Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa rajata poliittisten työtaisteluiden enimmäiskeston huomattavasti lyhyemmäksi kuin hallitus esittää.
Hallituksen kaavailujen mukaan poliittiset lakot saisivat kestää enintään 24 tuntia.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies perustelee ehdotusta sillä, että Ruotsissa työtaistelut on oikeuskäytännössä rajoitettu lyhytkestoisiksi, noin tunnin tai kahden mittaisiksi, jolloin yrityksille aiheutuvat tappiot ja kansalaisten arjen vaikeutuminen jäävät huomattavasti vähäisemmiksi.
– Nyt hallituksen esittämällä tavalla jäämme kauas Ruotsista.
Tällä hetkellä poliittisten lakkojen enimmäiskestoa ei ole rajattu.
Lakko-oikeuden rajoittaminen on yksi syistä, miksi SAK ja STTK ovat marssittamassa torstaina tuhansia ihmisiä Helsingin Senaatintorille ja laaja lakko seisauttaa töitä eri puolilla Suomea.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä Ruotsin tilanne on monitulkintaisempi.
– Siellä niitä ei ole rajattu suoranaisesti tuntiin tai kahteen, vaan näistä kysymyksistä on ollut oikeustapauksia, joista on sitten vedetty vähän laajempia johtopäätöksiä.
EK: 360 miljoonan euron hintalappu
Ensimmäiset tämän viikon poliittisista lakoista alkoivat jo tänään keskiviikkona, kun iso osa pääkaupunkiseudun päiväkodeista on ollut suljettuna.
Suurempi vaikutus nähdään torstaina. Lakkojen kesto vaihtelee aloittain yhdestä päivästä kahteen.
EK:n Häkämiehen mukaan poliittisten lakkojen sumasta aiheutuu merkittävä hintalappu suomalaisille yrityksille. Hän pitää ay-liikkeen toimia ja niiden vaikutuksia poikkeuksellisen rajuina.
– Nämä lakot kohdistuvat maan hallitukseen, mutta laskun maksavat yritykset. Tämä iskee kauttaaltaan suomalaisen yhteiskunnan eri toimialoille.
Häkämiehen mukaan EK on kysynyt lakkojen kustannusvaikutuksista yrityksiltä. Hän kertoo, että kahden lakkopäivän aiheuttama taloudellinen menetys Suomelle on noin 360 miljoonaa euroa.
– Sen lisäksi tulevat mainetappiot siitä, että toimitukset keskeytyvät tai myöhästyvät, eli varsin mittava, raskas lasku.
Häkämiehen mukaan hallituksen kaavailemat työelämämuutokset ylipäätään ovat sellaisia, jotka on toteutettu kilpailijamaissa, kuten Ruotsissa, jo vuosia sitten.
– Eli nämä eivät ole mitään dramaattisia uudistuksia. Sen takia työtaistelutoimet, kuten lakot, ovat ylimitoitettuja.
SAK: EK on ulkoistanut likaisen työn hallitukselle
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei hyväksy elinkeinoelämän kritiikkiä.
Hän sanoo, että työnantajapuolen mielestä lakkoilu ei ole koskaan oikea-aikaista eikä oikeasuhtaista.
– Siinähän ei sinänsä mitään uutta ole.
Hän toivoo, että asioista neuvoteltaisiin työmarkkinaosapuolten kesken eikä käytettäisi ”poliittista ohituskaistaa”.
– Silloin emme varmaan näkisi myöskään poliittisia lakkoja. Mehän emme lakkoile yleisesti hallitusta vastaan, vaan hyvin täsmällisesti hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan.
Elorannan mukaan vastaavanlaisia työelämämuutoksia on tehty kilpailijamaissa, mutta samaan aikaan niissä on parannettu työntekijöiden asemaa, oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia.
– Näitä ei olla kuitenkaan Suomessa tekemässä, eli noukitaan rusinat pullasta ja heikennetään merkittävästi työntekijöiden oikeuksia ja etuja.
Eloranta kertoo, että kolmelle eri päivälle jakautuvan poliittisen lakon piirissä on lähes 300 000 työntekijää, joista noin 250 000 on SAK:laisia.
– Olemme tässä tilanteessa, koska hallitus on ryhtynyt työmarkkinaosapuoleksi. Työmarkkinaosapuolet ovat ennen sopineet asioista keskenään, mutta EK on nyt ulkoistanut likaisen työn hallitukselle.
Työntekijäliitot vastustavat myös muun muassa hallituksen suunnitelmia helpottaa irtisanomista ja ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi. Vastaisuudessa työsopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy, jos hallitus toteuttaa suunnitelmansa.
Tutkija: Työtaistelutoimet poikkeuksellisen laajoja
Työmarkkinatutkija, vanhempi yliopistonlehtori Markku Sippola Helsingin yliopistosta pitää ay-liikkeen poliittisia työtaistelutoimia poikkeuksellisina.
– Tämän mittaluokan toimia ei ole nähty vuosikausiin.
Sippolan mielestä lähin vertailukohta löytyy vuodelta 2018, jolloin ay-puoli vastusti Sipilän hallituksen uudistuksia.
– Tässä on ehkä kaksinkertainen panos vuoden 2018 lakon uhkaan ja toteutuneisiin työmarkkinatoimiin. Lakko on nyt kaksipäiväinen ja lakossa olevien työntekijöiden ilmoitettu määrä on kaksinkertainen.
Sippolan mukaan tämä kertoo siitä, että tilanne on vakava.
– Hallituksen suunnittelemat keinot heikentävät aika radikaalisti työntekijän asemaa, nimenomaan duunareiden asemaa.
Sippola lisää, että akavalaisten eli korkeakoulutettujen mukana oleminen viittaa siihen, että sama huoli jaetaan läpi ammattiyhdistyskentän.
– Lakot ovat muutenkin se viimesijainen keino, eli kaikki muut keinot on siinä vaiheessa käytetty.
