Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 7/8, tontin reuna

Olen jo useana viikkona kirjoitellut puutarhamme eri osien kehityksestä ja esitellyt etupihan, talon päätyjen, terassin, kasvihuoneen ja hyötytarhan, nuotiopaikan ja metsäpuutarhan kehitystä. Tänään vuorossa on tontin toinen reuna.

Tähän muuttaessamme tontin reuna-alue oli nurmikkoa, ja rakensimme isotuomipihlaja-aidan viereen lapsille leikkimökin. Kuten aiemmin kerroin, ostimme kunnalta lisää maata, jolloin tämä reunakaistalekin suureni pihlaja- ja koivuvaltaisella metsiköllä. Muutamia puita kaadoimme tontin tältäkin reunalta, samoin raivasimme ryteikköjä pois. Ensimmäinen istutusalue tontin tähän reunaan oli vuonna 2014 tehty Kohopenkki, jonka taakse tein mm. kanukoita sisältävän Varjoryhmän maastouttamaan niiden taakse vuonna 2016 upotettua maatrampoliinia.

Kohopenkki 6/2017, sen taustalla alvejuuret ja tuolloin vielä pienet kanukat ja niiden takana lasten maatrampoliini. Aiemmin alue oli pihlaja- ja koivuvaltaista metsikköä.

Kohopenkin innoittamana syntyi samantyylinen Porraspenkki v. 2017 . Aivan tontin reunaan mies nikkaroi myös köynnöskehikon, jossa kiipeilevät kiinanlaikkuköynnökset. Niistä nyt vuosien odottelun jälkeen saimme viime syksynä jo ensimmäisen kerran satoakin. Kiinanlaikkuköynnösten viereen tontin takaosaa kohden olen aivan reunaan istuttanut parin-kolmen viime vuoden aikana mm. punapajuangervon, mongolianvaahteran, tuijan yms. muita muualta puutarhasta lähtöpassin saaneita kasveja. Tarkoituksena olisi tehdä alueelle monilajinen, vähän aidannetyyppinenkin istutus, jota koristavat suuret luonnonkivet. Suurin osa kasveista onkin jo paikoillaan, myös suurimmat kivet on alueelle tuotu, mutta niiden asettelu on vielä kesken. 

Porraspenkki on tehty samaan tyyliin kuin oikeassa reunassa pilkottava Kohopenkkikin. Takana vasemmalla näkyvät kiinanlaikkuköynnösten kehikot. Kuva otettu 6/2020.

Viime kesänä tontin tästä reunasta nurmikon puoli sai uusia istutusalueita, kun teimme Rinnekaaren, Isokareen ja Pikkukaaren. Lasten leikkimökin siirsimme viime viikonloppuna nurmialueelta maatrampoliinin läheisyyteen, sillä sen entiselle paikalle, Iso- ja Pikkukaaren väliin on tänä kesänä suunnitelmissa kesäkeittiön rakentaminen. Tontin tämä reuna tuleekin muuttumaan jo kuluvan kasvukaudenkin aikana paljon. Tässä vielä pari ilmakuvaa alueelta:

Ilmakuva 6/2017. Tontin laidalla yläreunassa lasten mökki on jo paikoillaan, takaosassa näkyvät maatrampoliini ja sen vasemmalla puolella Kohopenkki ja Varjoryhmä. Porraspenkki vielä puuttuu.

Ilmakuva 7/2020. Koivujen latvusten takaa tontin takaosa ei näy, mutta mökin lähettyvillä erottuvat kuorikatteiset Iso-, Pikku- ja Rinnekaari. Tänä kesänä mökin tilalle olisi tarkoitus rakentaa kesäkeittiö.

Palailen kesän mittaan tämän alueen kuulumisiin, kunhan puutarhaprojektimme etenevät.:)

Kaikkea hyvää päivääsi!

Lukijan toive: Puutarhan eri osien kehitys, osa 5/8, nuotiopaikan alue

Tänään jatkan taas puutarhamme kehittymisen esittelyä. Aiemmin postasin jo etupihan, talon päätyjen, terassin sekä kasvihuoneen ja hyötytarhan alueen muutoksista. Nyt kurkistamme nuotiopaikan ympäristön kuulumisia.

 

Viime toukokuussa nuotiopaikan ympäristöä, etualalla Liljarinne. Nuotiopaikka pilkottaa kuvassa oikealla.

