Suomen urheilun eettinen keskus Suek tiedotti perjantaina, että fitnessurheilija Abdulnasser Bnaeean on saanut kolmen vuoden urheilutoimintakiellon. Bnaeeanin kesäkuussa antama näyte sisälsi anabolis-androgeenista steroidia, joka on urheilussa kielletty aine.
Tänä vuonna kolmelle fitnessurheilijalle on määrätty toimintakielto. Viime vuosina juuri fitnessurheilussa on ollut silmiinpistävän paljon dopingrikkomuksia.
Suekin urheilun toimintakieltojen listalla on 18 urheilijaa, joista 12 on fitnessurheilijoita, eli kaksi kolmasosaa. Mistään muusta lajista toimintakiellossa ei ole yhtä useampaa urheilijaa.
Suekin lääketieteellisen asiantuntijan Pekka Rauhalan mukaan fitness erottuu dopingrikkeiden määrässä yllättävän selkeästi muista lajeista.
– Fitnessistä on viime vuosina tullut noin 15 kertaa enemmän dopingrikkomuksia testien määrään verrattuna kuin muista lajeista, Rauhala sanoo.
Lähes 30 vuotta antidopingsopimuksen piirissä
Suomen Fitnessurheilu ry:n puheenjohtaja Kari-Pekka ”KP” Ourama myöntää, että laji painii dopingongelman kanssa.
Hän ei osaa suoraan sanoa, miksi doping houkuttaa juuri fitnesslajeissa. Fitness pohjautuu kehonrakennuslajeihin, joissa osassa dopingin käyttö on yleistä. Siksi moni saattaa ajatella, että doping on arkipäivää myös fitneksessä.
– Ehkä on niin, että me teemme urheilua yhdistyksen puolelta, mutta jotkut lisenssin ostavista kilpailijoista eivät koe, että he ovat tekemässä väärin. Heille se voi olla itsestäänselvää, jos niin pääsee helpommalla, Ourama pohtii.
– Sitten on vielä arvokysymys. Joillekin se ei merkitse yhtään mitään ja toisille hyvin paljon. On vaikea sanoa, millainen kysymys meidän pitäisi siitä rakentaa, jotta lisenssiä ostava ihminen todella tajuisi, mitä hän on tekemässä.
Fitnessurheilijan antidopingsopimus astuu voimaan, kun urheilija ostaa kilpailulisenssin ja on voimassa toistaiseksi, kunnes urheilija erikseen purkaa sopimuksen.
Suomen Fitnessurheilu ry on perustettu vuonna 1992, ja sillä on ollut antidopingsopimus vuodesta 1995. Fitnesskilpailijat ovat Ouraman mukaan keskimäärin noin 25-vuotiaita, eli suurin osa on syntynyt sopimuksen ollessa voimassa.
Vuodesta 2021 lähtien kärynnyt urheilija on voinut saada vuoden lyhennyksen toimintakieltoonsa, jos hän myöntää rikkomuksen ja hyväksyy rangaistuksen.
Kaksi viimeistä kärynnyttä fitnessurheilijaa on saanut neljän vuoden toimintakiellon sijaan kolmen vuoden pannan, koska ovat myöntäneet rikkeensä.
Ourama ihmettelee liiton puheenjohtajana käytäntöä, joka lyhentää väärin tehneen urheilijan rangaistusta.
Anaboliset aineet ykkösenä
Kielletyillä aineilla haetaan fitnesslajeissa helpotusta palautumiseen, lihaskasvuun tai mahdollisimman rasvattomaan kuntoon pääsyyn. Suurin osa fitnessurheilijoiden käryistä liittyy anabolisiin aineisiin.
Suekin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala kertoo, että tyypillisiä testeissä löytyviä anabolisia aineita ovat anaboliset steroidit, testosteroni sekä pitkälti anabolisten steroidien kaltaiset SARMit (selektiiviset androgeenireseptoreiden modulaattorit).
– Anabolisten aineiden lisäksi maailmalla ja Suomessa on käytetty jonkin verran diureetteja. Niillä poistetaan nestettä kehosta, jolloin lihakset näkyvät paremmin, Rauhala sanoo.
Fitneksessä lihakset ja niiden näkyminen ovat suuressa osassa, joten houkutus käyttää kiellettyjä tehokeinoja voi olla suuri.
