Rehdistä ja viihdyttävästä kamppailupallopelistä, käsipallosta, pitävät kansanosat saattoivat suorastaan säpsähtää maanantaiaamuna, jos osuivat Ylen TV1:n aamulähetyksen taajuudelle. Uutisankkuri Ilkka Lahti kertoi uutisten urheiluosuudessa, että Saksassa sunnuntaina päättyneet miesten käsipallon EM-kisat olivat huipentuneet Ranskan jatkoaikavoittoon Tanskasta huikeassa loppuottelussa.
Säpsähdys johtui siitä, että niin harvoin tämä suuriin eurooppalaisiin urheilumuotoihin kuuluva laji saa Suomessa valtakunnallista näkyvyyttä. Käsipallo eli maanantain aamu-tv:ssä suorastaan etsikkoaikaansa, sillä vielä Jälkihiki-osiossa emeritustoimittaja Bror-Erik Wallenius esitti ylistyslaulun sekä EM-kisoille että itse lajille.
Sivukaneettina on syytä mainita, että Ilkka Lahti on itse käsipallomies, innokas alasarjatason harrastaja. Käsipallouutisen päätteeksi Lahti totesi, että ”Suomi ei pelannut kisoissa”.
Kyse itsestäänselvyydestä
Melkoisesta itsestäänselvyydestä ja niin kutsutusta understatementista oli kyse, sillä ainoan kerran Suomi on aikuisten arvokisoissa pelannut vuonna 1958, kun näköradio eli vielä aamunsarastuksensa aikaa ja kisapaikkaan riitti, kun ilmoittautui järjestäjille.
Saksan EM-kisat todistivat täpötäysine katsomoineen, miten huikealla tasolla maan sisäpalloilukulttuuri on. Viime vuonna koripallon MM-kultaa suomalaiskomennossa voittanut isäntämaa eteni mitaliotteluihin, ja Saksan Düsseldorfissa pelaamaa alkulohkon ottelua seurasi jalkapallostadionilla 53 000 katsojaa.
Pohjolan maista Tanskan perässä pronssia otti Ruotsi, ja kisoissa pelasivat myös Norja ja Islanti. Ruotsi oli hallitseva Euroopan mestari, Tanska edelliset kolme MM-turnausta voittanut maa. Norjan lähihistoriaan kuuluu kaksi hävittyä MM-finaalia, ja Islanninkin joukkue on palannut Reykjavikiin sekä olympia- että EM-mitalistina.
Tällä kertaa Suomen edustus oli yhtä kuin A-maajoukkueen päävalmentaja Ola Lindgren, joka toimi kisoissa ruotsalaisen TV6:n kentänlaita-analyytikkona.
Laji lähtötelineissä
Nyt Suomen edellä eivät enää ole pelkästään muut Pohjolan itsenäiset valtiot, vaan myös Tanskan itsehallintoalue Färsaaret, joka EM-kisoissa pelasi pitkälti yhdestä lajisuvusta kootulla joukkueellaan Norjaa vastaan sensaatiotasapelin ja hävisi kaksi ottelua niukasti. Kaikki Färsaarten asukkaat mahtuisivat ylempänä mainitulle Düsseldorfin jalkapallostadionille.
Ei ole olemassa ainuttakaan rakenteellista tai urheilukulttuurista syytä, miksei Suomi voisi käsipallossa menestyä muiden Pohjoismaiden lailla. Jostain syystä suomalaisillekin lähtökohtaisesti erinomaisesti sopiva peli on jäänyt lähtötelineisiin, jotka sijaitsevat ruotsinkielisillä alueilla Suomenlahden rannikolla.
Suomenkielisessä sisämaassa laji ei huipputason kilpaurheiluna ole sinnitellyt hengissä juuri muualla kuin Riihimäellä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Turku on käytännössä ainoa suuri kaupunki, jossa laji on pysynyt hengissä. Pääsarja on latistunut vain seitsemän joukkueen kokoontumisajoksi.
Taistelu sieluista
Jääkiekko, koripallo, salibandy, lentopallo ja kovaa vauhtia kasvava futsal. Taistelu sisäjoukkuelajeihin mielivistä sieluista on Suomessa kovempaa ja moniarvoisempaa kuin missään muussa Pohjoismaassa, ja siinä leikissä kortit on isossa kuvassa jaettu jo kauan sitten.
Käsipalloliitto ilakoi tiedotteessaan muutama vuosi sitten, miten lajissa oli saavutettu lisenssipelaajien kaikkien aikojen ennätysmäärä, 4 224 rekisteröityä harrastajaa.
Haastattelin keväällä 2021 Vantaalla tanskalaisen pelaajalegendan Lasse Svanin sen jälkeen, kun kentällä oli nähty hallitsevan olympiavoittajan toteuttama julma ylikävely EM-karsintaottelussa. Svan valitteli käsipallon hieman menettäneen asemiaan Tanskassa. Ongelmansa kullakin: 146 000 tanskalaista on rekisteröitynyt käsipallon harrastajaksi.