Minulla on jo jonkin aikaa ollut ostoslistalla kummituspuu eli Corocia. Viime viikolla sen kävin hankkimassa paikallisesta kukkakaupasta, Tuulensuun Kukka. Mun suosikki kukkakauppa, siellä on aina niin ystävällistä palvelua, niin kuin tälläkin kertaa.
Heillä nimittäin ei ollut hyllyssä yhtään kummituspuuta, mutta seuraavaksi päiväksi lupasivat hankkia tukusta. Joten nyt myös minulla on kummituspuu.



Minulla on oikein ketjureaktio täällä asunnossa tällä hetkellä. Tämä kaapin päällinen oli vielä pari päivää sitten täynnä papereita sekä läppärin säilytyspaikka. Läppäri odotti siirtymistä työpöydälle, työpöytä oli kuitenkin ensin hiottava ja maalattava. Myös tuo ihana iso pullo on odottanut parvekkeella, jotta saan tämän kaapin päällisen tyhjäksi ja tilaa pullolle.

Seuraavaksi työn alle toinen kaapinpäällinen, johon on tullut jo tavaksi laittaa muuta roinaa, valitettavasti. 

 ---

Blogini löydät Facebookista, Instagramista, Pinterestistä ja Styleroomista.

Tuntuu että kaikkialla on keskeneräisiä hommia, mutta kyllä sitä valmistakin ollaan saatu. 

Talon toisessa päädyssä (toisessa päädyssä on maakellari), 

josta tie tulee ylös etupihalle on myös pieni istutusalue.
Keijuangervon sain ystävältäni jo alkukesästä ja jossain vaiheessa siitä oli puolet kuivunut, mutta nyt taas vihertää koko pensas.

 Minulla on muutama aurinkokennovalaisin, jotka vaan lykkäsin tuonne, mutta ne onkin ihan kivat siinä ja saivat jäädä siihen. 

Tuijia kävin ostamassa pari viikkoa sitten ja ne olen tuohon istuttanut.  Kivet kävin kaivamassa omalta kurapellolta ja pengertänyt niillä istutusaluetta. 

Tuohon voisi vielä yhden tai kaksi keijuangervoa hankkia sekä vuorenkilpeä maanpeittokasviksi ja haketta istutusten juurelle.

Mitä ei voi piilotta se pitää korostaa, kuten tuo kaivonkansi.  Sinne täytyy tarvittaessa päästä, joten se oli sopiva paikka lyhdylle. Takana näkyy varaston ovi. Siihen on tarkoitus vielä joskus tehdä katos ja rimoitus, mutta vasta joskus. Tämä on ainut istutusalue/kohta meidän pihalla, johon ei paista aurinko koko päivää. Tämä on talon pohjoispuolella ja vain aamupäivällä ja illalla aurinko pääsee paistamaan tähän. Suunnittelinkin tähän hankkivani myös köynnöshortensiaa.

Kävin tänään ostamassa muutaman tuijan, laventeleja, kukkasipuleita ja krysanteemin pihalle.

Samalla kävin vanhempieni luona sekä mammani luona. Sieltä tulikin takaisin auto täynnä tavaraa. 

 Ihana keltainen pöytä, josta tulee työpöytä. Minulla ei ole tällä hetkellä mitään pöytää tietokoneelle vaan se on joko hyllyn päällä tai olohuoneen pöydällä. Toisaalta tekisi mieli jättää tämä keltaiseksi, mutta kyllä se vaan taitaa olla pieni hiomisurakka edessä ja pöydästä tulee valkoinen tai harmaa. 

Pöydän päällä ihana vanha puinen lelu. Lastenhuoneen hyllyn päälle koristeeksi. Tosin pitää se hylly ensin hankkia.

Tämä on varsinainen aarre. Todella iso lasipullo korissaan. En malta odottaa että pääsen tätä pesemään ja näen mikä ihanuus tuolta pölyn alta paljastuukaan. 

Iso maitotonkka, ruostunut pata kukkasille ja tuo tuossa oikealla. Se oli maitokannun sihti. Näettekö saman kuin minäkin? Kyllä, ilmiselvä lampun varjostin. 

Sinkkiämpäri ja lisää maitotonkkia. 

