– Hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden jonotilanne näkyy Oulussa niin, että kriisikeskukseen ohjataan ajoittain ihmisiä, jotka tarvitsevat psykiatrista hoitoa, eivätkä kriisiapua, sanoo Mieli Kriisikeskus Oulun johtaja Hanne Puurunen.
Mielenterveysjärjestö Mieli ry kysyi kriisityössä ympäri Suomen työskenteleviltä, saavatko apua tarvitsevat riittävästi tukea. Mieli ry:n selvityksestä ilmenee, että kriisiavun tarve on kasvussa ympäri Suomen ja julkisten palveluiden saatavuus on heikentynyt valtakunnallisesti.
Selvityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella avunsaaminen on keskimääräistä heikompaa. Lisäksi lapsistaan huolissaan olevien vanhempien yhteydenotot ovat lisääntyneet Pohjois-Pohjanmaalla. Myös oppilashuollon työntekijät ovat kysyneet mahdollisuutta ohjata alaikäisiä kriisikeskukseen.
Pohjoispohjalaiset kriisityöntekijät näkivät pääsyn alueensa mielenterveyspalveluihin jonkin verran heikentyneen sote-uudistuksen jälkeen.
Kriisikeskuskyselyssä vastaajat vastasivat esimerkiksi seuraavaan kysymykseen: Minkä kouluarvosanan antaisit ihmisten avun saamiselle hyvinvointialueesi sotepalveluissa?
Kainuun osalta kokonaiskeskiarvo kohosi 6,5:een ja Pohjois-Pohjanmaalla 6,0:een. Paras keskiarvo oli Etelä-Savossa Mikkelissä 7,7, heikoin Pirkanmaan Sastamalassa 5,7.
Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, minkä kouluarvosanan antaisit ihmisten avun saamiselle hyvinvointialueesi mielenterveyspalveluissa?
Sekä Pohjois-Pohjanmaa että Kainuu olivat keskiarvossa häntäpäässä: Pohjois-Pohjanmaa 5,3 ja Kainuu 5,5. Tässäkin heikoin tulos oli Pirkanmaan Sastamalassa, 5,0. Paras Kymenlaaksossa Kouvolassa, 8,0.
Hyvääkin on saatu aikaan
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella on järjestötyön yhteistyösuunnitelma vuosille 2024–2025. Tuohon on määritelty muun muassa selkeät tavoitteet ja toimivat yhteistyön rakenteet.
Mieli Kriisikeskus Oulu on saanut etäkriisityöhön myös avustuksia Pohteelta. Avustuksen turvin kriisityötä on voitu laajentaa koko hyvinvointialuetta kattavaksi.
Lisäksi tämän vuoden alusta on otettu käyttöön kriisityön malli. Siinä on mietitty, milloin kriisiapua tarvitseva polutetaan peruspalveluista kriisikeskukseen.
– Yhteistyö on merkittävää siitä näkökulmasta, että emme tee mielenterveyspalveluiden kanssa päällekkäistä työtä. Kun kaikilla resurssit ovat pienet, työnjaot täytyy olla selvät. Vielä se ei aina toteudu ja silloin kriisikeskus paikkaa julkisen puolen palveluja, Mieli Kriisikeskus Oulun johtaja Hanne Puurunen toteaa.
Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.