Tähän muuttaessamme nuotiopaikalla oli luonnonkivistä tehty tulisija valmiina ja sen ympärillä oli kivimursketta. Muutoin nuotiopaikan ympäristö oli nurmikkoa suurine koivuineen ja pihlajineen. Aluksi alueelta kaadettiin yksi iso koivu, jonka rungosta mies teki nuotiopaikan ympärille penkit 8-kulmion muotoon. Lisäksi rajasimme kivimurskealueen nurmikosta, jotta ne pysyisivät selvästi erillään. Nuotiopaikan takareunalle istutimme musta-, valko- ja punaherukoita Herukkakaareksi, joka rajaa nuotiopaikkaa metsäpuutarhan suuntaan. Vuonna 2016 istutimme nuotiopaikalle laskeutuvan rinteen yläosaan mm. kultaherukan, kirsikkasorvarinpensaan ja mongolianvaahteran rajaamaan aluetta talolle päin. Alueella on ollut jo pitkään myös lasten hiekkalaatikko suuren koivun juurella. Luonnonkivireunusteiset pohjattomat saavit pääsivät nuotiopaikan läheisyyteen tuomaan alueelle myös kukintaa. Toisessa kasvaa mm. päivänliljoja, toisessa taas sininen viinikärhö.  

Nuotiopaikalla on kahdeksankulmion muotoon asetetut koivusta tehdyt penkit. Takaosasta aluetta rajaa Herukkakaari.

 

Toisessa luonnonkivialtaassa kasvavat tarhapäivänliljat 'Stella d'Oro' ja 'Sammy Russell'.

Vuonna 2018 nuotiopaikan ympäristö koki suuren muutoksen, kun edellä mainittuun rinteeseen perustimme suuren istutusalueen, Liljarinteen. Alueen keskelle syntyi Mörköpolku helpottamaan laajan kasviryhmän hoitoa ja toisaalta tuomaan lapsille kivan seikkailupaikan kukkapenkin keskelle. Lisäksi kahdelle muulle reunalle tulivat Pionirinne ja Angervorinne, ja näiden myötä nuotiopaikan alue on muodostunut selvästi omaksi, erilliseksi puutarhahuoneekseen. Kulku nuotiopaikalle on kahden puutarhaportin kautta, jotka ovat Pionirinteen ja Liljarinteen sekä Angervorinteen ja Liljarinteen välissä. Lisäksi alueen takaosasta johtaa polku metsäpuutarhan puolelle. 

 

Liljarinne 6/2019. Keskellä kulkee Mörköpolku.

Mörköpolun päässä asustaa pienten kivimörköjen joukko.

Kummassakin nuotiopaikan alueelle johtavassa puutarhaportissa kiipeilevät kärhöt. Tässä loistokärhö 'Ville de Lyon'.

Pionirinne 8/2020. Rinteessä kasvaa myös tähtimagnolia, joka on pari kertaa ilahduttanut meitä ihanalla kukinnallaan. Nyt odotan kovasti, kukkisiko se tänäkin vuonna.

Etualalla olevan Angervorinteen värjää syksyllä violetiksi asteri 'Kesseler'.

Viime vuonna lapset saivat nuotiopaikan luo oman pikkuisen hyötytarhansa mehiläistarhauksesta jääneisiin vanhoihin laatikoihin, ja tälle vuodellekin heillä ovat jo kylvösuunnitelmat valmiina. 

 

Lasten hyötytarha 7/2020.

Nuotiopaikka on meillä ympärivuotisessa käytössä. Kuva viime talvelta.

 Tässä vielä lopuksi ilmakuvat alueelta vertailua varten:

 

6/2017: Nuotiopaikka näkyy koivujen katveessa murskeympyrän keskellä. Sininen neliö koivun juurella on lasten hiekkalaatikko, jossa on sininen peite päällä. Kolme rinneistutusta olivat silloin suunnittelun alla. Oikealla alhaalla oli kasvihuonetyömaa.

7/2020: Etualalla Liljarinne, jota reunustaa hiekkapolku. Puutarhaportit johtavat Liljarinteen kummastakin päästä nuotiopaikan alueelle.

