 cm leveä, mutta kuvioinniksi haluttiin voimakkaampaa versiota. Siksi tein sen 1 mm paksusta hopealevystä.

Taoin hopealevyn ennen kuin väänsin sen sormuksen muotoon. Onneksi näin, koska levylle tuli voimakkasta kuvioinnista johtuen pituutta lisää takoessa. Jouduin siis lyhentämään sormusta 3-4 mm ennen kuin juotin sen yhteen. Saumakohtaa taoin varovasti siten että kuvioinnista tuli tasainen ja sauma jäi piiloon. Toisen sormuksen teossa ei kauan aikaa mennyt (vain pari tuntia), koska siinä ei ole lainakaan kiveä. Yksinkertaisesta mallista huolimatta sormus on mielestäni kaunis ja onnistui hyvin.

Sormukset ovat jo uusilla omistajillaan. Kesti vaan jonkin aikaa ennen kuin sain kuvat lisättyä tänne blogiin. Lomaa odottelen jo kovasti, että kiire loppuisi edes yhdestä suunnasta. Taitaa sitä töitä olla täällä kotonakin niin paljon ettei sitä ihan vaan löhöilemään pääse. Kaksi alle kouluikäistä lasta pitää vauhtia yllä ja siivoukset on jääneet vähän rästiin. No, nyt ei tarvitse sentään korutarvikkeita siivoilla, kun ne ovat pysyneet hyvässä järjestyksessä siirrettävässä työkalupakissani! :)

Sormuksia ja työkaluja

Äitienpäivä tuli ja meni, enkä saanut äidilleni lahjaksi tarkoittamaa sormusta valmiiksi. Viimeistely oli niin pahasti kesken, että päätin antaa sormuksen myöhemmin. Pari viikkoa se myöhästyi, mutta nyt sormus on oikealla omistajallaan ja tässä kuva.

Kuva on otettu ulkona aurinkoisena päivänä, joten se välkehtii kauniisti. Vaikka suurimmassa osassa smaragdihiottuja kiviä on käytetty kruunuistutusta, mielestäni kehysistutus sopii sille mainiosti.

Työkaluja on harrastukseni laajetessa kerääntynyt paljon. Ne olivat vallanneet jo suuren osan keittiön pöydästä ja aina kun ne täytyi siitä muualle siirtää, oli niiden uudelleen käyttöönotto hankalaa. Ystäväni ehdotti jonkinlaista siirrettävää ratkaisua ja aloin etsiä netistä lipaston tai hyllykkön tapaista, jossa olisi pyörät alla. Vihdoin löysin Ikeasta tarjoiluvaunun, joka sopi täydellisesti. Tässä kuva täydessä lastissa olevasta siirrettävästä työkalupakistani.

Alimmalla hyllyllä on pieni lipasto, jossa on helmiä ja hopeaa. Kiillotusrumpu voi olla pysyvästi vaunussa ja siirrän vaunun vain pistorasian viereen kun laitan sen päälle. Ylimpänä on vedettävä laatikko, johon saan lapsilta piiloon kaikki terävät esineet, kuten sahan ja sakset. Tuosta on helppo nostaa kaikki tarvittava keittiön pöydälle ja laittaa käytön jälkeen taas takaisin. Kun vieraita tulee, koko työkalupakin saa kärrättyä vaikka makuuhuoneeseen piiloon. Aivan mahtava ostos! Suosittelen samantyyppistä ratkaisua kaikille, joilla ei ole erillistä työtilaa.

Tällä hetkellä on pari sormusta työn alla ja ne pitäisi saada ennen juhannusta valmiiksi. Kuvia laitan niistä heti kun ne ovat valmiita. Toivottavasti aurinkoisia päiviä tulisi lisää, että saisi taas otettua hienoja kuvia. :)

Lisää ensimmäisiä

Eli taas hieman vanhempaa tuotantoa, enemmän tai vähemmän. Ensimmäinen sormukseni, jonka tein vuoden alussa, tuli miehelleni. Kihla/vihkisormus kun on alkanut kiristää, niin tein hänelle hieman suuremman. Samoin siitä haluttiin leveämpi. Leveyttä sormukselle tuli 1 cm ja pinnassa on kuviointia pakotusvasaran pyöreällä päällä tehtynä. Kuva on otettu sen jälkeen kun sormusta on jo käytetty joten naarmuja on hieman...

Toisena on kuva ensimmäisestä ketjustani. Malli on piina eli Jens Pind ja se on tehty 1 mm paksuisesta hopealangasta. Ketjua tehdessä minulla ei ollut vielä sahauspuikkoja ja käytin langan veivaamiseen ihan normaalia sukkapuikkoa (suurin osa nykyisistä sahauspuikoistani on modifioituja sukkapuikkoja). Koska varsinaista sahauspuikkoa ei vielä ollut, jouduin sahatessa pitämään hopeaspiraalista tiukasti kiinni, kun se oli kiinnitettynä ruuvipenkkiin. Vaikka lenkkejä ketjuun ei hirveän monta tarvittukaan, sormenpäät olivat pitkään kipeät hopean puristamisesta. Sahauspuikon teko tulikin heti työn alle tuon jälkeen!

Ennen sahauspuikon tekoa sain samoista lenkeistä tehtyä vielä yhteensopivat korvikset, joista kuva tässä.

