Katsojat ovat löytäneet takaisin teattereihin koronan aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Syksyn ensi-iltakausi on lähtenyt vauhdilla käyntiin, ja esityksiä on tarjolla moneen makuun. Poimimme runsaasta tarjonnasta kourallisen herkullisia vinkkejä.
Kuuntele Kulttuuriykkösen teatterivinkkilähetys tästä:
Kaksi tulkintaa Kuka tappoi bambista Helsingissä
Monica Fagerlundin Pohjoismaiden neuvoston kirjailijapalkinnolla vuonna 2020 palkittu Kuka tappoi Bambin -romaani saa tänä syksynä kaksi näyttämötulkintaa Helsingissä.
Riikka Oksasen ohjaama ja Pipsa Longan dramatisointi sai ensi-iltansa Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 31. elokuuta. Jakob Öhrmanin Viirukseen dramatisoima ja ohjaama ruotsinkielinen Vem dödade bambi? kantaesitettiin lokakuun 6. päivä.
Kuka tappoi bambin? kertoo idyllisen huvilakaupungin hyvien perheiden poikien kotibileissä tekemästä joukkoraiskauksesta. Syyllisyys on tarinan kantava teema, mutta yhtä lailla se nostaa pintaan yhteiskunnallisen tasa-arvon: kenen ääni tulee kuuluviin tragedioissa?
Kaupunginteatterin versiossa aikuinen päähenkilö Gusten (Pyry Nikkilä) peilaa menneisyyden tapahtumia nuoren itsensä (Jaakko Hutchings) kautta. Viiruksen versio sijoittuu kahdenkymmenen vuoden päähän, jolloin tarinan päähenkilöt ovat kokoontuneet kuvaamaan elokuvaa teinivuosistaan ja joutuvat kohtaamaan menneisyytensä.
Ihmisoikeusaktivistin tarinaa esitetään täysille katsomoille
Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin on syksyn kiistaton teatteritapaus. Satu Linnanpuomin ohjaama näytelmä sai ensi-iltansa valtakunnan päänäyttämöllä, Suomen Kansallisteatterissa 21. syyskuuta.
Suomeen kolmevuotiaana Somaliasta muuttaneen ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmedin elämästä kahden kulttuurin puristuksessa kertovasta näytelmästä tekee erityisen ajankohtaisen kesällä roihahtanut rasismikeskustelu.
Ahmed totesi syyskuussa Ylellä, että vähemmistöihin liittyvistä teemoista ja haasteista ei käydä keskustelua ”isoilla areenoilla”. Siksi hän ei osannut odottaa, että hänen ja Elina Hirvosen kirjoittamaan kirjaan pohjautuva näytelmä nostetaan Kansallisteatterin suurelle näyttämölle. Kehuttua näytelmää on esitetty täysille katsomoille ja lipunmyynti käy kiivaana jo kevään näytöstenkin suhteen.
Näytelmän päärooleissa nuorta ja vanhempaa Ujunia esittävät afrikkalaistaustaiset Safiya Abukar ja Emilia Neuvonen. Suuressa roolissa ovat myös koreografi Ima Iduozeen luomat näyttävät tanssikohtaukset.
Ryhmäteatteri yllättää intensiivisellä puhenäytelmällä
Viiltävän ajankohtainen on myös Helsingin Kalliossa sijaitsevan Ryhmäteatterin versio brittiläisen näytelmäkirjailijan Michael Frayn vuonna 1998 kantaesitetystä Kööpenhaminasta. Näytelmä sai ensi-iltansa 7. lokakuuta.
Näytelmä sijoittuu yhteen iltaan natsien miehittämässä Kööpenhaminassa vuonna 1941. Natsihallinnolle ydinenergian mahdollisuuksia tutkiva fyysikko Werner Heisenberg (Santtu Karvonen) saapuu tapaamaan kollegaansa Tanskan juutalaista Niels Bohria (Robin Svartström) ja tämän vaimoa Margarethea (Minna Suuronen). Tuon illan aikana keskustellaan atomiaseen valmistamisesta. Todellisiin henkilöihin pohjautuvan näytelmän repliikit ovat täynnä fysiikan termejä ja niistä rakentuvia metoforia, mutta tarinan keskiössä on ihmisyys.
