SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta saapui torstaina toimittajien eteen viime kuukausina tutuksi tulleen teeman tiimoilta.
Hakaniemen neuvottelutilassa Eloranta on toistanut kerta toisensa jälkeen samaa viestiä: hallituksen työmarkkinamuutoksiin tarvitaan työntekijäleirin huolen huomioivaa tasapainotusta ja palkansaajapuolta ei ole muutoksista käydyissä neuvotteluissa todellisuudessa kuultu.
Tänään luottoa hallituksen neuvotteluhaluihin näytti kuitenkin yllättäen löytyvän. SAK:n Elorannan mukaan ”signaalia” minkään muuttumisesta ei kuitenkaan ole nähty.
Työministeri Arto Satonen (kok.) totesi tuoreeltaan, että kun lakot eivät ole päällä, yksityiskohdista voidaan puhua.
Mutta miksi päätös tehtiin nyt?
SAK:n ja sen jäsenliittojen tavoitteet eivät ole muuttuneet: SAK penää hallitukselta vastaantuloa erityisesti laeissa, jotka laajentaisivat paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin sekä rajoittaisivat poliittisia- ja myötätuntolakkoja sekä korottaisivat niin sanottuja lakkosakkoja.
Mikäli näistä löytyy sopu, SAK on valmis neuvottelemaan myös vientivetoisesta työmarkkinamallista.
Painetta tullut myös työntekijäleirin sisältä
Osalle liitoista vientivetoinen työmarkkinamalli on asiakysymyksenä keskeisempi kuin toisille.
Esimerkiksi julkisen sektorin naisvaltaisille aloille on äärimmäisen tärkeää päästä mukaan linjaamaan muutoksen suuntaviivoista sen sijaan, että hallitus veisi eteenpäin omaa malliaan, jossa valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan sovintoehdotusten korotuskatto kirjattaisiin lakiin. Vaikuttaa siltä, että hallitus on itsekin haluton edistämään omaa malliaan.
Työministeri onkin kutsunut sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattiliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron selvittämään keinoja työntekijä- ja työnantajapuolen saamiseksi yhteiseen pöytään sorvaamaan omaa vaihtoehtoaan. Painetta SAK:lle keskusteluiden avaamiseen tuleekin myös työntekijäleirin sisältä.
SAK jäsenliittoineen halunnee nyt korostaa neuvotteluvalmiuttaan.
SAK:lla on ollut tällä lakkokierroksella aiemmista poikkeava strategia. Kun aiemmilla kierroksilla poliittiset lakot osuivat suoraan myös kansalaisten arkeen ja palveluihin, nyt niiden kärkenä on ollut vienti, tuonti, teollisuus ja logistiikka. Heijastevaikutuksia ihmisten arkeen on kuitenkin ollut.
Elinkeinoelämän ytimeen iskevillä lakoilla ay-liike on oletettavasti pyrkinyt vaikuttamaan työnantajapuoleen ilman, että kansalaisten melko vankka tuki lakoille horjuisi. Ainakin Helsingin Sanomien teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan tuki näyttää kuitenkin hieman hiipuneen lakkojen pitkittyessä.
Voi vain arvailla, onko etenkin työnantajaleirin puhe lakkojen vaikutuksesta julkiseen talouteen uponnut tavallisiin ihmisiin samalla, kun julkisuudessa keskustellaan esimerkiksi sote-sektorin mittavista säästötalkoista ja talouden tasapainottamisesta jopa eläkkeistä säästämällä.
Samalla kun lakkojen hintalappu on noussut, hallitus tai hallituksen muutoksia vankasti tukeva työnantajaleiri ei ole ainakaan julkisesti joustanut linjastaan.
Eloranta vakuutti myös työntekijöiltä löytyvän lakkotahtoa. On kuitenkin mahdollista, että neljättä viikkoa jatkuneiden lakkojen piirissä olleiden, noin 7 000 työntekijän, joukossa on myös niitä, jotka pelkäävät oman työpaikkansa säilymisen puolesta.
Jatkoa voi olla luvassa
Vaikka lakot tällä erää päättyvät tähän viikkoon, jatkoa voi olla luvassa vielä tänä keväänä. Poliittisten lakkojen kestoa ja myötätuntotyötaisteluja rajoittavia lakeja puidaan parhaillaan perustuslakivaliokunnassa. Lausunnon pitäisi valmistua näinä päivinä.
Kokonaisuus on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Ongelmia on esimerkiksi siinä, miten enintään 24 tuntiin rajattavien poliittisten lakkojen ketjuttaminen estettäisiin ilman, että sillä rajoitetaan työntekijäleirin oikeutta pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon.
Julkisuudessa on spekuloitu mahdollisuudella nuijia lakkolaki läpi pikavauhtia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan heinäkuun alussa.
SAK:n hallitus keskustelee lakkojen mahdollisesta jatkosta seuraavan kerran vasta kehysriihen jälkeen, 18. huhtikuuta. Kehysriihestä Suomen hallitukselta odotetaan päätöksiä miljardien lisäsopeutuksista. Vaikka uusia rakenteellisia työmarkkinamuutoksia tuskin on odotettavissa, juustohöylä voi sivaltaa myös työntekijöitä.
Mutta onko hallituksen ja työntekijäleirin umpisolmulta näyttävästä tilanteessa mahdollista löytää ratkaisua, jonka sekä työntekijä- että työnantajapuoli olisivat valmiit hyväksymään?
Aika näyttää.
Mikäli työntekijäpuolta tyydyttävää vastaantuloa ei tule, SAK voi ainakin sanoa yrittäneensä.
Vielä mahdollisesti nähtävän poliittisten lakkojen jälkinäytöksen jälkeen ay-liike joutunee vetäytymään kesätauolle nuolemaan haavojaan ja valmistautumaan tulevaan liittokierrokseen, josta ennakoidaan varsin vaikeaa.
Väliajankin jälkeen turbulenssi työmarkkinoilla siis todennäköisesti jatkuu.
Muokattu 4.4.2024 kello 18.07: Artikkelin kommentoinnin sulkeutumista on aikaistettu moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.