Helsingin käräjäoikeus on hylännyt liikemies Onni Sarmasteen syytteen väitetystä kavalluksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä kevään 2020 maskikaupoissa.
Oikeuden mukaan Sarmasteen ei voida katsoa syyllistyneen syytteissä esitettyihin tekoihin.
Kauneusalan yrittäjän Tiina Jylhä ja suomalainen liikemies nostivat asianomistajasyytteen Sarmastetta vastaan, ja vaativat häneltä kahden miljoonan euron korvauksia. He vaativat myös Sarmasteelle vähintään kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeustuomiota.
Jylhä peruutti yhtiönsä nimissä nostetun syytteen ennen oikeudenkäyntiä, mutta Jylhän yhtiön myyntiedustajana toiminut mies ajoi asiaa oikeudessa. Hän kuitenkin luopui oikeudenkäynnin lopussa korvausvaatimuksestaan.
Syyttäjä arvioi jo kesällä 2021, että asiassa ei ollut todennäköisiä syitä epäillä Sarmastetta rikoksesta.
Jylhän yhtiöllä kiikarissa neljän miljoonan euron kaupat
Jylhä ja myyntiedustaja katsoivat asianomistajasyytteessään Sarmasteen syyllistyneen törkeään kavallukseen ja luottamusaseman väärinkäyttöön.
He katsoivat rikosten tapahtuneen Sarmasteen toimiessa Jylhän virolaisen yhtiön, The Look Medical Caren (TLMC), valtuuttamana edustajana kauppaneuvotteluissa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa maaliskuussa 2020.
Heidän mukaansa Huoltovarmuuskeskuksella oli tarkoitus tilata TLMC:ltä yli neljällä miljoonalla eurolla sairaalakäyttöön soveltuvia hengityssuojaimia.
Sarmaste kiisti toimineensa Jyhän yhtiön edustajana
Sarmaste solmi liki viiden miljoonan euron kaupat Huoltovarmuuskeskuksen kanssa omistamansa LDN Legal Partners -yhtiön nimissä.
Jylhä ja myyntiedustaja katsoivat, että Sarmaste erehdytti Huoltovarmuuskeskusta ja jätti tilittämättä heille voitonjakosopimuksen mukaisen vajaan kahden miljoonan euron osuuden.
Sarmaste kiisti toimineensa TLMC:n valtuuttamana edustajana neuvotteluissa. Hän kertoi ilmoittaneensa Jylhälle, että ei enää tee yhteistyötä, koska Jylhän yhtiöllä ei ollut maskeja valmiina varastossa ja suojaimien sertifikaatit vaikuttivat hänen mielestään väärennetyiltä.
Oikeus: anastuksesta ei ollut näyttöä
Käräjäoikeus katsoo, että jutussa on jäänyt luotettavasti näyttämättä väitetyn toimeksiantosuhteen tai valtuutuksen olemassaolo, luottamusaseman väärinkäyttö sekä se, ettei Sarmasteella olisi ollut oikeutta purkaa yhteistyötä ja ryhtyä sitten itsenäisesti toimiin HVK:n kanssa.
Oikeuden mukaan näyttöä ei ollut siitä, Sarmaste olisi erehdyksen kautta saanut haltuunsa TLMC:lle kuuluneita ja tilitettäviä varoja ja anastanut nämä varat.
Käräjäoikeus katsoo, että Sarmaste ei aiheuttanut syytteessä kuvatulla tavalla TLMC:lle korvattavaa vahinkoa.
Vahingon aiheutumista vastaan puhuu oikeuden mukaan myös se, että HVK oli solminut samaan aikaan suoraan TLMC:n edustajana toimineen asianomistajan kanssa uuden, samansisältöisen sopimuksen, jonka arvo on ollut lähes viisi miljoona euroa. Kauppa kaatui kun Viron viranomaiset jäädyttivät ennakkomaksun.
Jylhä vaati korvauksia myös HVK:lta
Jylhä vaati aiemmin korvauksia myös Huoltovarmuuskeskukselta HVK:n ja oman yhtiönsä välisistä kariutuneista maskikaupoista, mutta hävisi riitansa.
Viron tuomioistuimet katsoivat, että HVK sai purkaa 2,8 miljoonan euron kaupat Jylhän yhtiön kanssa ja periä ennakkomaksun takaisin, koska yhtiö ei pystynyt toimittamaan suojaimia sovitussa määräajassa.
HVK tilasi keväällä 2020 hengityssuojaimia ja maskeja yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla Sarmasteen ja Jylhän yhtiöiltä.
Maskikaupat poikivat myös kiristystutkinnan
Jylhän ja Sarmasteen välinen riita johti myös kiristystutkintaan.
Jylhän epäiltiin yrittäneen kiristää Sarmasteelta Huoltovarmuuskeskuksen maksamaa liki viiden miljoonan euron kauppasummaa. Jylhän epäiltiin värvänneen kiristäjiksi kaksi miestä.
Jylhä ja miehet välttyivät syytteiltä. Syyttäjän mukaan riittävää näyttöä lain tarkoittamasta pakottamisesta tai uhkailusta ei ollut.
HVK karhuaa Sarmasteelta miljoonia
Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään vielä Huoltovarmuuskeskuksen Sarmastetta vastaan nostamaa kannetta.
Huoltovarmuuskeskus vaatii Sarmasteelta ja hänen omistamiltaan yhtiöiltä yli viisi miljoonaa euroa kauppahinnan palautusta ja vahingonkorvauksia.
HVK katsoo, että Sarmaste ja hänen yhtiönsä Finance Group Helsinki ja LDN Legal Partners ovat yhteisvastuussa epäonnistuneista maskikaupoista.
HVK sai tilaamiensa maskien lisäksi vain osan tärkeimpinä pitämistään FFP2-suojaustason hengityssuojaimista.
HVK:n mukaan hengityssuojaimet eivät täyttäneet niille asetettuja vaatimuksia eikä niitä voitu käyttää.
Sarmaste puolestaan katsoo, että hänen toimittamansa kirurgiset maskit ja runsaat 200 000 hengityssuojainta olivat kauppakirjan mukaisia.
Sarmaste kiistää vaatimukset ja vaatii vastakantella kaupan pitämistä voimassa tai 2 miljoonan euron korvauksia perusteettomasta kaupan purusta.
Sarmastetta epältiin törkeästä petoksesta HVK:n kanssa tehdyssä kaupoissa. Syyttäjän mukaan näyttöä rikoksesta ei saatu.
Kuuntele 27. elokuuta 2020 julkaistusta Politiikkaradion jaksosta, miten kevään 2020 maskikaupat vaikuttivat Huoltovarmuuskeskukseen.
