Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tutkimus: Savitaipale ja Miehikkälä ideaaleja paikkoja biokaasulaitoksille Kaakkois-Suomessa

LUT-yliopisto ja Helsingin yliopisto tutkivat sitä, missä maatiloilla syntyvää biomassaa voisi hyödyntää tehokkaimmin.

Traktori ajaa pellolla. Pölyä nousee ilmaan.
Maatiloilta aineksia biokaasun raaka-aineiksi saadaan muun muassa lannasta sekä eläin- ja kasvisjätteestä. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Kaakkois-Suomessa Miehikkälä ja Savitaipale olisivat parhaita sijoituspaikkoja biokaasulaitoksille. Tähän johtopäätökseen tultiin LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa.

Muita erityisen sopivia paikkoja laitoksille ovat Järvi-Suomen alueella Vieremä Pohjois-Savossa sekä Liperi Pohjois-Karjalassa.

Biokaasua syntyy erilaisten orgaanisten jätteiden käsittelystä. Maatiloilta aineksia biokaasun raaka-aineiksi saadaan muun muassa lannasta sekä eläin- ja kasvisjätteestä.

Maatilat sekä laitokset voivat hyötyä

Tutkimus selvitti sitä, millä alueilla maatilojen sivutuotteena syntyvää biomassaa voisi hyödyntää energiantuotannossa parhaiten. Kaikkein tehokkainta biokaasulaitoksen toiminta olisi paikassa, jossa maatilat, biokaasutuotanto ja elintarvikkeiden jalostus sijaitsevat lähekkäin. Näin hävikkiä saadaan minimoitua ja biokaasua tuotettua tehokkaasti.

Biokaasulaitokset voivat antaa myös hyötyjä takaisin maatiloille.

– Biokaasutuotannosta jää tärkeitä kasvinravinteita, jotka voidaan kierrättää takaisin pelloille. Biokaasu lisää maaseudun energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta fossiilisista raaka-aineista, korostaa tutkijatohtori Jarno Föhr LUT-yliopistosta.

Parhaiten laitoksille soveltuvilla alueilla on lyhyen kuljetusmatkan päässä hyödyntämättömiä biomassoja. Tutkijatohtori Kari Koppelmäen mukaan haasteena on, että kasviperäiset biomassat ovat hajallaan ja useiden toimijoiden hallussa.

– Suurin rajoittava tekijä biokaasuntuotannolle onkin todennäköisesti toimivien ja kannattavien toimintamallien syntyminen, sanoo tutkijatohtori Kari Koppelmäki Helsingin yliopistosta.