Suvasvesi Pohjois-Savossa on siitä erikoinen järvi, että sen pinnan alta löytyy kaksi vierekkäistä asteroidien törmäyksestä syntynyttä kraatteria.
Nyt Kurjalan kylässä Leppävirralla on kiinnostuttu alueen geologisesta historiasta. Kylä sijaitsee Suvasveden rannalla Soisalon saaressa.
Kraatteripari on tunnettu jo kauan, mutta noin seitsemän vuotta sitten selvisi, että kyseessä on kahtena eri ajankohtana tapahtuneet törmäykset. Ensimmäinen asteroidi törmäsi maahan yli 700 miljoonaa vuotta sitten. Toinen noin 80 miljoonaa vuotta sitten. Törmäysten välissä välissä on vähintään 600 miljoonaa vuotta.
Kraattereita tunnetaan maapallolla noin 200. Suvasveden kraatterit ovat niiden joukossa erikoisia kahdesta syystä. Ne ovat lähes täsmälleen saman kokoisia ja lähempänä toisiaan kuin mitkään muut eri törmäyksissä syntyneet kraatterit.
Nyt Kurjalasta on tavoitteena tehdä matkailijoita kiinnostava kohde, joka houkuttelee liikkumaan alueen luonnossa ja tutustumaan kraattereiden syntyyn.
Korkealla mäen päällä sijaitseva kylä on otollinen paikka näköalatornille. Kraatterit erottuvat paljain silmin Suvasvedeltä kahtena eri järvenselkänä, Haapaselkänä ja Kukkarinselkänä.
– Kävely- ja pyöräilyreitit ovat olleet puheissa, kertoo Kurjalassa asuva Sanna Nissinen.
Lehtijuttu herätti kyläläiset
Nissinen kertoo tiedon kraattereista liikkuneen perimätietona suusta suuhun.
– Tietoa on ollut, mutta asiaa ei ole välttämättä ajateltu sen pidemmälle, hän sanoo.
Mutta viime syyskuussa Kurjalassa havahduttiin, kun yksi kylän asukkaista huomasi lehtijutun, jossa kerrottiin Suomen kraattereista. Jutussa tuotiin esille myös se, kuinka harvinainen Suvasveden kraatterikaksikko on.
– Päällimmäisenä on mielessä, miten voi olla mahdollista, ettei asiaa ole tuotu enemmän esille, Nissinen sanoo.
Paikalle kutsuttiin asiantuntijat
Lehtijuttu poiki Kurjalaan tilaisuuden, jossa Suvasveden kraattereista kertoivat tarkemmin tiedetoimittaja ja planeettatutkija Jarmo Korteniemi ja kraatteritutkija Teemu Öhman.
Samalla Korteniemi ja Öhman pääsivät tutkimaan kraattereita järvelle. Kaikuluotaimen mittaukset varmistivat, että Suvasveden syvin paikka yltää yli 90 metriin. Se sijaitsee nuoremman kraatterin eli Kukkarinselän kohdalla.
– Suvasvesi on yksi Suomen syvimmistä järvistä. Luultavasti kolmanneksi syvin, Korteniemi sanoo.
Vanhemman kraatterin pohja Haapaselällä on syvyyskartan mukaan hieman yli 30 metriä syvä.
– Sitä emme luodanneet. Syvyysero johtuu siitä, että vanhempi kraatteri on ehtinyt kulua pidempään ja myös täyttyä sedimenteillä, Korteniemi kertoo.
Matkailua on kehitettävä yhteistyössä
Kurjalassa asuu noin 130 ihmistä. Kesäisin väkimäärä tuplaantuu. Soisalon saaressa sijaitsee useita Leppävirran kyliä, joita voisi houkutella mukaan projektiin.
– Toivomme isompia housuja, kuten kuntaa mukaan tähän, Sanna Nissinen sanoo.
Nissinen on vuokrannut mailtaan löytyvää mökkiä kahden vuoden ajan. Samalla on vahvistunut luotto siihen, että luonto, hiljaisuus, rauha kestävyys ovat hyviä valtteja saada paikalle matkailijoita myös Keski-Euroopasta.
– Ja kraattereiden lisäksi lähellä on Orinnoron rotko, Nissinen kertoo.
Alueelta löytyy muutakin jännää
Teemu Öhmanilla on kokemusta matkailukohteen suunnittelusta, koska hän oli mukana, kun Etelä-Pohjanmaalla rakennettiin Lappajärvelle kraatterijärven georeitti. Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi.
Öhman kertoo, että Suvasveden kraattereiden kohdalta löytyy muutakin geologista 'jännää' kerrottavaa.
– Siinä ollaan kahden geologisen maailman rajalla, Öhman kertoo.
Suomen kallioperä on kahtia jakautunut. Pohjoisessa ja itäosissa maata on vanhaa arkeeista kalliota, joka on yli 2,5 miljardia vuotta vanhaa. Nuorempi osa on 'hitsautunut' siihen kiinni myöhemmin.
– Raja kulkee Suvasveden pohjoisemman kraatterin poikki, mikä on aivan ainutlaatuista, Öhman kertoo.
Jarmo Korteniemi toivoo paikalle kairauksia.
– Kummastakin kraatterista pitäisi saada muutamasta kohdasta kiviä ylös ainakin muutaman sadan metrin syvyydeltä, Korteniemi sanoo.
Kairasydämistä voitaisiin varmistaa muun muassa kraattereiden syntyrytäkässä muokkaantuneiden kerrosten paksuudet ja törmäysten tarkat iät. Myös kraattereihin kertyneet myöhemmät sedimentit olisivat kiinnostavia.
– Niistä saattaisi oikein hyvällä tuurilla löytyä vaikka fossiileja, sanoo Korteniemi.
Millaisia ajatuksia juttu kraattereista herättää? Voit kommentoida sitä perjantaihin 28.7. kello 23:een saakka.