Lontoon Timanttiliigan seiväskisassa olosuhteet eivät olleet ihanteelliset, mutta Wilma Murtoa vastatuuli tai edes uudet seipäät eivät häirinneet. Hän hyppäsi ensimmäisenä suomalaisnaisena Timanttiliigan osakilpailun voittoon ja kukisti samalla hallitsevan maailmanmestarin, Katie Moonin.
– Kilpailun jälkeen mietinkin, että kyllä joku ”statsit” kertoo. En itse tiennyt faktoja, puhelimitse tavoitettu Murto naurahti tiedolle historiallisesta voitostaan.
– Koen, että Timanttiliigan voitto menee samoille ”hoodeille” noiden EM-mitalien ja mahdollisesti tulevien MM-mitalien kanssa. Arvotan saavutuksen tosi korkealle. Se on iso juttu minulle.
Viime kesänä EM-kultaa SE-tuloksella 4,85 hypänneen Murron voittotulos oli 4,80, joka on samalla Pariisin olympialaisten tulosraja. Hän pääsi kokeilemaan kolme kertaa uudesta Suomen ennätyskorkeudesta 4,86. Vaikka uutta ennätystä ei tällä kertaa tullutkaan, hän oli tyytyväinen jo siitä, että pääsi yrittämään näin korkealta.
– On aina iso juttu päästä yrittämään Suomen ennätyksiä ja omia ennätyksiä. Aika luottavaisesti menen nykyään niihin korkeuksiin. Se on hyppy siinä missä muutkin. Olen sellaisessa kunnossa, että se voisi mennä ylikin, Murto sanoi.
Striimin välityksellä kilpailua seurannut Yle Urheilun asiantuntija Tuomas Raja oli vakuuttunut Murron levollisesta ja varmasta toiminnasta läpi kilpailun.
Raja muistutti, että jo Timanttiliigan osakilpailuun pääseminen tarkoittaa sitä, että urheilija on äärettömän kovalla tasolla, aivan maailman huippua. Urheilijoiden keskuudessa kilpailusarja on hyvin arvostettu, eikä voitto osu kovinkaan monen kohdalle.
Ennen Murtoa suomalaisurheilijoista Timanttiliigan on voittanut ainoastaan keihäänheittäjiä: Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen. Myös edelliset suomalaiset MM-mitalistit ovat olleet keihäänheittäjiä: Pitkämäki vuosina 2007, 2013 ja 2015, naisten puolella Mikaela Ingberg vuonna 1995.
– Timanttiliiga-kilpailun voittaminen on kova saavutus, ja nyt Suomella on sellainen urheilija, joka voi ihan oikeasti taistella MM-kisoissa mitaleista, Raja sanoi.
– Mukana Lontoossa oli käytännössä kaikki maailman parhaat seiväshyppääjät. Tämä luo erittäin herkulliset asetelmat MM-kisoihin.
Ei tarvitse nöyristellä tai kumarrella
Murto oli ennen Lontoon kisaa voittanut lähes kaikki kilpakumppaninsa. Ainoastaan kauden kärkitulosta 4,90 hallussaan pitänyt Katie Moon oli ollut voittamaton. Sunnuntaina Murto pystyi kukistamaan Mooninkin. Murtoa ajatus siitä, että hän on nyt voittanut kaikki kovimmat kilpakumppaninsa, hykerryttää.
– MM-kisoissa ei taida olla ketään, jota en olisi koskaan voittanut. Eihän se tarkoita, että menisin sinne ihan takki auki, mutta siellä ei ole ketään, jota tarvitsisi nöyristellä tai kumarrella. Voin rehdisti lähteä Budapestissa mitalitaisteluihin mukaan, Murto sanoi ja vakuutti olevansa tämän suhteen aikataulussa.
– Ei ainakaan ole ehditty sössiä mitään. Siinä mielin ollaan raiteilla.
Murron vakuuttavaa toimintaa seiväspaikalla korostaa se, että hän hyppäsi monta hyppyä vastatuuleen. Lisäksi hän oli ehtinyt harjoitella uusien seipäiden kanssa vain kerran aikaisemmin, joten hän totesi olleensa kisassa tutkimusmatkalla ja lähteneensä hyppäämään seipäillä avoimin mielin.
– Näillä näytöillä seipäät menevät kyllä jatkoon. Ne tuntuivat toimivan tosi hyvin, ja tämä vaikuttaa onnistuneemmalta kokeilulta kuin mitä viime talvena tein.
Murto otti tammikuussa Kuortaneella hypätyssä kilpailussa käyttöönsä uudet, aiempaa pidemmät 475-senttiset seipäät ja hyppäsi saman tien uuden halliratojen Suomen ennätyksen 475. Lontoossakin Murrolla oli käytössä 475-senttiset seipäät, mutta ne ovat profiililtaan samanlaiset kuin 460-senttiset seipäät.
Murto sanoi pitävänsä haastavia olosuhteita itselleen vahvuusalueena ja jopa etylyöntiasemana. Myös Raja sanoi aistineensa Murrosta tämän.
– Hän on tuollaisissa kovissa kilpailutilanteissa kuin kotonaan. Hän on äärettömän hyvä, rauhallinen, päättäväinen kilpailija ja vaikea voitettava kenelle tahansa, Raja sanoi.
Palaako Suomi MM-mitalikantaan?
Lontoo oli viimeinen Timanttiliigan kilpailu ennen elokuun 19.–27. järjestettäviä MM-kisoja. Murto aikoo tätä ennen kilpailla vielä Kalevan kisoissa sekä elokuun alussa Jockgrimissä, Saksassa. Saksan kisaan osallistuu näillä näkymin kova kattaus maailman huippuhyppääjiä, joten se toimii erittäin hyvänä MM-kenraalina.
Wilma Murto on tällä hetkellä suomalaisessa yleisurheilussa sellainen kansainvälinen tähtiurheilija, jota maassamme ei ole ollut moniin vuosiin. Tuomas Rajan mielestä vastaavanlaista urheilijaa saadaan hakea vuosien takaa, MM-mitalien värisuoran tuoneesta Tero Pitkämäestä.
– Kun Tero on ollut poissa, ei mitalipallille ole ollut kenelläkään asiaa. Wilma on tässä suhteessa se Teron työn jatkaja, joka voi oikeasti taistella mistä tahansa sijoista. Hän on Teron jälkeen ensimmäinen, joka on tuossa asemassa ihan maailman tasolla, Raja sanoi.
Seiväshyppy on herkkä laji, joten Raja ei vielä lataisi mitalikahveja kahvinkeittimeen. Hänen mielestään mahdollisuuksia kuitenkin on.
– On hyvät mahdollisuudet siihen, että Suomi ja etenkin Suomen naiset palaavat mitalikantaan myös MM-tasolla. Asetelmat ovat hyvät.
Päivitys kello 21.45: Lisätty tieto, että Murron voittotulos on myös Pariisin olympialaisten tulosraja.