Ruusuja, kesäyön taikaa ja arbetorumin kuulumisia

Helleviikko on takana, ja edessä on helpommat kelit noin työn tekemisen kannalta. Minua on huvittanut tänän viileänä kesänä ainokaisen helleviikon tuottamat otsikot mediassa. On käristyskupolia, ennätyshelteitä ja ties mitä verbaalisia ilmauksia tosi kuumalle kelille.

Ruusut rakastavat lämpöä ja aurinkoa. Kuvassa ranskalainen 'President de Seze'

Täällä pohjanmaalla on ollut sateinen toukokuu, jossa oli muutama lämmin päiväkin. Kesäkuu oli kylmä ja tosi tuulinen, samoin heinäkuun alkupuoli. Heinäkuu hiljalleen lämpeni sinne +20 pintaan, mutta ihan rehellisesti lämmintä ja helteistä on ollut tässä kesässä vain mennyt viikko.

Ranskanruusu 'Jenny Duvall' muistuttaa tuota edellisen kuvan ruusua hyvin paljon.

Viileys ja tosi sitkeä kuivuus on tämän kesän kiusoja. Sadetta on kunnolla saatu toukokuussa, ja rippusia kesäkuussakin. Maa on porokuivaa syvältä asti. Töissä ja kotona puutarhurointi on lähinnä kastelua. Rikkaruohotkin näivettyvät kuivuudessa.

Kanadanruusu 'Henry Kelsey' ja Ryhmis 'Calypso'

'Calypso' on kevään hankinta. Kokeilen muutamia Easy Elegans-ruusuja. Nätti on.

Useimmat kanadalaiset kasvavat pensasruusumaisesti. Tämä on köynnösruusu
'William Baffin', joka kurottaa kyllä liki 2 metrisenä syksyllä.

Myönnän kyllä, että viime viikko oli tosi kuumaa ja porottavaa hellelukemissa. Töiden jälkeen olo oli kuin grillissä kypsennetty. Minulle viikon helle piisasi oikein hyvin. Kuivuuteen toivoisin helpotusta, mutta sellaista ei ole sääkartoissa luvassa pariin viikkoon ainakaan. No pyykkiä on helppo kuivata, nytkin 14 räsymattoa kuivuu pesun jäljiltä pihalla.

Ruusumaa yön usvassa

Öisin nousee hieno usva, joka kasteellaan koittaa pelastaa kasveja kuvuudelta. Viikonloppuna minäkin voin valvoa pitempään, joten pääsin kameran kanssa viime yönä usvaa kuvaamaan.

Maailma on niin kaunis ja pehmeä usvaisena. Etualalla kukkivat
enkeliperhoangervo ja 'Hansa'-ruusu.

Täpläleimu 'Alpha' ja pottumaan nurkkaa.

Usva kietoo pehmeään syleilyynsä kukkivaa puutarhaa mitä hempeimmällä tavalla. Illan hämäryys tuo oman tunnelmansa suureen rauhaan, mikä täällä syrjäkylällä muutenkin vallitsee.

Juolavehnää, maa-artisokkaa ja ukontulikukka.

Maalaisromantiikkaa, eli kanojen pesävällyjä talven varalle.

Vielä viimeisenä kuningasliljan nuppuja ja ukontulikukka.

Elokuu jo kolkuttelee, ja minä toivon voivani pitää vähän lomaakin jossain sopivassa välissä. Eli pitäisi sataa, että voin olla himpun pois työmaalta. Tuuraajaa kun ei ole. Ihan työn puolesta saan lähteä käymään Lepaalla puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäytttelyssä. Siinäpä taitaa olla kesän ainoa reissu, mutta hyvä että edes sinne pääsee.

Arbetorumissa likusterisyreeni 'Golden Eclipse' räväyttää pian kukintonsa auki. Enkeliperhoangervo ja viimeiset
pionit kukkivat, purppuraheisiangervo 'Jefam' ja kuunlilja tuovat lehtimuotonsa ja -värinsä piristyksenä.

Arbetorumissa (kirjoitusvirhe on tahallinen) istutukset alkavat pikku hiljaa näyttää pieniltä puilta. Pensaat ovat nopeampia - pitkällistä on puulajipuiston perustaminen. Joistain kulmista katsottuna näyttää jo ihan kivalle.

Edessä rusokirsikka, takana kirjometsävaahtera ja punapähkinä. Muotoja ja värejä.

Armoitetu viikonloppu lähestyy loppuaan, ja taas on uusi työviikko pian käsillä. Iloa ja valoa viikkoosi!

Pian viimeisetkin terälehdet varisevat, ja on aika sanoa heipat pionien upealle kukinnalle.

Ruusujen aika. Ja vähän pioneidenkin.

Nyt se alkaa - tosissaan ruusujen aika. Pidän pensasruusujen kukkimista alkusoitolle tosi koitteluksiin. Ehkä petraan mielipiteitäni, kunhan istuttamani pensasruusut kasvavat kunnon mittoihin. Nyt kukkeimmassa kesässä liekehtivät pensasruusut, yllättäen myös kanadalaiset ruusut aloittavat ja puutarhan kuningattarina myös pionit.

'Ilo' on istutettu 2016, ja nyt se kukkii yltäkylläisesti. Todella hieno!!! Hanki itsellesi oikea Ilo!

