METSÄTIETEEN AIKAKAUSKIRJA

1. Tavoite ja aihealue

Metsätieteen aikakauskirja on verkossa julkaistava tiedelehti. Lehdessä julkaistaan Suomen kotimaisilla kielillä kirjoitettuja metsäntutkimuksen alaan kuuluvia alkuperäisiä tutkimusartikkeleita, katsauksia ja tiedonantoja, jotka arvioidaan tieteellisellä vertaisarvioinnilla. Lehdessä julkaistavat artikkelit voivat liittyä metsiin, metsäluontoon tai metsien käyttöön minkä tahansa perus- tai soveltavan tieteen tai monitieteisyyden näkökulmasta. Lehden artikkeleilla on perusteltu yhteys Suomen metsiin. Lehti julkaisee myös muita samaan aihealueeseen liittyviä artikkeleita Tieteen tori- ja Puheenvuoro-palstoilla sekä Tutkimusselosteita kansainvälisessä Silva Fennicassa ja väitöskirjasarja Dissertationes Forestalesissa ilmestyneistä artikkeleista, joiden tieto on hyödyllistä suomalaiselle lukijakunnalle.

2. Vertaisarviointimenettely

Metsätieteen aikakauskirjan tieteelliset käsikirjoitukset vertaisarvioidaan ennen julkaisua yksinkertaisen sokkokäytännön mukaan. Lehti välittää tarkastajien ja kirjoittajien välisen kommunikaation. Tarkastuslausuntoja ei julkaista.

Käsikirjoitukset lähetetään arvioitaviksi yleensä kahdelle asiantuntijalle, joiden tietoja ei kerrota kirjoittajille. Asiantuntijat näkevät kaikki käsikirjoituksen tiedot, joten he voivat varmistua riippumattomuudestaan, mutta antaa kuitenkin lausuntonsa anonyymisti. Menettelyllä tavoitellaan tasapainoa arviointiprosessin riippumattomuuden ja läpinäkyvyyden sekä kommenttien vilpittömyyden välillä.

Käsikirjoitusta lähettäessään tekijä voi ehdottaa sopiviksi katsomiaan tarkastajia, joiden pitää olla riippumattomia käsikirjoituksen suhteen. Lisäksi kirjoittajan pitää mainita, ketkä ovat jo työn lukeneet. Toimitus pyytää kirjoitukselle parhaaksi katsomansa asiantuntijat tarkastajiksi.

Tarkastajia pyydetään tutustumaan huolellisesti sekä itse käsikirjoitukseen että mahdollisiin liitetiedostoihin. Tarkastusprosessi on luottamuksellinen, eikä tarkastaja saa pyytää ketään osallistumaan tarkastukseen ilman päätoimittajan lupaa. Tarkastajan edellytetään pysyvän puolueettomana tekijöiden kansallisuuteen, uskonnolliseen tai poliittiseen vakaumukseen, sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin, käsikirjoituksen alkuperään tai kaupallisiin näkökohtiin liittyvissä kysymyksissä. Tarkastaja käyttää ohjeenaan tarkastuslomaketta, jonka lisäksi hänen on annettava tarkemmat kirjalliset kommentit vapaassa muodossa. Erityisesti tarkastajaa pyydetään arvioimaan onko käsikirjoituksen sisältö tieteellisesti tai metsätalouden kehittämisen kannalta tärkeä, ovatko tutkimuksen tavoitteet selkeitä ja vastaavatko tulokset ja johtopäätökset tavoitteisiin. Lisäksi on olennaista tarkastaa huolellisesti, että tutkimuksen aineisto ja menetelmät on kuvattu riittävän yksityiskohtaisesti ja yksikäsitteisesti, jotta tutkimus on toistettavissa.

Tarkastuslausuntojen saavuttua päätoimittaja arvioi lausunnot ja käsikirjoituksen ja lähettää arviointinsa perusteella ensimmäisen päätöksensä vastuukirjoittajalle. Päätoimittaja tekee aina julkaisupäätökset. Asiantuntijoiden arvioinnit ovat yksi päätöksentekoa tukevista materiaaleista.