Nuotiopaikan alueen kehittäminen on projektilistallamme jatkossa. Penkit ovat vuosien saatossa kärsineet ja uudet olisikin toiveissa. Lisäksi olemme miettineet alueelle mm. pienen laavun mahdollisuutta. Näiden suunnitelmien toteuttaminen jäänee kuitenkin vasta vuodelle 2022.

 

Kaikkea hyvää päivääsi!

Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 4/8, kasvihuone ja hyötytarha

Tänään jatkuu taas puutarhamme eri osien kehittymistä seuraava postaussarja. Aiemmissa osissa olen esitellyt jo etupihan, talon päätyjen ja terassin muutosta sen yhdeksän vuoden aikana, mitä olemme tässä talossa asuneet. Nyt vuorossa on kasvihuoneen ja hyötytarhan alue, jonka muutos on yksi suurimmista puutarhassamme.

Tähän muuttaessamme kasvihuoneen ja lavatarhan alueella oli pelkkä nurmikenttä. Istutimme heti ensimmäisenä kesänä vuonna 2012 neljä omenapuuta tontin reunalle. Vuonna 2016 mies nikkaroi kolme ensimmäistä istutuslaatikkoa. Seuraavana vuonna alueelle syntyi Kukkiva Penkki. Kasvihuonetta olimme suunnitelleet kyseiselle paikalle jo ennen lavojen rakentamista, ja sille olikin paikka varattuna omenapuiden ja lavojen väliin. Kasvihuoneunelmamme toteutui vuonna 2017, jolloin tosin kasvatuskausi kasvihuoneessa jäi vielä tosi lyhyeksi.

Syksyllä 2016 teimme kolme ensimmäistä istutuslaatikkoamme.

Ilmakuva 6/2017. Silloiset kolme istutuslaatikkoamme ovat harsojen alla. Kasvihuoneen perustukset ovat työn alla. Vasemmalla näkyvät hiekka- ja kivimurskekasa tulivat perustuksiin.

Heinäkuun lopussa vuonna 2017 kasvihuoneemme oli vihdoin koossa. Kuvan etualalla on Kukkiva Penkki, jossa kasvoi sinä vuonna mm. kaliforniantuliunikkoa ja ruiskaunokkia.

Kesäksi 2018 täytyi saada kolme istutuslaatikkoa lisää. Lisäksi käsittelimme kaikki istutuslaatikot ja myös Kukkivan Penkin mustiksi. Mansikoille teimme matalat lavat Kukkivan Penkin taakse, ja omenapuiden alle aloimme tehdä Kivikkolaaksoa, joka sai vielä viimeiset luonnonkivensä ja kivikkokasvinsa seuraavana kesänä. Kesällä 2019 kasvihuoneen ympärille syntyi pikkupatio mansikka- ja raparperilaatikoineen. Kasvihuoneen taakse taas tuli ensimmäisen vuoden kasvatusten mukaan nimensä saanut "kaalilaatikko", jossa tosin vaihtelen hyötykasveja vuosittain. Samana vuonne teimme myös Buried Pot Gardenin monivuotisille yrteille ja mies rakensi pienen kaarisillan, jota pitkin pääsee kulkemaan yrttitarhan yli mansikkalaatikoille .

Kesällä 2018 perustimme mansikkamaan mataliin lavoihin.

2019 kasvihuoneen ympärille syntyi pikkupatio ruukkupuutarhaa varten ja sen taakse "kaalilaatikko" sekä sivulle matala mansikka-raparperilaatikko.

 

7/2019 kasvihuoneen ja hyötytarhan alue näytti tältä. Buried Pot Garden monivuotisille yrteille näkyy etualalla pienen kaarisiltansa kera.

 

Viime keväänä mies teki vielä kaksi uutta neliön muotoista istutuslaatikkoa toisten seuraan ja yhden pitkulainen kasvihuoneen taakse maa-artisokkaa varten. Lisäksi parsa sai oman laatikkonsa. Viime kesänä myös kasvihuoneen edusta sai ansaitsemansa vaalean liuskekiveyksen, kuten sinne johtava polkukin. Alueelle tuli myös uusi istutusalue, Pisara. Lisäksi tein matalan aidan ohuista rangoista alueen toiselle reunalle, ja sen luo syntyi myös kesäkukkapenkki erottamaan aluetta lasten leikeissään käyttämästä nurmikosta. 