Koko puska kuvassa. Tämä ruusu tarvitsee tilaa ympärilleen. Sen versot lamoavat
noin kahden metrin halkaisijalle. Uudet versot täynnä nuppuja lupaavat pitkää kukintaa.

Kanadanruusujen koemaa on tarjonnut paljon iloa vuodesta 2016. Kaksi jännää talvea on takana, samoin kaksi susikurjan kylmää ja sateista kesää. Nyt on tarjolla vanhanaikainen, lämmin ja aurinkonen kesä. Nuppuja punkee näkösälle hurjaa tahtia, ja näytekukkia aukeaa. Whee!

Ihan ensimmäinen kukkija oli 'Maiden's Blush' eli neidon punastus.

Nyt on tosiaan lämpöä ja aurinkoa tarjolla ollut moninkertaisesti aiempiin vuosiin nähden. Ruusut ovat kasvaneet pöhisten, ja nuppurunsaus on aivan hurja!

Tarhakurtturuusuihin kuuluva 'Louise Bugnet' kukkii jo ihan yltiöpäisesti.
Keijunkukka 'Hans'in kukinnot vähän nojaavat sävy sävyyn nuppujen kanssa.

Onneksi voin tarjoilla kastelua joesta pumpun ja sadettimen välityksellä - lämpöä ja aurinkoa tarjoaa vain luonto itse. Siitä on ollut viime vuosina paha puutos. Helleviikko on edessä, mikä tekee töiden tekemisestä tukalaa. Mutta kasvit kiittävät - varsinkin kun saavat tarpeeksi vettä.

'Hansaland' ruusu kuuluu Rugosa-ryhmään. Istutin se viime kesänä pohtien onko siinä
potentiaalia julkisiin istutuksiin. No tämän kokemus jää omaksi ilokseni. Kaunis on hän!

Ruusujen hurma tulee nyt ihan äkkirynnäköllä silmille. Siitä niin nauttii! Kanadalaiset ruusut ovat olleet todella antoisa tuttavuus. Ne näyttäisivät kestävän jopa täällä V-vyöhykkeellä suhteellisen helpolla panostuksella tyvimultaukseen talven koittaessa. Lannoitusta, kukkineiden poistoa ja tukemista osalle on tarpeen. Ei mielestäni liian kovaa hommaa suhteessa niiden pitkäkestoiseen kukintaan aina pakkasiin asti.

Valkokukkaisten päässä penkkiä varhain aloitti 'Morden Snowbeauty'. Kukan
muoto ei hivele minun kauneudentajuani, mutta katsotaan mitä tästä vielä tuleekaan.

Kanadanruusujen valtakunnallisessa kestävyyskokeessa haetaan Ruususeuran toimesta todella ammattimaisesti menestymisen edellytyksiä. Suuren työn kaiken datan keruussa ja tilastoimisessa tekee Jorma Koskinen. Heitänkin terveiset, että näissä on todellakin potentiaalia pitkään kukkiviksi, sangen kestäviksi puutarhan kuningattariksi.

Kanadalainen 'Quadra' ehti ensimmäisten mukaan kukkimaan. Tämä
ei kuitenkaan ole ollut parhaita talvehtijoita.

Ryhmäruusujakin olen istuttanut, mutta ne ovat V-vyöhykkeellä kanadalaisia haasteellisempia. Osa talvehti ja voi hyvin - osa heitti veivinsä. Kirjoitan niistä myöhemmin lisää. Itseäni kyllä ryhmäruusut kiinnostavat tosi paljon. Pitää vain keksiä oikeat konstit. Silti aina tulee talvia, että paljon kuolee tuttujakin perennoja. Puutarhurointi on taistelulaji!

'Morden Ruby' on ollut todella vahva talvehtija. Sen kukat eivät vain
kestä sateita. Muutoin aivan ihan pilkkulehtinen ruusu!

Ilolla tervehdin hurjaa nuppupaljoutta kanadanruusujen koemaassa. Siellä on nyt myös autio kohta, josta kuoli ryhmäruusuja. Menneitä on 'Ingrid Bergman', ' Nina Weibull' (ne vanhat ja kestävät) sekä 'Rody' ja 'Bonica', jotka kukkivat kaksi kesää ihan yltiöpäisesti.  Samoin pari kanadalaista 'Lamberth Closse'a katosi. Muutamia ihanuuksia on vain kadonnut, mutta se on vain pelin henki väärällä vyöhykkeellä. Ryhmäruujen maasta raportoin tuota pikaa. Siellä ekat 'Purple Rain'it kukkivat jo! Osa puskee versoja nuppuineen, mutta menetyksiäkin oli.

Meillä vasta alkaa pionien kukinta. Tämä on 'Barbara' runsaine sivunuppuineen.

Pionielle tuntuu tulevan ihan huikean hienot kukintakelit. Sateen tietoakaan ei ole. Ei edes myrskytuulia. Nyt nautitaan kukista!

Pioni 'Kansas' taustalla alppipiikkiputken kukinto.

Vauhtia viikkosi! Minä olen aloittanut mattopyykin, sillä kuivaaminen on nyt tooosi helppoa ja nopeaa. Vähän illassa työpäivän jälkeen on ihan toimiva resepti. Nyt on pakko pikaseen kallistaa pää tyynylle, sillä herätys on armottomasti 5:45. On se kovaa...