Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Toimiiko punaviini kahdeksanprosenttisena, entä kuohuva? Asiantuntija vinkkaa ruokakauppojen tulevat hittiviinit

Jos lakimuutos menee eduskunnassa läpi, ruokakaupoissa saa myydä 8 prosentin vahvuisia alkoholijuomia. Asiantuntijan mukaan se on askel kunnon viineihin mehuviinien sijasta.

Päivittäistavarakaupan viinitarjonta kasvaa. Video näyttää, kuinka pienessä osassa viinit ovat nyt olleet laajoihin olutvalikoimiin verrattuna.

Ruokakaupat aikovat moninkertaistaa viinitarjontansa, kun alkoholilain uudistus tulee voimaan.

Esitys laiksi on nyt eduskunnassa. Sen tarkoitus on nostaa vähittäiskauppamyyntiin sallitun alkoholin vahvuuden yläraja nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin.

Vahvuuden korotus koskisi vain käymisteitse valmistettuja juomia, eli olutta, siideriä ja viinejä.

Nyt korkeintaan 5,5 prosentin viinit eivät ole kaupoille hittituote. Viinien osuus vähittäiskaupan alkoholimyynnistä on jäänyt runsaaseen yhteen prosenttiin, kun sitä mitataan euroissa.

Syy on selvä, ainakin viiniasiantuntija Jouko Mykkäsen mukaan. Markettiviinit eivät ole kummoisia laadultaan.

– Ne saavat aika kehnon arvosanan. Ne eivät ole kauhean inspiroivia: ovat hyvin ohuita ja mehumaisia, ei juuri viinillisiä, Mykkänen kuvaa.

Mykkäsen mukaan hallituksen esittämä kahdeksan prosentin yläraja on askel normaalimakuisen viinin suuntaan.

– Alkoholi on tärkeä tekijä viinin maun kokonaisuudessa, hän korostaa.

Hyllymetrit moninkertaistuvat

Marketit uskovat viinimyynnin roimaan kasvuun lakiuudistuksen ansiosta. Lakimuutoksen on määrä astua voimaan kesän korvalla. Kauppias Mika Timonen helsinkiläisestä K-Citymarket Eastonista arvioi myynnin jopa tuplaantuvan.

Timosen marketissa tarjontaa lisätään runsaasti. Siksi viinihyllyille raivataan myymälästä lisää neliöitä.

– Tällä hetkellä meillä on viineille hyllytilaa kaksi metriä. Tavoitetilana on vähintään kymmenen metriä viinihyllyjä. Asiakkaat sen päättävät loppukädessä ja myös se vaikuttaa, kuinka hyvin osaamme tuoda valikoiman asiakkaille, Timonen toteaa.

Lonkeroita, siidereitä ja juomasekoituksia on tarjolla enemmän kuin viinejä, mutta oluthyllyjä Eastonissa on peräti 58 metriä. Kahdeksanprosenttisia tuodaan oluthyllyille muiden rinnalle, mutta hyllyjen kokonaismitta pysyy kutakuinkin nykyisessä.

Kauppias Mika Timonen, K-Citymarket Easton
Mika Timonen vetää kauppiaana helsinkiläistä K-Citymarket Eastonia. Kuva: Ext-hans-peter Dhuy / Yle

Tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi kertoo S-ryhmän lisäävän tarjontaa laajasti eri juomaryhmiin.

– Tuotenimikemäärät tulevat kasvamaan huomattavasti nykyisestä. Kun tarjonta ja valikoima monipuolistuvat, tietysti tilaakin tarvitaan lisää, Salmi kertoo.

Makeaa kuohuvaa

Viiniasiantuntija Mykkänen arvaa jo ruokakaupan tulevat viinisuosikit.

– Kuohuviinit ja nimenomaan makeat, matala-alkoholiset kuoharit. Niitä on jo hyvin suosittuina tuotteina tarjolla Alkossakin, joten eivätköhän ne ryhdy menemään kaupassakin erittäin hyvin.

Mykkänen arvioi, että punaviinit ja valkoviinit jäävät selvästi kuoharien taakse suosiossa.

Karuin näkymä on punaviineillä, koska matala alkoholiprosentti ei tee hyvää punaviinin laadulle. Korotus kahdeksaan prosenttiin ei riitä.

Mykkäsen mukaan punaviini toimii paremmin kahdeksanprosenttisena kuin 5,5-prosenttisena.

– Mutta kun punaviinien alimmat alkoholipitoisuudet ovat 12 prosentin paikkeilla, niin on tosi vaikeata valmistaa punaviiniä, jossa olisi sitä matalampi alkoholipitoisuus. Siksi viinistä pitää aina ensin poistaa alkoholia. Ja kun sitä poistetaan, viinin makutasapaino häiriintyy. Sitten pitää lisätä sokeria, joka tuo makeutta ja se ei ole aina hyvä asia, Mykkänen kuvaa.

Luuletko, että punaviinit haetaan jatkossakin Alkosta?

– Luulen niin, koska eivät viininvalmistajat satsaa kahdeksanprosenttisiin. Suomi on pieni markkina ja tämä on suomalainen erikoisuus. Ei muualla myydä tällaisia viinejä, Mykkänen huomauttaa.

Lisäksi kahdeksanprosenttisuus saattaa jäädä välivaiheeksi. Hallitusohjelman mukaan puoliväliriiheen mennessä eli reilun vuoden päästä pitäisi valmistua selvitys vahvuudeltaan 15 prosenttisten viinien myynnin vapauttamisesta.

Jouko Mykkänen haistelemassa viiniä lasista.
Jouko Mykkänen on tunnettu viiniasiantuntija. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Kymmenissä kunnissa ei ole Alkoa

Kaupungeissa Alko on yleensä markettien vieressä, mutta pikkukunnissa tilanne on usein eri.

– Lakimuutos tuo kuluttajille lisää viinivaihtoehtoja erityisesti paikkakunnilla, joilla ei ole Alkoa. Niissä se lisää tarjontaa merkittävästi, sanoo S-ryhmän marketkaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen.

Alkon arvion mukaan maassa on 40–50 kuntaa, jossa ei ole myymälää eikä noutopistettä. Alkolla on myymälöitä 198 kunnassa ja noutopisteitä 69 kunnassa. Suomessa on vähän yli 300 kuntaa.

Alkolla on nyt yhteensä 372 myymälää. Eniten niitä on Helsingissä, yhteensä 40. Espoossa ja Tampereella on 11 Alkoa, Turussa ja Vantaalla 10.

Noutopisteitä on maassa yhteensä 124. Pinta-alaltaan laajassa kunnassa voi olla sekä Alkon myymälä että noutopiste.