60-vuotias Vaahteramäen Eemeli on klassikko, joka kiinnostaa edelleen lukijoita ja harrastajateatterissa kävijöitä.
Ruotsalainen lastenkirjailija Astrid Lindgren (1907–2002) sai idean Vaahteramäen Eemeli -kirjoihin isänsä lapsuusmuistoista. Ensimmäinen Eemeli-kirja ilmestyi vuonna 1963.
– Eemeli on selkeästi entisaikaan sijoittuva tarina. Vaikuttaa siltä, että lukijoita, jotka haluavat tutustua tähän maailmaan,
riittää, WSOY:n lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja Paula Halkola kuvailee 1890–1900-lukujen vaihteeseen sijoittuvaa tarinaa.
Juhlavuoden kunniaksi julkaistut painokset vanhoista romaaneista, kuvakirjat ja uudet tuotteet, kuten täytettävä Metkukirja, ovat Halkolan mukaan käyneet hyvin kaupaksi: Juhlavuosi on kaksinkertaistanut Eemeli-kirjojen myynnin.
Eemeli-kirjat ovat suosikkien joukossa myös äänikirjoissa, Halkola kertoo.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastosta kerrotaan, että Vaahteramäen Eemeli -kirjoja lainattiin Suomen kirjastoista vuonna 2022 noin 27 000 kertaa.
Halkola pitää yhtenä syynä suosiolle sitä, että elämme myrskyisiä aikoja. Hakeudumme klassisten ja turvallisten asioiden äärelle, vaikka sitten Vaahteramäelle Kissankulman maatilalle. Lindgrenin luoma maailma on yhteistä perintöä, joka tarjoaa tuttua turvaa vanhemmille, isovanhemmille ja lapsille.
– Se on kiinnostava tapa tutustua pihapiirin eläimiin ja vanhoihin tapoihin. Ja Eemelin hahmo on samastuttava monelle lapselle ja vanhemmalle. Eemeleitä löytyy, Halkola sanoo.
Vahva ja hyvin kirjoitettu kirja pysyy ajankohtaisena, uskoo Tukholman yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Elina Druker. Eemeli-kirjat kuvaavat erilaista tapaa elää.
– On antoisaa keskustella lapsen kanssa esille nousevista aiheista, jos kirjaa luetaan yhdessä, Druker kuvailee.
Yksi esille nouseva aihe voi olla lastenkasvatus. Eemeli pakenee metkujensa jälkeen vertaaseen tai hänet lukitaan sinne pohtimaan kolttosiaan. Eemeli-elokuvista monelle tulee ensimmäisenä mieleen Eemelin isän huuto Eeemelii, kun hän epäilee lapsen tehneen jotain.
Eemelin tarinan kertoo hänen äitinsä Alma, Druker muistuttaa. Äiti on huolissaan pojastaan, joka ei pysty käyttäytymään normien mukaan. Mutta Eemelille käy hyvin. Kirjassa kerrotaan, että hänestä tulee kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Lindgrenin kirjojen suosion salaisuus lienee siinä, että kirjailija osasi samastua lapsen maailmaan ja leikkiin.
– Hänen tarinoissaan lapset saivat olla lapsia, vähän villejä ja rajujakin, WSOY:n Halkola kuvailee.
Halkola uskoo, että Eemeli-kirjat ovat eläneet ajassa ja säilyneet, koska niiden ytimessä on aito lapsuuden kuvaus.
– Vaahteramäen Eemeli on kuvausta menneiden vuosien lapsuudesta ja miljööstä. Perheet suhtautuvat lukiessaan eri tavalla, ja monet asiat voivat herättää keskustelua lukiessa. Lapsuus on saattanut olla erilainen menneinä vuosina, ja aikuiset ovat saattaneet toimia eri tavalla kuin nykyään, Halkola sanoo.
Hän kuvailee, että on tärkeää tuntea historiaa.
– Eemeli-kirjat ovat ihana tapa tutustuttaa lapset siihen, mikä maailmamme on ollut aiemmin, hän sanoo.
Astrid Lindgren kasvoi maalla. Hänen isänsä oli maanviljelijä.
– Hänen maaseutua kuvaavat tekstinsä ovat realistisia, Eemeli-kirjat ja Melukylän lapset. Niistä huomaa, että kirjailija itse on kasvanut sellaisessa ympäristössä, Duker huomauttaa.
Eemeli kiinnostaa harrastajateattereita
Kesäteatterilavoilla Eemeli on nähty viime kesänä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Nurmeksessa. Isojen ammattiteatterien lavoille Vaahteramäkeä ei ole rakennettu pitkään aikaan.
Helsingin kaupunginteatterissaVaahteramäen Eemeli sai ensi-iltansa viimeksi vuonna 2001.
– Astrid Lindgrenin tuotantoa käydään säännöllisesti läpi, hän on kiistatta isoin nimi lasten klassikoissa, kuvailee dramaturgi Henna Piirto Helsingin kaupunginteatterista.
Mutta Lindgrenillä on muita klassikoita, jotka ovat Eemeliä helpommin toteutettavissa näyttämölle.
– Eemeli sijoittuu maatalousyhteiskuntaan. Se on kaukaista tämän päivän lapsia ajatellen, Piirto muotoilee.
Teatterialan agentuuri Näytelmäkulman edustuksessa on useita sovituksia Vaahteramäen Eemelistä. Näytelmäkulman mukaan Eemeliä on esitetty tänä vuonna kolmessa harrastajateatterissa kahtena eri sovituksena. Yhteensä kolmea sovitusta on esitetty yhdeksän tuotannon verran vuosina 2019–2023.
Vaahteramäen Eemelin juhlavuotta on vietetty Suomessa esimerkiksi kirjastoissa. Helsingin keskustakirjasto Oodissa vietetään Eemelin 60-vuotisjuhlia lauantaina 9. joulukuuta.