Juha Kukkosen ohjaama Kööpenhamina esittää enemmän kysymyksiä ja vaihtoehtoisia teorioita, kuin vastauksia. Samalla kuin teknologia kehittyy pelottavaakin vauhtia, tieteeseen liittyvät eettiset kysymykset ja tieteentekijöiden vastuu ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Intensiivinen kamarinäytelmä avoimine kysymyksineen jättää mielen askartelemaan pitkäksi aikaa.
Kreisi maalaiskomedia saa yleisön hirnumaan Tampereella
Tampereen Työväen Teatterissa jatketaan Sirkku Peltolan luoman Kotalan pienviljelijäperheen sukutarinaa näytelmässä Reikäleipä. Lokakuun 5. päivä ensi-iltansa saanut Reikäleipä on järjestyksessään viides osa Suomen Hevosen vuonna 2004 aloittamasta rakastetusta näytelmäsarjasta.
Liki kahdessakymmenessä vuodessa yleisöllä on ehtinyt muodostua lämmin suhde Kotalan perheen Ailiin, Jaanaan, Kaihin ja etenkin hersyvään suvun matriarkka Äiteen, joka on tuoreimmassa näytelmässä muuttanut asumaan vanhaan Ladaan. Reikäleipää mennäänkin Tampereella katsomaan kuin hullunkurisia maalaissukulaisia.
Kokonaisvaltaisen kokemuksen kreisistä maalaiskomediasta saa tilaamalla itselleen väliajalla, mitäs muutakaan kuin reikäleipää!
Minna Canthin klassikkonäytelmä havahduttaa Kajaanissa
Lapsensurmasta ja sen seurauksista kertova Anna Liisa oli tapaus sen ilmestyessä vuonna 1895 ja sitä se on edelleen. Kajaanin kaupunginteatterin ja nykytanssin tuotantokeskus Routa Companyn yhteistuotanto sai ensi-iltansa Kajaanissa 16. syyskuuta.
Näytelmä on edelleen ajankohtainen. Ei ole kauaakaan siitä, kun Suomessa tehtiin paljon laittomia abortteja. Monissa suvuissa on näitä vaiettuja tragedioita. Anna Liisan ohjannut, teatterinjohtaja Anni Mikkelsson kertoi Ylelle, että teatterin keskeinen tehtävä on käsitellä kollektiivisia traumoja ja antaa yksilölle välineitä kipeiden kokemusten käsittelyyn.
Mikkelssonin Anna Liisa tuo näyttämölle perinteisen teatterin rinnalle kuvataiteilija Veera Kopsalan näyttävät puiset naisreliefit ja tanssitaiteilija Maija Viipurin herkän elekielen. Eri taiteenlajien välinen vuoropuhelu tuo vaikeaan ja raskaaseen aiheeseen keveyttä ja ilmavuutta.
Nuoret teatterintekijät parittavat kohtuuttomasti taiteen ja urheilun
Rovaniemen Teatterissa sai 8. syyskuuta ensi-iltansa Rakkaudesta lajiin -niminen näytelmä, jonka alaviite on ”kohtuuton komedia rakkaudesta urheiluun ja taiteeseen”.
Vastavalmistuneiden teatterintekijöiden näytelmäkirjailija-dramaturgi Veikka Heinosen ja ohjaaja Esa-Matti Smolanderin tilaustyönä Rovaniemelle tehty komedia kertoo Toivo Haavikosta, joka on Rovaniemen Teatterin pitkäaikainen näyttelijä.
Haavikko (Kari Koivukangas) elää ja hengittää teatterille ja toivoisi jälkikasvunsakin toimivan samoin. Poika Eino opiskelee Teatterikorkeakoulussa, mutta tyttären (Karoliina Surma-aho) sydän puolestaan sykkii jalkapallolle teatterin sijaan. Näytelmä kysyy, miten ihminen reagoi kun unelmat eivät toteudukaan, miten kaavaili ja kenen unelmat ylipäänsä toteutuvat?
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aihetta sunnuntaihin 22. lokakuuta kello 23:een saakka.