Päätöskategoriat ovat:

• Hyväksytty: vain pieniä toimituksellisia muutoksia voi suositella.
• Vaatii vähäisiä korjauksia: toimituksellisia korjauksia ja/tai pieniä korjauksia data-analyyseihin ja muuhun käsikirjoituksen asiasisältöön, joiden asianmukaisuuden toimitus voi tarkastaa ilman uutta vertaisarviointia.
• Vaatii merkittäviä korjauksia kuten laajoja korjauksia asiasisältöön, uusien data-analyysien tarve, data-analyysimenetelmien vaihtaminen tms., joiden tarkastaminen voi vaatia uuden vertaisarvioinnin.
• Hylätty.

Jos päätoimittaja pyytää korjauksia käsikirjoitukseen, korjattu käsikirjoitus sekä erillinen luettelo siitä, miten käsikirjoitusta on muutettu annettujen kommenttien perusteella, pitää lähettää toimitukseen kahden kuukauden kuluessa. Mikäli määräaika osuu heinä- tai elokuulle, määräaikaan saa yhden ylimääräisen lisäkuukauden automaattisesti; muina aikoina lisäaikaa voi saada hyvin perustein erikseen päätoimittajalta pyytämällä. Korjatun käsikirjoituksen saatuaan päätoimittaja arvioi tehdyt korjaukset ja käsikirjoituksen laadun. Tämän jälkeen hän lähettää vastuukirjoittajalle päätöksen käsikirjoituksesta ja tarvittaessa lisäkorjauksista. Hyväksymisen jälkeen käsikirjoitukseen ei saa tehdä muutoksia ilman päätoimittajan hyväksyntää.

Metsätieteen aikakauskirja on sitoutunut Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen vaatimuksiin.

3. Avoimuus ja läpinäkyvyys

Metsätieteen aikakauskirja soveltaa seuraavia tiedejulkaisemisen avoimuus- ja läpinäkyvyyssuosituksia, jotka pohjautuvat kansainvälisen Avoimen tieteen keskuksen (Center for Open Science) laatimaan jäsentelyyn. Linjaukset otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa.

Heinäkuusta 2021 lähtien olemme noudattaneet suositusten tasoa 1 eli kannustamme kirjoittajia hyvään käytäntöön kaikilla avoimuuden ja läpinäkyvyyden osa-alueilla sekä ohjeistamme käsikirjoitusten tarkastajia tämän mukaisesti.

Tammikuusta 2024 lähtien edellytämme kaikkien vertaisarviointiin tarjottavien tieteellisten artikkelikäsikirjoitusten noudattavan suositusten tasoa 2 viittausstandardien, datan, analyyttisten menetelmien, tutkimusaineistojen sekä tutkimusasetelman ja analyysin läpinäkyvyyden osa-alueilla.

Metsätieteen aikakauskirjassa tämä tarkoittaa, että:

