Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Jopa puolet lapsista ja koululaisista jää ilman laajaa terveystarkastusta – katso oman alueesi tilanne

Koululaisten laajat terveystarkastukset toteutuvat jopa huonommin kuin korona-aikana. Huonoin tilanne on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.

Koululaiselle tehdään näöntarkastusta osana kouluterveystarkastusta.
Koululaiselle tehdään näöntarkastusta osana kouluterveystarkastusta. Kuvituskuva. Kuva: Mari Kahila / Yle

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten kattavuus on keskimäärin 49 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportista.

Laajoissa terveystarkastuksissa lapsen tai nuoren kasvua, terveydentilaa ja hyvinvointia arvioivat sekä terveydenhoitaja että lääkäri. Mukaan kutsutaan myös lapsen vanhemmat.

Tarkoituksena on tukea koko perheen jaksamista ja hyvinvointia.

– Laajojen terveystarkastusten perusidea on, että tarkastuksen keskiössä ei ole ainoastaan lapsi tai nuori, vaan siinä selvitetään koko perheen hyvinvoinnin tilanne. Katsotaan perheen arkeen ja erityisesti siihen, onko siellä on jotain huolta tai haastetta, joita voidaan lähteä selvittämään, selittää kehittämispäällikkö Sanna Nieminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Pikkulasten laajat terveystarkastukset pitäisi tehdä lapsen ollessa 4 kuukauden, 1,5 vuoden ja 4 vuoden ikäinen. Näiden lisäksi lapsen kasvua ja kehitystä seurataan suppeammilla määräaikaistarkastuksilla.

Koululaisten laajat terveystarkastukset on tarkoitus tehdä peruskoulun ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Muilla luokilla tehdään suppeampi terveydenhoitajan tarkastus, jossa vanhemmat eivät ole mukana.

Helsingissä vain joka neljäs 1,5-vuotias laajassa terveystarkastuksessa

Kyse on siis laajasti pikkulasten ja koululaisten hyvinvoinnin turvaamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportista voidaan kuitenkin nähdä, että moni hyvinvointialue epäonnistuu tarkastusten järjestämisessä.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä laaja terveystarkastus tehtiin vuonna 2022 puolitoistavuotiaista peräti 86 prosentille.

Länsi-Uudellamaalla vastaava luku jäi 32 prosenttiin ja Helsingissä se oli vain 25 prosenttia.

– Lääkäripula on yksi iso tekijä laajoissa terveystarkastuksissa. Lisäksi varsinkin alkuvuodesta 2022 elettiin vielä koronapandemian jälkeisessä ajassa, jolloin perheet eivät ole tuoneet vauvoja ihan niin hanakasti tarkastuksiin kun ennen korona-aikaa, sanoo kehittämispäällikkö Sanna Nieminen.

Keski-Uusimaalla vain kuusi prosenttia viidesluokkaisista laajassa terveystarkastuksessa

Viidesluokkaisten kohdalla tilanne oli samankaltainen. Hyvinvointialueista parhaiten tehtävänsä hoiti Kymenlaakso, jossa viidennen luokan laajan terveystarkastuksen kattavuus oli 81 prosenttia.

Heikoiten viidesluokkalaisten laajat terveystarkastukset toteutuivat Keski-Uudellamaalla, jossa vain kuusi prosenttia viidesluokkaisista tarkastettiin laajasti.

Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:stä näkee lääkäripulan lisäksi myös toisen selityksen.

– Kyse on myös siitä, miten lääkäreiden työtä priorisoidaan eri alueilla. Uskon, että kaikilla alueilla on pulaa lääkäreistä, mutta silti jotkut alueet ovat pystyneet hyvin järjestämään tarkastuksia ja osa todella huonosti. Kyse on siitä, miten tärkeäksi nähdään lasten ja nuorten ehkäisevä terveydenhoito.

THL huomauttaa tilastoraporttinsa yhteydessä, että jonkin verran tulosten vertailtavuutta heikentää Vantaan, Keravan, Helsingin ja Kauniaisten potilastietojärjestelmän vaihdosta johtuva rekisteritietojen puutteellisuus. Selvää kuitenkin on, ettei alueellinen yhdenvertaisuus näytä toteutuvan.

Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola harmittelee, että laajojen terveystarkastusten jäädessä toteutumatta jää pois myös terveydenhoidon mahdollisuus tukea vanhemmuutta.

– Näissä laajoissa tarkastuksissa ajatus on kulkea vanhempien rinnalla ja luoda tilaisuuksia ottaa puheeksi myös omaa jaksamista. Tämä ei nyt monilla alueilla näytä toteutuvan.

Terveyshuolia voi jäädä huomaamatta

Koko maata tarkastellen lastenneuvoloissa tehtävien laajojen terveystarkastusten määrä on palautunut korona-aikaa edeltävälle tasolle. Sen sijaan kouluterveydenhuollossa laajat terveystarkastukset toteutuivat heikommin kuin korona-aikana.

Hietanen-Peltola arvioi, että terveyshuolia jää havaitsematta, kun suuri joukko lapsia jää ilman laajaan terveystarkastukseen kuuluvaa lääkärintarkastusta. Tämä heijastuu myöhemmin erityisen tuen tarpeen kasvamisena. Lisäksi vanhemmilta jää pois mahdollisuus ottaa heitä huolestuttavia asioita puheeksi.

Hyvä uutinen on, että suppeampien määräaikaisten terveystarkastusten toteutuminen oli vuonna 2022 parempaa kuin edellisenä vuonna.