 

8/2020. Istutuslaatikoiden eteen tein viime vuonna uuden istutusalueen, Pisaran, ja kasvihuoneen edusta sekä sinne johtava polku saivat vaalean liuskekiveyksen.

Kasvihuoneelta talolle päin.

Tässä vielä ilmakuva alueesta 7/2020. Silloin liuskekiveyksestä puuttui vielä saumausaine ja sen reunat olivat siistimättä. Kivikkolaaksoa pilkottaa omenapuiden latvusten katveesta aivan kuvan alareunassa.

Kasvihuoneen ja hyötytarhan alue on tällä hetkellä eniten "valmis" puutarhassamme, vaikkei puutarha olekaan koskaan täysin valmis. Jatkossa haaveilen vielä ulkovalaistuksesta tälle alueelle ja lisäksi kasvihuoneen takana olevalle alueelle voisin huolia vielä ainakin yhden istutuslaatikon.:)

 

Iloa päivääsi!

Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 2/8, talon päädyt

Postailin viime viikolla siitä muutoksesta, jonka etupihamme on kokenut tämän yhdeksän vuoden aikana, jonka olemme asuneet nykyisessä kodissamme. Nyt jatkamme aikamatkakierrosta vähitellen kohti takapihaa ja tällä kertaa kohteena ovatkin rinteessä sijaitsevat talon päätyalueet.

 

Viime kesänä toiseen päätyyn tuli seinäkasvihuone mm. parveketomaateille, basilikoille ja chileille.

Meillä toinen tontin reuna rajautuu korkeaan isotuomipihlaja-aitaan, joka oli täällä jo muuttaessamme. Talon ja isotuomipihlaja-aidan väliin jää parin metrin kivimurskekaistale ja suurin piirtein yhtä leveä nurmikkoalue. Tähän päätyyn olemme toistaiseksi vain istuttaneet herukoita ja karviaisia nurmialueelle. Toiveissa olisi jossakin vaiheessa portaikko kivimurskeen tilalle, sillä rinteessä murske tuppaa valumaan aina alaspäin ja portaikko olisi varmasti kauniimman näköinenkin. Lisäksi marjapensaiden ympäriltä haluaisin jatkossa nurmikon pois ja tilalle maanpeitekasveja. 

 

Tämän parempaa kuvaa alkutilanteesta en valitettavasti löytänyt. Tässä vuonna 2017 otetussa kuvassa vasemman reunan pääty ei näy, mutta se on pelkkää nurmikkoa. Oikea pääty ei ole ihan alkuperäisessä ilmeessään, sillä istutimme v. 2015 karviaisia ja viherherukoita nurmikaistaleelle. Nykyisinkin oikea reuna on vielä samanlainen kuin kuvassa.

Talon toinen pääty sen sijaan oli pelkällä nurmikolla viime kesään saakka, jolloin alue koki suuren muutoksen. Nurmikon tilalle tuli mm. ilmavia, hentovartisia perennoja ja unikoita kasvava "Pikkuniitty". Malttamattomana odotankin jo kesää, jotta pääsen näkemään, miten kasvit ovat sopeutuneet paikoilleen. "Pikkuniityn" reunalle talon viereen saimme haaveilemamme sadevedenkeräysjärjestelmän vanhasta IBC-kontista, jonka maisemointi jatkuu vielä tänä kesänä mm. uusintamaalauksella ja viherkaton tekemisellä. Sen viereen tuli myös pikkuinen seinäkasvihuone esimerkiksi matalakasvuisille tomaateille, chileille ja paprikoille. 

 

"Pikkuniityllä" kasvaa mm. lehtosinilatvaa, sormustinkukkia ja rohtopähkämöä.

Polku kiermurtelee "Pikkuniityn" halki kohti seinäkasvihuonetta.

Päädyn rinteen alaosassa on sadevedenkeräyskontti, jonka maisemointi on vielä kesken, ja sen vieressä seinäkasvihuone.

Kevään ensimmäisiä puutarhaprojektejamme varmasti on juuri sadevedenkeräyskontin viherkatto. Palailen viherkaton tekemiseen, kunhan pääsemme sen kanssa vauhtiin. Katolle on tarkoitus laittaa ainakin maksaruohoja, jotka käyn napsimassa oman puutarhan maksaruohokasvustoista. Myös kasvihuoneen toiselle nurkalle minulla on suunnitteilla pikkuinen projekti.

Iloa päivääsi!

Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 1/8, etupiha

Sain aiemmin blogini lukijalta toiveen esitellä puutarhamme eri alueiden kehitystä. Tätä asiaa olikin hauska lähteä käymään läpi penkomalla vanhoja kuvia. Olemme asuneet tässä nyt yhdeksän vuotta, ja siinä ajassa tavallinen omakotitalopiha on muuttunut jo melko monipuoliseksi puutarhaksi. Aloitetaan puutarhamme kehityksen seuraaminen etupihalta. Kun muutimme tähän, etupihallamme oli valmiina asfaltin keskellä kivikasa ja lisäksi valkealla koristekivellä katettu istutusalue, jossa kasvoi pari riippahernepensasta, sinilaakakatajaa ja kaksi pilarikatajaa 'Suecica'. 

 

Etupihan lähtötilanteen hahmottaa hyvin tästä ilmakuvasta, joka on otettu 6/2017. Keskellä asfalttia näkyy kivikasa, vasemmalla luonnonkivipeitteinen istutusalue ja keltaiseksi kesäisin kuivuva nurmikko. Toisessa reunassa pensasaidan vieressä on kaistale nurmikkoa ja kapea kivimurskeen peittämä alue.

Kivikasa 8/2017

Etupihan istutusalue alkuperäisessä ilmeessään 8/2017.

Vuonna 2018 Kivikasan ilme päivittyi, kun istutin kivenkoloihin siemenestä kasvattamiani kivikkokasveja. 

 

Kesällä 2019 Kivikasa näytti tältä kivikkosuopayrtin kukkiessa. Sen lisäksi kivenkoloissa kasvaa akeenaa, saippoa ja iisoppia.

Kesällä 2018 muokkasimme myös etupihan koristekivikatettua istutusaluetta, jota laajensimme talon reunaan asti, poistimme sinilaakakatajat ja riippahernepensaat, ja tilalle tulivat rungolliset syyshortensiat 'Limelight' ja kuunliljoja 'Wide Brim'. Aluetta reunustamaan istutin keijuangervoa 'Little Princess'. Myöhemmin olen istuttanut alueelle lisäksi pari atsaleaa tuomaan alkukesän kukintaa ja väriloistoa. Vuosien aikana olemme myös ehtineet kertaalleen pestä valkeat koristekivet.

 

9/2018 koristekivikatettu alue näytti tältä.

Vuonna 2019 etupiha sai kaivattua runsautta Vehreän Keitaan muodossa. Olin jo muutaman vuoden harmitellut tontin nurkassa olevaa nurmea, joka aina kesäisin kulottui keltaiseksi. Etupihamme onkin varsin paahteinen, se on etelän suuntaan ja melko suojaton paikka. Poistimme nurmen ja perustimme kunnon kasvualustaan Vehreän Keitaan mm. koristeheinineen, kärhöineen ja kuunliljoineen. 

Vehreä Keidas 8/2019. Aluetta rajaa matala kivimuuri ja halkoo kiemurteleva hiekkapolku.

Kesällä 2019 teimme myös etupihan toiseen reunaan laatoituksen lämpökompostoreja varten ja Viherseinäpenkin, joka rajaa kompostorialueen tiestä. Aiemmin alueella oli nurmikkoa ja kapea kivimurskeen peittämä kaistale.

Laatoitettu alue mm. lämpökompostoreille 9/2019. Samana kesänä perustettu Viherseinäpenkki jää kuvassa vasemmalle.

Viherseinäpenkki 5/2020.

Kahden viimeisen istutusalueen myötä olen päässyt istuttamaan etupihallemme myös kukkasipuleita. Tulppaanit valtaavat alkukesästä Viherseinäpenkin ja Vehreällä Keitaalla väriä tuovat iloisen kirjavat krookukset. 

 

Viherseinäpenkki 8/2020. Kärhöt kiipeilevät köynnöstuessa, ja tulevina vuosina toivon mukaan peittävät jo taustalle jäävät kompostorit ainakin lähes kokonaan.

Koristekivikatteinen alue 8/2020. Syyshortensiat 'Limeglow' kukkivat jo upeasti. Oikeassa reunassa pilkottaa Vehreä Keidas.

Vehreä Keidas 8/2020. Tälläkin alueella on monia kärhöjä, jotka toivottavasti lähivuosina valtaavat tukipylväänsä kunnon kukkivina pilvinä.