• Käsikirjoituksissa tulee soveltaa kansainvälisesti tunnustettuja nimistö- ja raportointistandardeja (esimerkiksi lajistonimet, maaperäluokitus, genomidata, säädata) Mikäli tutkimuksessa käytetään avoimesti saatavilla olevaa aineistoa, tähän aineistoon tulee viitata DataCite-ohjeen mukaisesti ja viite tulee lisätä viiteluetteloon.
• Kirjoittajien tulee ilmoittaa, onko tutkimusdata saatavilla ja miten. Jollei tutkimusdata ole saatavilla, tulee tämä perustella hyväksyttävästi.
• Kirjoittajien tulee ilmoittaa, onko ohjelmakoodi saatavilla ja miten, ja jollei koodi ole saatavilla, tulee tämä perustella hyväksyttävästi. Lyhyet koodit voi julkaista artikkelin liitetiedostona ja pidemmät suositellaan julkaistavaksi luotettavassa avoimessa arkistossa.
• Tutkimusaineistot, joita on hyödynnetty datan keräämisessä tai jota on käytetty resurssina tutkimuksessa (esim. kyselylomakkeet ja haastattelurungot, metsätyöntutkimusvideot, kasvintunnistusvalokuvat, laserkeilaustuotteet): kirjoittajien tulee mahdollisuuksien mukaan saattaa tutkimusaineistot saataville sekä ilmoittaa, ovatko aineistot saatavilla ja perustella, jos eivät ole.
• Tutkimusasetelman ja analyysin läpinäkyvyyden varmistamiseksi kirjoittajien tulee raportoida otoskoon valinta, mahdollinen havaintojen hylkääminen perusteluineen, datalle tehdyt muunnokset ja kaikki tutkimuksen mittaukset.
• Tutkimus- ja analyysisuunnitelmien ennakkorekisteröinti ei aina ole tarkoituksenmukaista metsätieteellisissä tutkimuksissa, mutta mikäli ennakkorekisteröinti on tarpeellinen, se tulee tehdä ja raportoida asianmukaisine linkkeineen käsikirjoituksessa.
• Metsätieteen aikakauskirja kannustaa toistotutkimuksiin seuraavissa tapauksissa:
  1. Suora toistotutkimus, joka on tarpeen kokeellisen tutkimuksen uusien tulosten varmentamiseksi/testaamiseksi, jotta tarkastelusysteemiä voidaan ymmärtää paremmin ja sitä kautta kehittää metsiin liittyviä käytäntöjä.
  2. Datan uudelleenanalysointi, jonka tavoitteena on uusien tulosten hyväksyminen tai hylkääminen.
  3. Käsitteelliset toistotutkimukset, joissa aiempia tutkimustuloksia testataan uudessa ympäristössä ja parannetaan ymmärrystä tulosten yleistettävyydestä.

4. Julkaisuaikataulu

Artikkelit julkaistaan heti, kun ne ovat läpäisseet hyväksyttävästi Metsätieteen aikakauskirjan tarkastusmenettelyn. Erillisiä numeroita ei julkaista, mutta jokainen julkaisuvuosi muodostaa yhden volyymin.

5. Arkistointi

Metsätieteen aikakauskirja on tarjonnut artikkeleidensa avoimen saatavuuden verkkojulkaisemisen alusta lähtien. Metsätieteen aikakauskirjan verkkosivulta on pääsy vuosikertojen sisällysluetteloihin, tiivistelmiin sekä PDF- ja html-muotoisiin kokotekstiartikkeleihin. Artikkeleiden PDF-tiedostot ovat saatavissa vuodesta 1994 alkaen ja artikkeleiden html-tiedostot vuodesta 2017 alkaen. Jokaisella julkaistulla artikkelilla on pysyvä, yksilöivä DOI-tunnus.

Metsätieteen aikakauskirjan julkaisut ovat jaossa Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) pilvipalvelussa. Lehti käyttää CLOCKSS-arkistointipalvelua, joka varmistaa, että artikkelit ovat saatavilla, vaikka lehti lakkautettaisiin.

6. Käsittelymaksut

Metsätieteen aikakauskirjalla ei ole artikkelien käsittelymaksuja. Metsätieteen aikakauskirja on avoimesti saatavilla ja maksuton sekä kirjoittajille että lukijoille.

7. Kirjoittajuuden kriteerit

Metsätieteen aikakauskirja noudattaa ja pyytää kirjoittajia noudattamaan seuraavia artikkelien kirjoittajuuden kriteereitä, jotka ovat yleisesti tunnustettuja luonnontieteissä:

1. Olennainen osallistuminen joko tutkimuskysymysten ja tutkimusasetelman muotoiluun tai aineiston hankintaan ja analyysiin sekä tulosten tulkintaan, sekä
2. Artikkelin tieteellinen kirjoittaminen tai kirjoituksen kriittinen muokkaaminen hyväksi tieteelliseksi sisällöksi, sekä
3. Julkaistavan version hyväksyminen, sekä
4. Vastuunotto työn täsmällisyydestä, johdonmukaisuudesta ja laadusta

