Lahoja haaksia vai varustamoiden silmäteriä? Selvitimme, missä kunnossa Suomen sisävesiristeilijät ovat

Matkustaja-aluksille sattuu melko vähän onnettomuuksia, ja nekin ovat usein lieviä. Säännöllisten katsastusten ansiosta jopa iäkkäät sisävesiristeilijät ovat hyvässä kunnossa.

Matkustaja-alusten kuntoa seurataan tarkasti, ja ne ovatkin hyvässä kunnnossa. Video: Dani Branthin / Yle

Lahdessa runsas viikko sitten sattunut sisävesiristeilijän läheltä piti -onnettomuus herätti vilkasta keskustelua sisävesiristeilijöiden turvallisuudesta. Myös Turussa sattui viikonloppuna matkustaja-alukselle karilleajo.

Huoli on ymmärrettävää, sillä monet järvillämme seilaavista matkustajalaivoista on hyvinkin vanhoja, jopa 1900-luvun alusta. Säiden suosiessa laivat keräävät paljonkin matkustajia.

Matkustajalaivojen turvallisuutta valvoo Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Sen pitämien tilastojen valossa sisävesilaivoista voi hyvin sanoa, että ulkonäkö pettää. Laivojen korkeakaan ikä ei tarkoita, että niiden kunnossa olisi moitittavaa.

Jos on, sillä ei saa liikennöidä.

Höyrylaiva kiinni puisessa satamalaiturissa. Ilma on harmaa ja hieman sateinen, mutta järvi on lähes tyyni. Rannassa punaisia venekoppeja, laiturilla ihmisiä.
Tampereen ja Virtain väliä liikennöivä Tarjanne on rakennettu vuonna 1908. Monet sisävesilaivat ovat iäkkäitä. Kuva: Sanni Isomäki / Yle

Kaikki laivat katsastetaan vuosittain

Traficomin virkamiehet tekevät joka vuosi yli 300 katsastusta. Luvussa ovat mukana myös niin kutsutut uusintakatsastukset, joissa katsotaan onko aiemmin havaitut viat tai puutteet korjattu. Ja yleensä on.

Lisäksi aluksille tehdään säännölliset runkotarkastukset. Sen tekemisen ajaksi alus nostetaan pois vedestä.

– Kyllä ne ovat turvallisia tekniseltä kunnoltaan. Matkustaja-alus kuitenkin yleensä hankitaan siksi, että sillä kuljetetaan matkustajia. Siksi niistä halutaan pitää huolta, sanoo merenkulun valvonnan päällikkö Aleksi Uttula Traficomista.

M/S Kymppi matkustaja-alus laiturilla, vieressä pelastuslaitoksen alus, miehiä ja pummauskalustoa
Lahdessa liikennöivä Kymppi -laiva oli uppoamisvaarassa, kun alus ajoi karille kuljettajan sairauskohtauksen vuoksi. Kuva: Teemu Kahila / Yle

Heikoin lenkki on ihminen

Katsastuksissa paljastuvat puutteet ovat usein varsin pieniä. Viisi yleisintä aihetta kotimaanliikenteen matkustaja-aluksille annetuissa huomautuksissa ovat vuodesta toiseen samat. Niitä ovat puutteet hengenpelastuslaitteissa, radiolaitteissa, aluksen asiakirjoissa ja todistuksissa, palontorjunta- ja paloturvallisuuslaitteissa tai järjestelmissä sekä navigointilaitteissa ja -varusteissa.

– Esimerkiksi vanhentuneista merikorteista huomautetaan usein, samoin päivittämättä jääneistä hätäraketeista. Eli aika lieviä asioita, Aleksi Uttula sanoo.

Hän muistuttaa, että tekniset viat ovat harvoin onnettomuuden syy. Keskimäärin matkustaja-aluksille sattuu vuosittain muutamia onnettomuuksia.

Vuoden 2010 jälkeen matkustaja-aluksille on sattunut yhteensä 131 onnettomuutta. Tekniset ongelmat olivat syynä noin neljäsosassa. Yli puolet onnettomuuksista johtuu inhimillisistä virheistä.

– Yleensä syynä on ajovirhe. Törmätään laituriin tai ajetaan karille, Uttula sanoo.