Maanpeitekasvit, kuten oregoninmaksaruoho, ovat lähteneet jo leviämään Vehreän Keitaan alueella kivasti.

Tässä vielä ilmakuva etupihan toisesta reunasta viime kesältä.

Tulevaisuudessa haaveilen etupihalle vielä yhdestä istutusalueesta, joka tulisi talon edustalle kivimuurilla reunustettuun kohopenkkiin. Lisäksi Vehreälle Keitaalle olisi tarkoitus tehdä pikkuinen vesiaihe ja penkki, jolla voisi istuskella kuuntelemassa veden solinaa ja ihastelemassa ympärillä rönsyäviä kasveja.

Aurinkoista loppuviikkoa!

Luonnonkivet puutarhassa, osa 1/2

Rakastan luonnonkiviä puutarhassa, ja niitä onkin hyödynnetty meillä monin eri tavoin. Puutarhastamme löytyy mm. kivimuuri, luonnonkivipylväitä, kivikatteisia alueita ja myös upeita, yksittäisiä, katseenvangitsijoina toimivia kiviä. Keräsinkin parin postauksen verran kuvia siitä, millä eri tavoin luonnonkiviä on käytetty puutarhassamme. Tervetuloa kiviselle kierrokselle puutarhaamme!:)

Lähdetään liikkeelle etupihalta, jossa luonnonkiviä on käytetty mm. polun reunustajina ja matalana kivimuurina. Oikeassa reunassa pilkottaa laajempi, kivikatteinen alue.

Etupihan toisessa kulmassa oleva matala kivimuuri päättyy kivikatteisen alueen reunalle.

Kivikatteiselta alueelta ensimmäisen kuvan istutusaluetta päin. Vaalea kivikate peittää mm. rungollisten syyshortensioiden 'Limelight' ja pilarikatajien 'Suecica' ympäristöä. Vaalean kivikatteen ja Vehreän Keitaan rajalla on kapea kaistale isompia, pyöreähköjä luonnonkiviä.

Talon sisääntulon luota kulkee ohuista luonnonkivistä tehty askelpolku kivikatteen halki ensimmäisessä kuvassa näkyvälle hiekkapolulle.

Etupihalla on myös kivikasa, jossa kukkii mm. kivikkosuopayrtti.

Etupihan kivialueet on helpompi hahmottaa ilmakuvasta. Talon edustallakin on vielä toistaiseksi pyöreähköjen luonnonkivien peittämä alue. Siihen haaveilen lähivuosina kuitenkin kivireunaisesta, kohopenkkiin tehdystä istutusalueesta.

Etupihalla autopaikan toisella puolella on myös pieni alue samaa valkeaa kivikatetta kuin yllä olevissa kuvissa. Tässäkin kasvaa keijuangervoja 'Little Princess'.

Talon päädyssä ensimmäisen kuvan heikkapolku jatkuu luonnonkivireunuksineen takapihan terassille.

Terassin reunan ja Pensasryhmän väliin jää kapea kaistale, joka on peitetty erikokoisilla luonnonkivillä.

Terassin Kivikkokasvialueelta löytyy paljon erikokoisia ja -muotoisia luonnonkiviä, joiden raoissa kasvaa mm. maksaruohoa, ajuruohoa ja euroopanalppitähteä. Myös pari pallotuijaa ja rungollinen kartiotuija 'Brabant' mahtuvan alueelle pienen suihkulähdealtaan kera.

Terassilta alas puutarhaan johtavien portaiden toiselta puolelta löytyy samantyylinen Terassin Pieni Kolmio, jossa on samoja kasveja kuin edellisen kuvan isommalla kivikkoalueella.

Samaa aluetta lähempää. Tälläkin puolella tuijien alla on valkea koristekivikate. Kolmion yhteen kulmaan pääsi katseenvangitsijaksi komea, vaalearaidallinen kivi.

Terassin Pieni Kolmio vielä toisesta suunnasta.

 

Luonnonkivipostausteni kakkososassa jatkamme kierrosta mm. liuskekiveyksen, Kivikkolaakson ja metsäpuutarhan alueelle, joista kaikista löytyy ihania luonnonkiviä eri tavoin hyödynnettyinä.

Onko sinulla luonnonkiviä puutarhassasi?

Mukavaa loppuviikkoa!