Käsikirjoituksessa kirjoittajiksi nimettyjen henkilöiden tulee täyttää kaikki neljä kriteeriä. Muut raportoitavaan tutkimukseen olennaisesti vaikuttaneet henkilöt tulee mainita kiitoksissa. Näiden kriteerien mukaan pelkkä aineiston keruu, rahoituksen hankkiminen tutkimukselle tai tutkimusryhmän johtajuus eivät tuota asemaa artikkelin kirjoittajana. Vastuu kirjoittajuuden kriteerien täyttymisestä ja kirjoittajien asianmukaisesta nimeämisestä on kirjoittajilla. Kaikki kirjoittajat ovat yhteisesti vastuussa artikkelin sisällöstä ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.

8. Intressiristiriidat

Kirjoittajien tulee ilmoittaa käsikirjoitusta lähettäessään kaikki olennaiset tutkimuksen arviointiin vaikuttavat intressiristiriidat, kuten esimerkiksi tutkimukselle saatu yritysrahoitus ja tuotteet, joita tutkimuksessa on hyödynnetty.

Metsätieteen aikakauskirja soveltaa yksinkertaista sokkoarviointia. Asiantuntijoita, joiden tiedetään tekevän aktiivista yhteistyötä kirjoittajien kanssa (esim. useita yhteisiä julkaisuja viime vuosien aikana), ei kutsuta arvioimaan käsillä olevaa käsikirjoitusta. Koska kaikkia kytkentöjä tutkijayhteisön sisällä on mahdotonta selvittää, vertaisarvioijaksi pyydetyn asiantuntijan, joka on tehnyt viimeaikaista aktiivista yhteistyötä kirjoittajien kanssa, tulee kieltäytyä arviointipyynnöstä.

9. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset

Kirjoituksissa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (ks. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tuoreimmat ohjeet), jonka loukkauksiksi luetaan vilppi sekä piittaamattomuus. Vilpin alalajeja ovat sepittäminen, havaintojen vääristely, plagiointi ja anastaminen. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee törkeinä laiminlyönteinä ja holtittomuutena tutkimuksen eri vaiheissa.

Sepittämisen ja vääristelyn havaitsee useimmiten joko käsikirjoituksen tarkastaja tai julkaistun artikkelin lukija. Mikäli tarkastaja tai lukija epäilee tämän kaltaista vilppiä, hänen tulee olla viipymättä yhteydessä Metsätieteen aikakauskirjan päätoimittajaan. Hän tarkistaa vilppiepäilyn perustelut ja on yhteydessä käsikirjoituksen/artikkelin vastuukirjoittajaan, jonka tulee esittää todisteet tutkimustulosten luotettavuudesta. Mikäli kirjoittaja ei pysty esittämään vastausta ja vakuuttavia perusteluja vilppiepäilyä vastaan, päätoimittaja konsultoi toimitussihteeriä ja tutkimuksen aihepiiriä tai menetelmiä tuntevaa toimituskunnan jäsentä. Mikäli he ovat samaa mieltä vilppiepäilyn esille nostaneen tarkastajan/lukijan kanssa, päätoimittaja lähettää heidän lausuntonsa vastuukirjoittajalle vastinetta varten ja informoi vastuukirjoittajan kotiorganisaatiota sekä muita käsikirjoituksen/artikkelin kirjoittajia vilppiepäilystä. Metsätieteen aikakauskirja toimii yhteistyössä vastuukirjoittajan kotiorganisaation tapauksen käsittelijöiden kanssa. Tässä vaiheessa päätoimittaja voi lisätä julkaistun artikkelin verkkosivulle toimituksellisen ilmoituksen vilppiepäilystä, vilpin vakavuuden mukaan. Mikäli hyvän tieteellisen käytännön loukkaus todetaan vastuukirjoittajan kotiorganisaatiossa, julkaistu artikkeli vedetään pois. Käsikirjoitusta ei julkaista, ennen kuin loukkausepäily on ratkaistu. Mikäli vastuukirjoittajan kotiorganisaatio ei tutki asiaa huolimatta vahvoista perusteluista vilpille, päätoimittaja voi päättää artikkelin pois vetämisestä itsenäisesti.

