Tero Pitkämäki ja Andreas Thorkildsen olivat keihäänheiton ikoninen parivaljakko 2000-luvun alussa. Suomalainen ja norjalainen siivittivät toisiaan entistä kovempiin keihäskaariin.
Kaksikon kilpailu voitoista oli erittäin tasaista. Molemmat voittivat toisensa 42 kertaa.
Espoossa pidetyissä yleisurheilun alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa nähtiin viikonloppuna mielenkiintoinen tapaaminen, kun jo lopettaneiden heittäjätähtien valmentajat Hannu Kangas ja Åsmund Martinsen kohtasivat toisensa Leppävaaran kentällä. Molemmat olivat seuraamassa lauantaina järjestettyä miesten keihäsfinaalia.
– Me matkustimme paljon yhdessä ja meistä tuli hyviä ystäviä. Oli todella mukava nähdä taas Hannua, hyväntuulinen Martinsen kertoi Yle Urheilulle sunnuntaina.
Kangas ja Martinsen keskustelivat paljon keihäästä ja muistelivat menneitä.
– Andreas ja Tero kilpailivat monia vuosia samaan aikaan. Keskustelimme vuoden 2003 alle 23-vuotiaiden EM-kisoista, jolloin Tero otti pronssia ja Andreas oli neljäs. Paljon hienoja muistoja, Martinsen makustelee.
Parinkymmenen vuoden takaisten kisojen miesten keihään ikäluokka oli erittäin laadukas, sillä Thorkildsenin ja Pitkämäen lisäksi olympiamitaleille ylsivät urallaan myös Latvian Vadim Vasilevskis sekä Ainar Kovals. Lisäksi silloinen nuorten EM-voittaja, Venäjän Aleksandr Ivanov oli aikuisten tasolla usein 4–8 parhaan joukossa.
Thorkildsenin ja Pitkämäen kesken vallitsi syvä kunnioitus toista kohtaan. Kaksikko vastasi usein yksinään kärjen terävyydestä. Heidän aikanaan keihäs ei ollut läheskään niin globaali laji kuin mitä se on nyt.
– He olivat todella tärkeitä toisilleen. He pitivät kisojen tason kovana ja olivat todella lähellä toisiaan. Mielestäni he olivat erittäin tärkeitä urheilijoita keihäänheitolle useita vuosia.
Laine tehnyt vaikutuksen
Kaksi olympiakultaa sekä yhden maailmanmestaruuden voittanut Thorkildsen lopetti uransa vuonna 2016. Martinsenilla on nykyään kolme henkilökohtaista valmennettavaa.
Espoon nuorten EM-kisoissa Martinsen oli Norjan joukkueen heittolajien johtaja.
– Olen täällä ennemmin katsojan roolissa, hän vitsaili.
Kokenut keihäänheittovalmentaja on edelleen todella hyvin perillä suomalaisen keihäänheiton käänteistä. Suomessa on puhuttu toisinaan jopa pienimuotoisesta kriisistä, sillä kärki ei ole yhtä laaja kuin ennen vanhaan.
Martinsen ei näe tilannetta niin.
– Teillä on tällä hetkellä yksi heittäjä (Oliver Helander), joka heittää todella pitkälle. Mutta nuoremmat suomalaisheittäjät ovat todella kovia. He heittävät hyvin ikäisekseen.
Martinsen mainitsee ensimmäiseksi toista kertaa urallaan alle 23-vuotiaiden sarjassa mitalia juhlineen Topias Laineen.
– Hän heittää hyvällä tekniikalla ja hän on nopea.
Laine on nopea mutta myös lyhyt heittäjä. Onko pituus ongelma?
– En ole varma. Jos muistelet Jorma Kinnusta, hän ei ollut kovin pitkä, mutta hän heitti silti pitkälle, Martinsen naurahtaa.
– Tietysti hänen pitää juosta nopeammin kuin muut. Uskon, että hän kehittyy lisää.
”Älkää painostako liikaa”
Martinsen on entistä innostuneempi vielä nuoremmista suomalaisheittäjistä. Vuonna 2006 syntynyt Topi Parviainen säväytti viime kesänä kiskaisemalla alle 17-vuotiaiden EM-kisoissa 15-vuotiaana ikäluokkansa Euroopan ennätyksen (84,52) 700 gramman keihäällä.
