Kukaan ei tiedä, kuinka monta raiskausta Suomessa tapahtuu vuosittain.
Poliisin oman arvion mukaan Suomessa tapahtuu jopa 10 000 raiskausta vuodessa, joista suurin osa jää ilmoittamatta. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan yli miljoona suomalaista on kokenut elämänsä aikana seksuaalista väkivaltaa.
Seksuaalirikoksen takia Rikosuhripäivystykseen oli viime vuonna yhteydessä 4 700 uhria. Seksuaalirikokset olivat lähisuhdeväkivallan jälkeen toiseksi yleisin syy ottaa yhteyttä.
Seksuaalirikosten uhreja auttaa ympäri maata 24 seksuaalirikos(seri) -tukikeskusta.
Niistä ensimmäinen perustettiin vuonna 2017 Helsinkiin. Kun Ahvenanmaan tukikeskus valmistuu, palvelu on tarjolla koko Suomessa.
Silti kaikki eivät löydä sen tarjoaman avun pariin.
Asiantuntijajärjestö Miessakkien väkivaltatyöntekijän Jussi Pekkolan mukaan häpeä raiskauksen uhriksi joutumisesta voi usein estää miesten avun saamisen.
Pekkola uskoo, että esimerkiksi Tilastokeskuksen kertomat luvut miesten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta ovat reilusti alakanttiin.
Viime vuonna Miessakkien Väkivaltaa kokeneet miehet -toimintamuodon tarjoamien palveluiden pariin hakeutuneista 23 prosenttia oli kokenut seksuaalista väkivaltaa. Edellisenä vuonna näin ilmoitti 10 prosenttia.
– Suuri joukko miehistä ei tiedä seri-tukikeskusten olevan kaikille väkivallan kokijoille, ei vain naisille tarkoitettuja, Pekkola sanoo.
THL:n väkivallan vastaisen työn erikoisasiantuntija Jenni Krogellin mukaan seri-tukikeskusten kävijämäärät ovat lisääntyneet joka vuosi.
Koko toiminnan aikana keskukset ovat auttaneet reilua 6 100 uhria.
Esimerkiksi Mikkelin seri-tukikeskuksessa asioi viime vuonna 18 uhria, kätilö ja Mikkelin seri-tukikeskusvastaava Mira Nordman kertoo. Kaksi heistä oli miehiä tai muunsukupuolisia.
Uhrit teini-ikäisistä 80-vuotiaisiin
Yleensä uhrit tulevat keskukseen muutaman päivän päästä tapahtuneesta.
THL:n erikoisasiantuntija Jenni Krogell kertoo, että seri-tukikeskuksen asiakas on yleensä parikymppinen, mutta vanhimmat asiakkaat ovat olleet 80-vuotiaita.
Nordman toivoo, että uhrit soittaisivat ennen saapumistaan seri-puhelimeen, jotta keskuksessa pystyttäisiin varaamaan kätilö uhrin hoitoon. Yleensä uhri viettää synnytysosastolla seitsemästä kahdeksaan tuntia.
Nordman kuitenkin painottaa, että keskukseen voi tulla täysin ilmoittamatta. Hän myös lupaa, että synnytysosastolle voi jäädä vaikka yöksi.
Tärkeintä on, että uhri hakeutuu avun piiriin.
Keskuksissa ei tehdä mitään ilman uhrin suostumusta. Esimerkiksi rikosilmoituksen tekeminen tai yhteydenotto rikosuhripäivystykseen ovat uhrin omassa päätösvallassa.
Älä peseydy, syö tai juo
Nordman toivoo, että uhrit tulisivat keskukseen heti rikoksen tapahduttua, peseytymättä, syömättä, juomatta. Näin oikeuslääketieteelliset testit, joiden avulla kerätään tekijöiden dna:ta, olisivat mahdollisimman luotettavat.
Mahdollisten oikeuslääketieteellisten tutkimusten lisäksi uhrille tehdään seksitautitestit, tarvittaessa annetaan jälkiehkäisypilleri, otetaan raskaustesti ja annetaan psykososiaalista apua.
Seri-tukihenkilö voi olla ensimmäinen, jolle uhri kertoo tapahtuneesta.
Toisaalta keskuksiin saavutaan usein myös poliisin tuomana. Esimerkiksi Jyväskylän seri-tukikeskuksen viime vuoden 70 kävijästä puolet saapui keskukseen poliisin saattamana.
Uhrin lausunnot pyritään kirjaamaan tarkasti ylös heti ensikohtaamisella, jotta ne olisivat myös juridisesti päteviä. Nordman ei ole itse joutunut todistamaan, mutta hänen mukaansa seri-työntekijät ovat antaneet lausuntoja oikeudessakin.
Seri-tukikeskuksia on perustettu synnytysosastojen yhteyteen, koska kätilöt ovat seksuaaliterveyden ammattilaisia.
– Kätilön työ ei ole vain syntymää, siihen liittyy myös surua ja menetystä, Nordman sanoo.
Korjattu 8.4. klo 10:55: muutettu lauseen ”Näin oikeuslääketieteelliset testit, joiden avulla kerätään tekijöiden dna:ta, olisivat mahdollisimman puhtaat” viimeinen sana luotettavaksi.