Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Etelä-Euroopan superhelteiden seuraus: Suomeen odotetaan turistiryntäystä lähivuosina

Toistuvat lämpöennätykset saavat matkailijat valitsemaan viileämpiä kohteita Pohjois-Euroopassa, tai siirtämään matkaa keskikesältä syksyyn ja kevääseen.

Miehet viilentävät itseään kastelemalla itseään suihkulähteen vedellä Roomassa.
Turisteja viilentämässä itseään suihkulähteen vedellä Roomassa. Kuva: AOP

Eurooppalaiset matkustavat tänä vuonna ennätystahtiin, kun vuosia kestäneet pandemiarajoitukset ovat poistuneet. Sietämättömiin lukemiin viime päivinä nousseet Etelä-Euroopan helteet eivät vielä ole liiemmin johtaneet matkojen peruutuksiin, mutta uusia matkavarauksia tehdään nyt harkitummin.

– Ihmiset alkavat yhä enemmän katsomaan lomillaan, missä olisi vähän viileämpää, sanoo Visit Finlandin kestävän matkailun asiantuntija Liisa Kokkarinen.

Euroopan matkailukomissio ETC arvioi, että Välimeren alueelle kesä-marraskuussa matkustavien ihmisten määrän laskee kymmenen prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kyse on sadoista tuhansista matkailijoista, jotka etsivät uuden lomakohteen.

Se on huono uutinen Italian ja Kreikan kaltaisille maille, joille ulkomaiset matkailijat ovat tärkeä tulonlähde.

Euroopan komission tutkimuskeskuksen JRC:n kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan jo 1,5 asteen keskilämpötilan nousu romahduttaisi esimerkiksi Kreikan Joonianmeren saarille ja Kyprokseen keskikesällä suuntautuvat matkailijavirrat.

Samalla lisääntyisi Suomeen suuntautuva matkailu erityisesti rannikkoalueella ja Järvi-Suomessa.

– Suomi on tulevaisuudessa voittajamaa matkailuvirtojen etsiessä uutta suuntaa ilmastonmuutoksen takia, sanoo Liisa Kokkarinen.

Mutta millaiseen Suomeen matkailijat tulevat, jos merivedet lämpenevät Välimeren tasolle ja rannat ovat täynnä rantamatkailijoita. Kreikan lomasaarten kaltaisia rantalomakohteita Suomeen on vaikea perustaa.

– Meillä on aika pieniä kyliä ja kaupunkeja, missä ei yksinkertaisesti ole kapasiteettia valtavalle matkailun kasvulle. Meillä on myös suhteellisen pieni väestö. Mutta kyllä tänne matkailijoita vielä mahtuu.

Kokkarinen kuitenkin muistuttaa, että tämä ei saa aiheuttaa päästöjen tai matkailun muiden kielteisten vaikutusten kasvua, vaan tuo haasteita löytää keinoja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tai kulttuuriperinteiden elvyttämiseen matkailun avulla.

Heinäkuu ei olekaan jatkossa paras lomakuukausi

Keskilämpötilan nouseminen kolmella tai neljällä asteella vuoteen 2100 mennessä johtaisi Euroopan komission tutkimuskeskuksen JRC:n mukaan siihen, etteivät heinä- ja elokuu enää olisikaan suosituimpia lomakuukausia Keski-Euroopassa.

Lomailu olisi keskikesällä yksinkertaisesti mahdotonta, jos nykyiset lämpöennätykset rikkoutuvat vuosi toisensa perään.

Kreikan suositulla lomasaarella Mykonoksessa on jo huomattu, että lomasesonki on pidentymässä. Matkailijoita alkaa tulla saarelle enemmän varhain keväällä ja myöhemmin syksyllä, jolloin säät ovat suotuisampia lomailulle.

Myös Suomessa matkailjamääriä voitaisiin lisätä pidentämällä matkailusesonkia. Samalla Lapin ja pääkaupunkiseudun ohella ulkomaalaisia matkailjoita pitäisi saada esimerkiksi Saimaan alueelle tai länsirannikolle.

– Jos pystymme jakamaan matkailijavirrat ympäri Suomen ja ympäri vuoden, niin kyllä tänne mahtuu matkailijoita nykyistä enemmän.

Merkkejä matkailuvirtojen muutoksesta nähdään jo tänä kesänä. Suorat lennot Italiasta Saimaan rannalle Lappeenrantaan ovat lähes loppuunmyytyjä seuraavan kuukauden ajan, kun monet italialaiset aikovat lomailla kotimaataan viileämmissä lomakohteissa.

Löytyykö Suomesta tulevaisuudessa tarpeeksi rantoja Välimeren helteitä pakoon lähteville turisteille, pohtii Visit Finlandin kestävän matkailun asiantuntija Liisa Kokkarinen.

Voit keskustella aiheesta 20.7. klo 23 saakka.