Parviainen paransi päätöskierroksella tulostaan lähes yhdeksän metriä. Martinsen seurasi vaikuttuneena Aki Parviaisen veljenpojan kisaa. Topin isä Mika on niin ikään entinen keihäänheittäjä.
– Hän vaikuttaa todellla kovalta. Hän saa paljon apua isältään ja sedältään. Muistan heidät molemmat hyvin.
Martinsen nostaa esiin vielä 16-vuotiasta Parviaistakin nuoremman lupauksen. Hiljattain 14 vuotta täyttänyt Jere Murto on paiskannut tänä kesänä 600 gramman keihäällä 13-vuotiaiden epävirallisen maailmanennätyksen 74,30.
– Hän näyttää todella isolta ikäisekseen. Murto heittää myös tosi hyvin, Martinsen tietää.
Suomalaisilla keihäänheiton ystävillä ei siis ole norjalaislegendan valmentajan mukaan syytä huoleen.
– Antakaa Parviaiselle ja Murrolle joitakin vuosia aikaa kehittyä. Älkää painostako liikaa sekä antakaa heidän nauttia lajista, niin heillä tulee menemään todella hyvin.
– Topi tietää, mitä pitää tehdä. Hän saa todella hyviä vinkkejä Mikalta ja Akilta, jotka tietävät, mihin pitää keskittyä.
Thorkildsenin lopetettua miesten keihäsrintamalla on ollut norjalaisittain hiljaista. Tänä kesänä alle 23-vuotiaiden Euroopan tilaston neljänneksi parhaimman noteerauksen (78,81) kiskaissut Daniel Thrana on lupaavin norjalainen miesheittäjä pitkiin aikoihin.
– Hän on kehittynyt todella paljon tänä vuonna. Hän on normaalisti todella nopea heittäjä. Espoossa hän heitti finaalissa toiseksi parhaimman heittonsa ikinä, Martinsen sanoo.
Ennustettavampi mitalikolmikko
Intohimoisen keihäskoutsin kanssa ei voi olla puhumatta elokuussa kisattavista Budapestin MM-kisoista. Miesten keihään taso on tällä hetkellä helposti ennustettavampi pitkiin aikoihin.
Tilanne on samankaltainen kuin Pitkämäen ja Thorkildsenin huippuvuosina ennen 2010-lukua. Viron Andrus Värnik, Venäjän Sergei Makarov sekä Latvian Vadim Vasilevskis pystyivät lyömään ajoittain kiilaa, mutta asetelma arvokisoihin lähdettäessä oli silti tyypillisesti Thorkildsen vs. Pitkämäki.
Tämän hetken selkeitä mitalisuosikkeja ovat Intian Neeraj Chopra, Tšekin Jakub Vadlejch sekä Saksan Julian Weber.
87,32 tänä kesänä heittänyt ja tasoaan parantanut Oliver Helander on kolmikon kovin haastaja. Martinsen ei ole silti aivan varma suomalaisen MM-mitalimahdollisuuksista.
– Hänen pitää olla tasaisempi. Taso ailahtelee paljon. Toki hänellä on paljon loukkaantumisia, minkä takia on vaikea heittää todella pitkälle kovin usein, Martinsen arvioi.
Yksikään urheilija ei ole pystynyt puhkaisemaan tällä kaudella 90 metrin rajaa.
– Tällä kaudella ei ole ollut paljon sellaisia urheilijoita, jotka pystyvät heittämään todella pitkälle. Vadlejch on hyvin tasainen, Weber heittää hyvin ja Choprasta ei koskaan tiedä. Anderson Petersillä on ollut loukkaantumisia. On todella mielenkiintoista nähdä, millainen tilanne on MM-kisoissa.
Yhdestä asiasta Martinsen on keihäänheitossa huolissaan. Naisten kansainvälinen taso ei päätä huimaa. Myös Suomessa naisten keihäs on ollut pitkään murheenkryyni, joskin tänä kesänä yli 62 metriä heittänyt nuorten EM-pronssimitalisti Anni-Linnea Alanen tuo pientä lohtua.
– Tällä hetkellä ei ole kovin montaa hyvää heittäjää. Taso on mennyt paljon alaspäin.
– Muistan kymmenen vuoden takaiset ajat, kun Barbora Spotakova, Christina Obergföll, Sunette Viljöen ja kumppanit heittivät yli 70 metriä. Toivottavasti tilanne menee parempaan suuntaan.
Päivitetty 22.22: Korjattu ingressiin, että Martinsen on huolissaan naisten kansainvälisestä tilanteesta.