Anastamisen havaitsee tavanomaisesti tutkija, jonka työtä on hyödynnetty artikkelissa ilman asianmukaista viittausta. Tällaisesta tilanteesta kuultuaan päätoimittaja pyytää vastuukirjoittajalta vastinetta. Mikäli vastaus ei selvitä tilannetta, päätoimittaja raportoi tapauksen vastuukirjoittajan kotiorganisaatioon tutkintaa varten ja informoi artikkelin kirjoittajia.

Plagiointi havaitaan tavallisesti samankaltaisuuden tarkastusjärjestelmällä. Tarkastusjärjestelmän tuloksia arvioidaan samoilla periaatteilla kuin Silva Fennicassa. Aineistojen ja menetelmien kuvauksissa tulkinta on sallivampaa kuin muissa osissa käsikirjoitusta. Mikäli tarkistuksessa tunnistetaan useita kopioituja tekstikappaleita, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajille korjattavaksi ennen vertaisarviointia. Jos koko käsikirjoitus tai poikkeuksellisen suuria osia käsikirjoituksesta tunnistetaan samankaltaiseksi aiemmin julkaistun tutkimuksen kanssa, käsikirjoitus hylätään ja päätoimittaja raportoi tapauksesta vastuukirjoittajan kotiorganisaatioon sekä informoi kaikkia artikkelin kirjoittajia ja samankaltaisen artikkelin julkaisijaa. Samanlaista menettelyä noudatetaan, mikäli plagiointiepäilyn raportoi vertaisarvioija. Mikäli lukija raportoi vakavan plagiointiepäilyn, päätoimittaja pyytää vastuukirjoittajalta vastineen. Vastineen perusteella vastuukirjoittajan kotiorganisaatiolta pyydetään plagiointiepäilyn tutkintaa. Selvissä tapauksissa artikkeli vedetään pois, ja päätoimittaja informoi kaikkia kirjoittajia ja alkuperäisen artikkelin kustantajaa.

Itseplagiointia epäiltäessä toimitaan tavanomaisesti samoin kuin plagiointia epäiltäessä ja yllä on kuvattu. Päätoimittaja voi kuitenkin päättää olla ottamatta yhteyttä vastuukirjoittajan kotiorganisaatioon ja alkuperäisen artikkelin kustantajaan, mikäli itseplagiointi havaitaan arviointivaiheessa. Tällöin kirjoittajaa pyydetään korjaamaan käsikirjoitusta.

Plagioinniksi ei tulkita samankaltaisuuden tunnistusohjelmiston tai muiden tahojen tunnistamia samankaltaisuuksia, joissa Metsätieteen aikakauskirjaan on lähetetty opinnäytetyöhön perustuva tutkimuskäsikirjoitus, jossa selkeästi ja asianmukaisesti viitaten todetaan käsikirjoituksen perustuvan olennaisilta osiltaan tähän opinnäytetyöhön ja jossa opinnäytetyön tekijä on yksi kirjoittajista.

10. Valitusprosessi

Kirjoittajat voivat valittaa toimituksellisesta päätöksestä päätoimittajalle. Valituksessa kirjoittajien tulee esittää yksityiskohtainen perustelu, miksi vertaisarvioijan lausunto tai toimituksen päätös on virheellinen. Mikäli kumpikin alkuperäisistä vertaisarvioijista vetoaa olennaisilta osiltaan samoihin ongelmiin käsikirjoituksessa, päätoimittaja voi päättää jättää asian käsittelemättä. Mikäli alkuperäisten vertaisarvioijien näkemykset eroavat olennaisilta osiltaan, päätoimittaja tavallisesti avaa arviointiprosessin uudelleen ja pyytää kolmatta tarkastajalausuntoa. Tämän jälkeiset toimitukselliset päätökset tehdään kolmannen tarkastajan näkemyksen ja kirjoittajien argumenttien perusteella.

