Äiti ja hänen alaikäinen poikansa menehtyivät lumivyöryssä Pallastunturilla 2. tammikuuta. Tarkkaa syytä tapahtumien kululle ei selvinnyt poliisitutkimuksissa, kertoo poliisi tiedotteessa.
Äiti ja poika olivat lähteneet hiihtovaellukselle Hetasta 27. joulukuuta. Heillä oli tarkoituksena hiihtää Pallaksen luontokeskukseen. He käyttivät Hetta-Pallas -kesäreittiä ja yöpyivät matkalla autiotuvissa.
– Poliisilla ei ole ollut mahdollisuutta selvittää tutkinnassa tarkkaa syytä sille, miksi he päätyivät lumivyöryalueelle, mutta tutkimusten perusteella poliisi esittää arvioita onnettomuuden syistä, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisista tiedotteessa.
Hiihtovaeltajien viimeinen yöpymispaikka oli Nammalakurun tupa, jossa he olivat viettäneet kaksi onnettomuutta edeltävää yötä. Tuvan vieraskirjassa on äidin laatima kirjoitus, jossa hän kertoi kaamosvaelluksen Hetasta taittuneen hyvin ja heidän olevan etuajassa. Äidin kirjoituksen mukaan pakkasta oli luvassa 35 astetta. Omaisilta saadun tiedon mukaan hiihtovaellus oli myös onnettomuuspäivänä alkanut hyvin.
Hiihtäjät poikkesivat reitiltä
Äidin käytössä oli GPS-paikannin, jonka avulla poliisi sai selvyyttä vaeltajien reitistä ja aikataulusta. Vaeltajat lähtivät onnettomuuspäivän aamuna Nammalakurulta kohti Pallaksen luontokeskusta. He pitivät matkallaan taukoja, sillä alkumatka oli ylämäkeä. Tunturin laella he pitivät muutaman minuutin tauon. Tuolloin huipulla oli voimakasta myrskytuulta, joka puhalsi puuskissa 15–20 metriä sekunnissa.
Tauon jälkeen vaeltajat olivat kääntyneet reitiltä noin 90 astetta kohti Pyhäkurua. Poliisi ei tiedä, miksi vaeltajat olivat kääntyneet reitiltä. Poliisi pitää mahdollisena, että tauon aikana heidän hiihtovälineensä karkasivat myrskyn mukana. Poliisi arvioi, että välineet saattoivat lähteä alamäkeen tuulen suunnan mukaisesti kohti Pyhäkurua, jolloin he olisivat voineet varusteita tavoitellessaan päätyä liian lähelle kurua.
Toinen syy reitiltä poikkeamiseen saattoi olla se, että äiti halusi heidän hakeutuvan tunturin päältä alemmas suojaan erittäin kylmän sään ja tuulen vuoksi. On myös mahdollista, että vaeltajat harhautuivat reitiltä ankarissa olosuhteissa ja huonossa näkyvyydessä. Tauon aikana tuuli oli oletettavasti pyyhkinyt heidän aiemmat hiihtojälkensä lumesta.
Tutkinnassa havaittiin, että rinteen todellista jyrkkyyttä ja muotoa on ollut ennakkoon vaikea havainnoida äidillä käytössä olleen GPS-laitteen karttapohjalla ja laitteessa tuolloin käytössä olleilla asetuksilla. Korkeuskäyräviivat olivat harvassa ja maasto vaikutti laitteesta katsottuna loivemmalta.
Julkisuudessa puheenaiheena olleella mahdollisella ulkomailta käsin tehtävällä GPS-häirinnällä ei ollut vaikutusta etsittävien paikantamiseen. Paikannus kyettiin tekemään tarkasti naisen käytössä olleesta 112-sovelluksesta johtuen.
Äiti soitti hätäkeskukseen 2.1.2024 klo 14.09, jolloin he olivat noin 400 metriä sivussa reitiltä. Poliisi ei kerro tarkemmin hätäpuhelun sisällöstä. Pian soiton päätyttyä vaeltajat joutuivat lumivyöryyn.
Puhelu paikannettiin Pallaskeron satulassa kulkevalta Hetta–Pallas -kesäreitiltä itään. Hätäpuhelu soitettiin maastonkohdasta, joka on noin 27 astetta jyrkkä. Tästä kohdasta oli noin 50–70 metriä matkaa lumivyöryn lähtöalueelle.
Vyöryn syntymekanismi ei ole tiedossa
Etsintäpartioiden johtajana toiminut Lapin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli, lumivyöryasiantuntija Antte Lauhamaa on analysoinut lumivyöryn syitä ja laatinut tapahtuneesta onnettomuusraportin.
Ilmatieteenlaitos luokitteli tapahtumapäivänä lumivyöryvaaran kohtalaiseksi. Ilmatieteenlaitoksen meteorologilta saadun selvityksen mukaan tapahtuma-aikaan Pohjois-Suomessa vallitsi hyvin pitkään säilynyt korkeapaineen alue, johon muodostui alailmakehän tuulimaksimi. Kyseinen ilmiö ei ole harvinainen, mutta poikkeavan tilanteesta tekee se, että lämpötila tunturin huipulla oli tuulesta huolimatta hyvin matala.
Sääolosuhteet onnettomuuspäivänä tehtyjen etsintöjen aikana olivat erittäin kylmät, ja erityisesti Taivaskeron satulan alueella näkyvyys oli äärimmäisen huono.
Pyhäkurun ympärillä oleva loivapiirteinen Pallastunturin ja Taivaskeron satulan avotunturialue toimii tehokkaana pintalumen keräysalustana Pyhäkurun lumivyörymaastoon keräytyvälle tuiskulumelle.
Tuiskulumen laatan vyöry aiheutti syvemmällä lumipeitteessä olleen pitkään säilyvän heikon kerroksen murtumisen, minkä vuoksi koko talven lumipeite vyöryi kerralla. Lauhamaan mukaan johtopäätöstä tukee alueen säähistoria, saadut tiedot lumipeitteen humahtelusta ja tuiskulumen laatan muodostumisesta, onnettomuusalueella todetut havainnot vyöryalueesta sekä lähtöalueen murtuman laatu.
Lumivyöryn lähtöalueen leveys oli noin 380 metriä, vyöryn kokonaispituus noin 480 metriä ja korkeusero 170 metriä. Vyöryn kasauma-alueen pinta-ala oli noin 2,1 hehtaaria. Vyöryn koko oli luokkaa 3 asteikolla 1-5. Kasautuneen lumen tiheys oli arviolta 350–400 kg/m3. Lunta oli kasauma-alueella syvimmillään arviolta neljä metriä.
Poliisi on tarkastanut ahkioiden kunnon sekä niissä mukana olleet varusteet.
– Varusteet olivat erittäin hyvät ja oikeaoppiset tämänkaltaiselle hiihtovaellukselle, kertoo Huhtamäki tiedotteessa.
Muutettu 10.4. kello 14.54 lumivyöryjen riskitasoa onnettomuushetkellä huomattavasta kohtalaiseksi. Lapin poliisi oikaisi 2.4 antamaansa tiedotetta 10.4.