Alunperin korviksissa oli avomalliset koukut, mutta hävitettyäni heti toisen, vaihdoin tilalle suljettavan mallin. Kuvassa siis toinen on alkuperäinen ja toisen tein uudestaan hävinneen tilalle.

Malakiittisormus

Nyt sain aikaiseksi siirtää kuvat kamerasta tietokoneelle. Tässä siis viimein kuva malakiittisormuksesta.

Tämän teko ei sujunut ihan ilman ongelmia. Malakiitti on sen verran pehmeä kivilaatu, joten sitä ei saa laittaa kiillotusrumpuun. Sormus oli siis jo kertaalleen melkein valmis. Se oli hiottu ja kiillotettu ja ainoa vaihe, joka puuttui oli kiven istutus. Sain kiven istutettua muuten hyvin, mutta se tuntui hieman heiluvan. Yritin varovasti naputella kivikuppia tiiviimmin kiinni, mutta ei auttanut. Kivi heilui silti. Päätin lopuksi korupihdeillä puristaa varovasti istutusta tiiviimmäksi. Sitten se tapahtui. Pihdit lipesivät käsistäni ja malakiittiin tuli hirveä naarmu! Onneksi olin tilannut saman tien kaksi samankokoista malakiittikiveä. Tarkoitus oli tehdä toisesta yllätyksenä tilaajalle riipus, mutta nyt ei sitten riipusta tule...

Yritin mahdollisimman varovasti irrottaa kiven sormuksesta niin ettei sormus vaurioituisi. Kivi kylläkin kärsi vielä enemmän, mutta se oli jo muutenkin käyttökelvoton. Kun olin saanut kivikupin reunat suoristettua niin, että uusi kivi mahtuu, täytyi vielä hioa reunoja uudelleen irrottamisen jäljistä. Kiillotuksen jälkeen aloin istuttaa uutta kiveä. Tein pienen "huijauksen" ettei kivi enää heiluisi istuttamisen jälkeen. Otin tavallista kirkasta teippiä ja tein siitä kaksipuoleista pyöräyttämällä pätkän teippiä kaksinkerroin liimapinta ulospäin. Laitoin tämän teipinpalasen kiven alle. Tämä teippi esti kiven pienen liikkeen istutuksessa. Sitä en tiedä että kuinka monta kiven istutuksen sääntöä mahdoin rikkoa tällä kyhäelmälläni, mutta nyt ainakin kivi on istutuksessa liikkumatta!

Lisää sormuksia

Otin töihin mukaan vähän aikaa sitten tekemäni hopeasormuksen onyx kivellä. Tämä poiki heti tilauksen työkaveriltani. Sormuksesta haluttiin muuten samanlainen mutta hieman kapeampi.

Tein sormuksen hieman eri tekniikalla, koska 6 mm onyx on istutuksineen leveämpi kuin itse sormus. Tässä sormuksessa sauma on kiven takana ja istutuksen takana oleva hopealevy on osa sormuksen runkoa. Tätä samaa tekniikkaa aion käyttää toisessa tilaussormuksessa, johon tulee 13x18 mm malakiitti. Sen teon aloitan kunhan kivi tulee postiluukkuun. Tilasin sen juuri tänään muutaman muun kapussin mukana.

Kastesormus ja Helmiplaneetta haaste nro 3

Eräs tuttuni odottaa vauvaa, jonka sukupuolesta ei ole vielä tietoa. Ajattelin tehdä itse kastesormuksen, jonka todennäköisesti annan jo silloin kun näen vauvan ensi kertaa. Ehkä teen jotain muuta sitten kastelahjaksi. Täytyy siis varautua sekä tyttöön että poikaan, joten teen kaksi eri versiota. Aloitin ensin pinkistä sormuksesta, mutta zirkonia tuli istutettua liian syvälle (kuvan lisään ehkä myöhemmin). Sininen onnistuikin sitten jo paremmin ja tässä kuva.

Materiaaleina on 1,5 mm puolipyöreä hopealanka ja 4 mm vaaleansininen (Aqua) synteettinen viistehiottu zirkonia. Hopealanka on molemmista päistä sahattu kahtia vajaan sentin matkalta ja näistä muodostuu kruunun kynnet. Väliin on juotettu pieni hopearengas jolla zirkonia "lepää". Tällä vaaleansinisellä luomuksella osallistun Helmiplaneetan kolmanteen haasteeseen.

Niin ja tässä siis syy miksi perustin blogini juuri nyt enkä vasta myöhemmin keväällä. Helmiplaneetan haaste vaikutti niin kiinnostavalta että oli pakko osallistua. :)

Ensimmäinen sormusistutus

Tilasin kankurin aitasta hopealevyä sormusten tekoon ja istutuksia varten. Tässä kuva ensimmäisestä sormuksesta.

Kiillotuksen kanssa oli alussa ongelmia kunnes tajusin että käytin kiillotusrumpua liian vähän aikaa. Vasta 2-3 tunnin kohdalla alkoi hopea kiiltää. Sormuksen runkona on käytetty 0,8 millistä hopealevyä, istutuksessa on käytetty 0,5 millistä hopealevyä ja kivenä on 6 millinen onyx kapussi. Ongelmia aiheutti vielä butaanin loppuminen kesken juotoksen, mutta kyllä tuosta ihan kelpo sormus tuli omaan käyttöön.