– Kyllähän nämä nopeuttavat selkeästi lihasten kasvua. Anabolisten aineiden nimikin viittaa siihen, että ne kasvattavat ja rakentavat kehoa. Lihakset reagoivat nopeammin ja kasvavat harjoituksen tuloksena. Sitä siinä haetaan.
Valistusta ja sakkoja
Suomen Fitnessurheilu ry pyrkii kitkemään dopinginkäyttöä. Jokaisella kilpailijalla on oltava liiton valmentajakoulutuksen hyväksytysti suorittanut valmentaja. Lisäksi jokaisen valmentajan ja kilpailijan tulee suorittaa Suekin Puhtaasti paras -koulutus.
Vuoden alusta lähtien dopingistä kiinni jäävän urheilijan on täytynyt maksaa liitolle 5 000 euron sakko.
Lajiliitto pyrkii Ouraman mukaan viestimään dopingrikkeista avoimesti.
– Emme salaa tai pitkitä mitään. Meidän puolelta homma on älyttömän selvä. Jos joku kärähtää, niin antaa mennä. Emme ajattele, että voi urheilijaraukkaa. Jos joku käyttää väärin ja on allekirjoittanut antidopingsopimuksen, siinä ei ole paljon nokan koputtamista. Se on tyly tuomio.
Ourama kertoo, että Fitnessurheilijat on keskustellut Suekin kanssa ja että lisää keinoja dopingin vastaiseen työhön saattaa olla luvassa tulevaisuudessa.
Tukien menetys kirpaisee
Suomen Fitnessurheilu ry on Suomen olympiakomitean ja Suomen paralympiakomitean jäsenjärjestö.
Yhdistys jäi tänä vuonna ilman opetus- ja kulttuuriministeriön urheilujärjestöille jakamaan tukea vuosina 2020–2022 tapahtuneiden dopingrikkeiden takia.
Kyse ei ole Ouraman mukaan suuresta summasta, mutta ilman tukea jääminen oli symbolinen kolaus liitolle, joka pyrkii noudattamaan urheilun sääntöjä. Viime vuonna Suomen Fitnessurheilu sai ry sai valtionavustusta 16 000 euroa.
– Kun OKM:n kaltainen kattojärjestö katsoo, että emme ole toimineet niin, surkea juttuhan se on ja todella valitettavaa.
– Meitä ei enää arvosteta urheiluna, koska ei anneta urheilun tukirahaa. Se on huono juttu, koska olemme 31 vuotta puskeneet yhteen suuntaan ja osa puskee toiseen suuntaan. Sadat kilpailijat kärsivät siitä, että muutama ihminen töpeksii.
Ourama näkee asian valoisana puolena sen, että käryt ja niistä uutisointi puhdistavat lajia. Lisäksi testaus toimii.
Vuonna 2022 fitnessurheilijoille tehtiin Suekin mukaan Suomessa 207 dopingtestiä. Enemmän testattiin vain harrastajamäärältään suuremmissa lajeissa yleisurheilussa (298) ja jääkiekossa (217).
Kansainvälisen kattojärjestön tilanne puhutti
Myös Kansainvälinen kehonrakennus- ja fitnessliitto IFBB on paininut dopingasian kanssa. Suomi on IFBB:n jäsen, ja IFBB on ainoa kehonrakennus- ja fitnessliitto, jossa tehdään Maailman antidopingtoimiston eli Wadan hyväksymiä dopingtestejä.
Syksyllä 2022 Wada tiedotti, että IFBB:n toiminta ei ole Wadan antidopingsäännöstön mukaista. Wada katsoi, että kattojärjestö on laiminlyönyt tehokkaan testausohjelman toteuttamista, eikä ole osoittanut riittävästi resursseja antidopingohjelmiin. IFBB sai Wadalta virallisen huomautuksen.
Suomen Fitnessurheilu ry:n toiminnanjohtaja Ville Isola sanoi tuolloin Yle Urheilulle, ettei Wadan päätös vaikuta toimintaan Suomessa.
– Voin sanoa, että oma pesä on kunnossa. Suomen Fitnessurheilu ry on ollut yhteistyössä Suomen antidopingtoimikunnan, nykyisen Suekin kanssa, vuodesta 1995 lähtien. Jos kansainvälisessä lajiliitossa asioita on hoidettu huonosti, niin se ei vaikuta meihin, Isola kommentoi.