Takarivin oppilaita opiskelu ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Siellä piilee oma pieni maailmansa, joka kertoo myös huolestuttavasti nuorten eriytymisestä, kertoo väitöskirjatutkija Leea Lakka Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Lakka vietti väitöskirjaansa varten kokonaisen lukuvuoden istumalla kahdessa koulussa yhdeksännen luokan tunneilla. Hän halusi selvittää erityisesti sitä, miten luokan takarivin oppilaat pärjäävät.
Takariviin päätyvät usein ne oppilaat, joiden kiinnostus koulunkäyntiin on kaikkein vähäisintä.
Lakka huomasi, että takarivin oppilaat käyttivät paljon aikaa, energiaa ja luovuutta opiskelun välttelyyn.
– He tekivät ihan töitä päästäkseen helpolla. Esimerkiksi kirjoittamisen sijaan imitoitiin kynän liikettä ilmassa, Lakka kertoo.
Opiskelun välttely oli myös hyvin sosiaalista, Lakka kertoo: se oli tapa olla osa omaa kaveriporukkaa. Toisaalta oppilaiden oli myös vaikea ryhdistäytyä, sillä se olisi tarkoittanut sitä, että jää porukan ulkopuolelle.
Puhelimet pahentavat tilannetta
Opiskelun välttelyssä ei ole sinänsä mitään uutta, Lakka huomauttaa. Älypuhelimet tekevät siitä kuitenkin entistä helpompaa.
– Me kaikki olemme tehneet tunneilla jotain muuta kuin opiskelua, mutta kännykkä tarjoaa pitkäaikaista huvia. Kuinka moni meistä jaksaisi kovin pitkään koristella marginaalia tai raapia pulpettia, Lakka sanoo.
Lakka ajattelee, että kouluissa ei pitäisi miettiä pelkästään sitä, miten puhelimia voi käyttää oppimiseen, vaan myös sitä, miten ne vaikuttavat koko luokan ilmapiiriin.
– Koen, että juuri mitään ei hävittäisi sillä, että niistä puhelimista luovuttaisiin.
Kiinnostuminen eriytyy
Puhelimet eivät kuitenkaan ole Lakan mielestä ongelmien juurisyy. Toisia koulunkäynti kiinnostaa, toisia ei – ja nämä erot ovat syviä ja huolestuttavia.
Lakka nostaa esiin, että suurissa kaupungeissa pojat lukevat keskimäärin selvästi paremmin kuin harvaan asutuilla seuduilla asuvat pojat.
Monet hänen tapaamistaan takarivin pojista eivät nähneet lukemista tai oppimista kovin tärkeinä. Heille oli selvää, että he menevät peruskoulun jälkeen ammattioppilaitokseen. Asiat, joista ei ollut selvää hyötyä tulevassa ammatissa, eivät kiinnostaneet.
Hänen mielestään poliitikkojen pitäisi puuttua siihen, miten perheillä menee: kuinka paljon kotona arvostetaan ja tuetaan oppimista.
Jos vanhemmat eivät arvosta koulutusta, asenne tarttuu myös lapseen. Kaikki vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsiaan koulussa yhtä paljon kuin toiset.
– On ihan eri asia kasvaa perheessä, jossa matkustellaan ja luetaan kuin perheessä, joissa näin ei tehdä, Lakka sanoo.
Myös koulujen pitäisi Lakan mukaan pitää kiinni siitä, että opiskelu ei riipu pelkästä kiinnostuksesta, sillä kaikilla ei ole tasa-arvoista mahdollisuutta kiinnostua asioista. Nuorilta pitää vaatia vastuunottamista, Lakka toteaa.
– Koulujen pitäisi pitää kiinni siitä sivistyksen ihanteesta, että koulun tehtävä on opettaa myös asioita, jotka eivät kiinnosta.
Voit kuunnella koko haastattelun Radio Suomen Päivässä alta.