Valitukset vääristä vilppiepäilyistä, tyypillisesti vastuukirjoittajan kotiorganisaation todettua epäilyn aiheettomaksi, tulee ohjata päätoimittajalle. Valitukseen tulee liittää kopio tutkinnan loppupäätelmistä ja niiden perusteluista. Päätoimittaja toteuttaa korjaavat toimet eli mahdollisen vilppiepäilytiedotteen poiston artikkelin verkkosivulta. Toimiin tai päätöksiin tyytymätön kirjoittaja voi ohjata tapauksen käsiteltäväksi Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa).

11. Rahoittajat

Metsätieteen aikakauskirjaa julkaisee Suomen Metsätieteellinen Seura ry, joka on perustettu vuonna 1909 edistämään metsäntutkimusta maassamme. Seura toimii metsäntutkijoiden ja muiden metsäntutkimuksesta kiinnostuneiden henkilöiden yhdyssiteenä. Seuran keskeisenä tavoitteena on metsäntutkimuksen tulosten tunnetuksi tekeminen.

Metsätieteen aikakauskirjan julkaisemiseen käytetään osa Suomen Metsätieteellisen Seuran hallinnoimien, lahjoitusvaroihin perustuvien rahastojen tuotosta. Lisäksi Metsätieteen aikakauskirja saa Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallinnoimaa valtiontukea tieteelliseen julkaisutoimintaan.

12. Lehden historia

Suomen Metsätieteellisen Seuran kotimaisilla kielillä julkaiseman metsätieteen historia ulottuu vuoteen 1915, jolloin julkaistiin Seuran monikielisen monografiasarjan Acta Forestalia Fennican ensimmäinen suomenkielinen nide. Aluksi niin ikään monikielisenä julkaistun Silva Fennican Seura perusti vuonna 1926 tutkimusartikkeleiden julkaisemista varten. Metsäntutkimuslaitos puolestaan julkaisi vuodesta 1963 lähtien yleensä suomenkielistä Folia Forestaliaa. Metsätieteen aikakauskirja perustettiin 1994 kotimaisilla kielillä tapahtuvan metsätieteellisen julkaisemisen kanavaksi yhdistämällä suomenkielinen materiaali kokonaan englanninkieliseksi muuttuneesta Silva Fennicasta ja Folia Forestalia. Suomen Metsätieteellinen Seura ja Metsäntutkimuslaitos (myöhemmin Luonnonvarakeskus) julkaisivat Metsätieteen aikakauskirjaa yhdessä vuodesta 1994 vuoteen 2016. Vuodesta 2017 alkaen Metsätieteen aikakauskirjaa on julkaissut Suomen Metsätieteellinen Seura yksin.

Metsätieteen aikakauskirjaa on julkaistu sen perustamisesta lähtien painettujen niteiden ohella avoimesti verkossa, vuodesta 1994 lähtien tiivistelmät ja vuodesta 1998 lähtien kokotekstit. Vuonna 2020 saatiin valmiiksi vanhimpien vuosikertojen kokotekstien digitointi, joten kaikki lehdessä julkaistut artikkelit ovat nykyisin verkossa saatavilla. Painetuista niteistä Metsätieteen aikakauskirja luopui vuosikerrasta 2017 alkaen ja se ilmestyy nykyisin pelkästään verkossa.

Tarkempia tietoja Metsätieteen aikakauskirjan ja muun sen taustalla olevan Suomen metsätieteellisen julkaisemisen historiasta voi lukea lehden ensimmäisen päätoimittajan pääkirjoituksesta: Korpilahti E (2018) Metsätieteen aikakauskirjan neljännesvuosisata. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 10102. https://doi.org/10.14214/ma.10102.