Puinen pitkä kynttilänjalka on isäni veistämä tai sorvaama. Siitäkin taitaa tulla valkoinen. Täytyy vähän miettiä vai olisiko musta tyylikäs. 

 Vanhan puisen vakan otin myös mukaani. Sitä ei maalata, täytyy vaan puhdistaa.

Ja voi että kun sinne jäi vielä paljon tavaraa odottamaan noutamista. Sitten kun meillä on alakerta valmis ja mahtuu tavaraa enemmän niin täytyy hakea vielä isoja isoja pärekoreja, puisia vanhoja pöytiä ja muista huonekaluja, vanhoja vanhoja matkalaukkuja. Enkä edes enää muista mitä kaikkea ihania aarteita siellä vintillä, kellarissa ja liiterissä vielä olikaan.

Olen yhtä hymyä ja odotan innolla että pääsen noita puhdistelemaan ja laittelemaan paikoilleen.

Sormet syyhyy, että pääsee istuttelemaan kaikkia kivoja kukkia pihalle. 

Nyt on ensimmäiset pensaat istutettu,jotka sain ystäväni pihalta. 

Sireenit ovat aivan ihania mielestäni ja olen ehdottomasti niitä halunnut pihalleni. Ystäväni harvensi heidän pensasta ja sieltä löytyi myös paljon pieniä taimen alkuja, joita sitten kaivettiin ylös. 

Olen myös miettinyt haluavani Norjanangervoa pihalleni ja ystävälläni oli (luultavasti) keijuangervoa. Pikaisella googlettelulla siltä se näyttää, joten myös se löysi paikan uudelta pihalta, koska näytti nätiltä ja sopii muuhun suunnitelmaan. 

Niin siis siihen suunnitelmaan, joka piti teettää pihasuunnittelijalla, mutta ei olla vielä saatu aikaiseksi.
No nyt olen kuitenkin kirjoitellut kaikkien kukkien ja pensaiden nimiä ylös aina kun näen jonkun kivannäköisen kukan tai pensaan.

Suurimmassa osassa maatamme menestyvä pihasyreeni kukkii juhannuksen tienoilla. Kukintojen sävy vaihtelee paljon, mutta se on tyypillisesti vaalean sinivioletti. ’Alba’ on valkoteriöinen lajike, jonka lehdetkin ovat tavallista vaaleammat. Kukinnot tuoksuvat voimakkaasti. Pystyhaarainen pensas vesoo runsaasti.

Korkeus: 300–400 cm.
Lehdistö: Herttamaiset lehdet kellastuvat ja varisevat vasta myöhään syksyllä.
Kukinta: Juhannuksen aikoihin, eteläisimmässä Suomessa usein jo kesäkuun puolivälissä.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo. Kasvualusta tuore, runsasravinteinen, läpäisevä. Syreenit kukkivat ahkerimmin auringossa, mutta kevyt varjo estää maan kuivumisen.
Vyöhykkeet: I–V(VI).
Taimiväli: 100 cm.
Leikkaus: Syreeneitä leikataan varovasti, sillä kukkasilmut sijaitsevat vanhojen versojen kärjissä. Vanha pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia ja heikoimpia oksia.

Erittäin tiheä ja säännöllisen pallomainen keijuangervo menestyy puistoissa ja kotipihoissa Pohjois-Suomea myöten. Siitä kehittyy ainakin metrin korkuinen, kun sen annetaan kasvaa rauhassa. Keijuangervo leviää melko hitaasti, mutta se peittää kasvualustan täydellisesti.

Korkeus: 70 cm.
Lehdistö: Pienikokoinen, terve ja tiheä.
Kukinta: Vaaleanpunaiset kukinnot avautuvat lämpimänä kesänä jo heinäkuun alussa. Ne pysyvät pidempään heleinä, kun pensas istutetaan kevyeen varjoon.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, kuiva–tuore, keskiravinteinen.
Vyöhykkeet: I–VI.
Taimiväli: 50 cm.
Leikkaus: Pensas kestää erinomaisesti leikkausta ja sen voi leikata alas jopa vuosittain varhain keväällä.

Lähde: http://suomalainentaimi.fi/