Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuvaa Moskovassa tehtyä iskua järkyttäväksi. Hän sanoi Ylen Ykkösaamussa Suomen tuomitsevan kaikki terroriteot.
– Haluan osoittaa osanottoni omaisille, uhrien läheisille.
Lännessä monet maat ovat tuominneet iskun, mutta surunvalitteluja tai myötätunnon osoituksia suoraan presidentti Vladimir Putinille ei ole toistaiseksi tullut.
– Eiköhän siihen ole aika selkä syy, Orpo sanoi viitaten Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, joka on vaatinut valtavia määriä kuolonuhreja.
Iskun tekijäksi on ilmoittautunut terroristijärjestö Isis.
Suomen itäraja on suljettuna henkilöliikenteeltä. Orpolta kysyttiin, onko mahdollista, että Suomeen olisi päässyt Isis-taistelijoita turvapaikanhakijoiden joukossa tai voisiko heitä tulla Suomeen, jos rajanylituspaikkoja avattaisiin.
Orpo sanoi, että ongelman ydin piilee juuri tässä: Suomi ei pystynyt kontrolloimaan, keitä tarkalleen rajan yli pyrkii, kun rajat olivat vielä auki.
– Se on käytännössä Venäjän käsissä, ja siksi tarvitsemme siihen lisää työvälineitä. Sen jälkeen, kun he ovat tulleet Suomeen, heidän taustansa tutkitaan niin hyvin kuin mahdollista. Jo nyt on tiedossa, että joukossa on sellaisia, joilla on merkintöjä rikollisesta taustasta.
Uusilla työvälineillä Orpo viittaa muun muassa hallituksen suunnittelemaan uuteen rajalakiin.
Orpon mukaan ei ole poissuljettua, että Venäjä yrittää hybridioperaation keinoin saada Suomen raja yli henkilöitä, joilla on kytköksiä Isisiin.
”Selvää, että viranomaiset nostavat valmiutta”
Pääministerin mukaan akuuttia huolta terrori-iskun takia ei Suomessa ole, mutta viranomaiset lisäävät nyt valppauttaan niin Suomessa kuin muualla.
– On aivan selvää, että jos Venäjällä tapahtuu tällainen isku ja jos se on Isisin tekemä niin kuin ilmoituksen perusteella nyt näyttää, niin kyllä välittömästi silloin valmiutta myös muualla Euroopassa ja Suomessakin viranomaiset nostavat.
Orpo antoi esimerkin.
– Voi olla niin, että jos on henkilöitä, joilla tiedetään olevan kytköksiä terroristijärjestöihin, niin ehkä heidän valvontaansa hieman tarkennetaan.
Työmarkkinatilanne yhä juntturassa
Työmarkkinakiista jatkuu. Viikolla ilmapiiri oli hetken aikaa toiveikas: ehkä hallitus, yritykset ja palkansaajat voisivat vielä lähentyä ja löytää yhteisiä ratkaisuja paikallisen sopimisen periaatteista.
Julkisuudessa liikkui huhuja, joiden mukaan hallitus voisi tulla työntekijöitä vastaan. Totuus selvisi keskiviikkona. Mitään lähentymistä ei tapahtunut.
– Meille oli pettymys, että SAK vaikutti päättäneen lakkojen jatkamisesta jo ennen työministeri Arto Satosen tapaamista, sanoo Orpo.
Orpon mukaan hallitus on aidosti kuunnellut ja halunnut keskustella palkansaajien kanssa kolmikantaisissa työryhmissä sekä paikallisesta sopimisesta että tulevasta palkkamallista.
Ay-liikkeessä hallituksen ja työnantajien tapaa keskustella on pidetty lähinnä vaihtoehdottomana saneluna.
Orpon mukaan hallitus ei aio tinkiä työmarkkinauudistusten keskeisistä sisällöistä.
– Tuntuu siltä, että SAK:lle käy vain se, että hallitus perääntyy keskeisistä uudistuksistaan. Keskeisistä sisällöistä emme tingi, mutta olemme valmiita keskustelemaan yksityiskohdista, hän sanoi Ykkösaamussa.
Orpon mukaan paikallisesta sopimisesta olisi ollut nyt sopiva hetki neuvotella, kun sitä koskeva lakiesitys on lausuntokierroksella.
Hän ei ottanut suoraan kantaa siihen, ovatko osapuolet nyt kauempana vai lähempänä toisiaan.
– Lakot ovat olleet päällä nyt jo pidemmän aikaa. Se kertoo siitä, että meillä on huono tilanne sen suhteen. Lakkojen jatkuminen ei millään tavalla edesauta tilanteen ratkaisemista.
Paikallisen sopimisen lakiesitys on lausuntokierroksella
Paikallisen sopimisen työryhmän viimeinen kokous oli helmikuun puolivälissä. Sitä seurasi hallituksen tekemä lakiesitysluonnos, joka on lausuntokierroksella huhtikuun puolivälin tienoille.
– Tämä on juuri se hetki, kun esitykseen voi ottaa kantaa ja esittää muutoksia, Orpo kannustaa.
Hallitus tekee lausuntokierroksen jälkeen oman lopullisen lakiesityksensä eduskunnalle.
– Lakkoilemalla tämä tilanne ei ratkea, eikä lakkoilulla voi hallitusta painostaa, paaluttaa Orpo.
Orpon mukaan hallitus ei ole valmis tinkimään keskeisestä tavoitteesta tuoda paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin.
– Suomessa on oikeus kuulua ammattiliittoon – ja yhtä lailla oikeus olla kuulumatta. On löydettävä ratkaisuja, jotka takaavat sopimisen vapauden kummassakin tapauksessa, Orpo sanoo.
Palkkamallia miettivä työryhmä etsii kaikille sopivaa ratkaisua
Vientimalliksi kutsuttuun rakenteeseen liittyy lainsäädännöllisiä vaikeuksia. Siinä piilee vaara säätää laki, joka rajoittaisi kansainvälisin sopimuksin hyväksyttyä oikeutta sopimisvapaudesta.
Hallitus toivookin sopuratkaisua työnantajien ja työntekijöiden kesken.
Työryhmällä on aikaa toukokuun loppuun.
Lakkojen hintaa on vaikea arvioida, mutta haittaa taloudelle syntyy
Suomen talouskasvu on ollut ennakoitua hitaampaa. Suomen Pankin väliennusteen mukaan alkuvuosi mennään taantumassa.
Loppuvuodesta talouskasvu voisi parhaassa tapauksessa alkaa, mutta Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi viikko sitten, että pitkittyessään lakot voivat vaarantaa talouskasvun.
– Hidas kasvu tarkoittaa vähemmän työllisyyttä ja vähemmän verotuloja, sanoo myös Orpo.
Suomi on pieni, avoin ja vientiin nojaava talous, ja on selvää, että tuonnin ja viennin tyrehtyminen vaikuttaa talouteen.
Tällä viikolla Metsä Group on ilmoittanut, että yhtiön sahojen ja kartonkitehtaiden tuotanto pysähtyy. Tehtaita ajavat alas myös Stora Enso ja UPM.
– Menetettyjen tilausten tai investointien hintaa on vaikea arvioida, mutta kyllä tämä Suomen taloudelle todella vahingollinen tilanne on, pääministeri Orpo arvioi lakkojen talousvaikutusten kokonaisuutta.
Yle seuraa lakkoja ja niiden vaikutuksia tässä artikkelissa.
* Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, jossa ennakkojuttuun on lisätty kommentteja Ylen Ykkösaamusta.