– Se oli ihan perus. Oltiin kavereiden kanssa ulkona ja sitten tuli sanaharkkaa ja uhoamista. Kun kaveri eka löi, piti itsekin näyttää, että kyllä minäkin uskallan. Sitten minäkin pamautin.
Muutaman kuukauden kuluttua Eliaksen perheen postilaatikossa oli kirje poliisilta. Edessä olivat kuulustelut ja myöhemmin käräjät.
Elias on yli 15-vuotias ja siten ylittänyt rikosvastuuiän. Hän ja sadat muut nuoret vastasivat tekemisistään viime vuonna käräjäoikeuksissa ympäri Suomen.
Tilastokeskuksen mukaan etenkin alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen pahoinpitelyjen määrä on kasvanut vuodesta 2019 lähtien.
Elias ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi. Yle on nähnyt Eliaksen pahoipitelytuomiot ja rikoshistoriatiedot.
”Aikuisten olisi pitänyt puuttua”
Elias on pahoinpidellyt toisen nuoren myös alle 15-vuotiaana. Uhri oli hänen mukaansa kiusannut häntä koulussa. Aikuiset eivät saaneet pitkään jatkunutta tönimistä ja haukkumista loppumaan.
– Aikuisten olisi pitänyt puuttua, eikä vain taputtaa kiusaajaa selkään, että älä ensi kerralla tee noin. Otin oikeudet omiin käsiin. Olisi sen voinut järkevämmällä tavalla hoitaa kuin lyömällä, mutta… sekin on tehty.
Eliaksen kaltaisia nuorena pahoinpitelyyn syyllistyneitä nuoria on entistä enemmän.
Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2021–2023 ilmoitettuihin pahoinpitelyihin epäiltyjen yleisin ikä oli 14 vuotta. Alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyjen määrän kasvuun vaikuttavat viranomaisten kouluille antamat ohjeet kiusaamis- ja väkivaltatapauksista. Lisäksi lasten kanssa työskentelevien ilmoitusvelvollisuutta epäillyissä väkivaltatilanteissa on laajennettu vuonna 2015.
Epäiltyjen yleisin ikä on aiemmin vaihdellut 20 ikävuoden molemmin puolin.
Myös pahoinpitelyn uhriksi joutuu yhä useammin nuori.
Elias, pahoinpitelyn uhri ja heidän vanhempansa ratkaisivat asian sovittelussa.
– Lyötiin kättä päälle ja sovittiin, että jätetään tähän. Pyydettiin anteeksi.
Yle on saanut vahvistuksen sovittelun yksityiskohdista Eliaksen huoltajalta. Toimitus ei ole nähnyt sovitteluun liittyviä dokumentteja.
Satasten sakkoja ja tuhansien eurojen korvaukset
Poliisikuulustelussa ja käräjillä tunnelma oli toinen. Edessä istuivat tuttujen kasvojen sijaan vakava poliisi ja tuomari.
– Silloin jännitti aika paljon, minkälainen tuomio sieltä tulee.
Tyypillisesti nuoren tekemästä pahoinpitelyrikoksesta seuraa päiväsakkoja tai ehdollista vankeutta.
Vaikka sakot ovat usein satasia, tuomittu joutuu maksamaan myös oikeudenkäynnin kuluja sekä korvauksia uhrin kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta.
Lyönnit voivat tulla yllättävän kalliiksi.
Tällä hetkellä Elias pohtii, kuinka maksaa sakkojen lisäksi useiden tuhansien eurojen korvaukset, jotka kasvavat korkoa. Hän haluaisi maksaa ne, muttei voi.
– Ne tulivat yllätyksenä. En ajatellut, että sellainen summa tulisi maksettavaksi, jos jään kiinni.
”Vaikee tällä hetkellä maksaa niitä. Ei oo oikein tukia tai rahoja, niin en mä oo pystynyt.”
”Uhataan vetää turpaan, jos ei tee jotain”
Väkivaltaa tehdään myös isolla joukolla. Noin kolmasosassa Ylen tutkimista nuorten pahoinpitelyrikoskokonaisuuksista on useita syytettyjä.
Tyypillisesti tekijöitä on ollut 2–4. Joissakin joukkotappeluissa on ollut 6–7 nuorta, jotka ovat ylittäneet rikosvastuuiän. Osassa tuomioista on mainittu, että pahoinpitelyssä on ollut mukana useita alle 15-vuotiaita, jolloin tekijät eivät näy rikoksen vastaajissa.
Eliaskaan ei ole ollut käräjille johtaneissa tapauksissa ainoa syytetty.
Hän toteaa, että pahoinpitelyt olisivat voineet jäädä ilman joukkopainetta tekemättä.
Eliaksen mukaan kavereiden painostus tai kannustus saa monet toimimaan impulsiivisesti.
Kaverit voivat pelotella väkivallalla.
”Sanotaan vaan, että etkö uskalla. Tai uhataan vetää turpaan, jos ei tee jotain.”
Kaverin puolesta käsirysyyn
Ylen tutkimat tuomiot osoittavat, että väkivallalle on monia motiiveja:
- väitetyt pahat puheet
- somepilkka
- vanhojen asioiden selvittely
- ”vasikointi”
- anastustilanne
Keräsimme esimerkkejä paikoista, joissa pahoinpitelyjä tapahtuu.
Nämä paikat nousivat esiin vuonna 2023 nuorten pahoinpitelytuomioissa:
Pääkaupunkiseudulla väkivalta sijoittuu Ylen tutkimien tuomioiden perusteella usein liikennevälineisiin sekä niiden pysäkeille. Riidat ovat kärjistyneet lyönneiksi muun muassa linja-autossa, lähijunissa sekä metroasemilla.
Ylen tutkimat tuomiot osoittivat, että nuorten välistä ja aikuisiin työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa tapahtuu kouluissa ja lastensuojelu- ja asumisyksiköissä ympäri Suomen. Merkitsimme kartalle paikat, joissa tapahtuneita väkivallantekoja käräjäoikeus käsitteli vuonna 2023.
Joskus tappelujen väliin meneminen ja osapuoleksi ryhtyminen on voinut tuoda tuomion pahoinpitelystä.
Pojat pahoinpitelevät useimmiten toisen samanikäisen pojan. Tyttöjen pahoinpitelyt kohdistuvat enimmäkseen toisiin tyttöihin, muttei ole poikkeuksellista, että uhri on poika.
Pojat ovat käyttäneet nyrkkejään, kuristaneet ja potkineet maahan kaadettuja uhreja, tyttöjen väkivalta taas sisältää lähes poikkeuksetta hiuksista repimistä.
Nuoret pahoinpitelevät myös jonkin verran tuttuja ja tuntemattomia aikuisia: opettajia, joukkoliikenteen lipuntarkastajia ja lastensuojelulaitosten ohjaajia.
Nuorten väkivalta sisältää myös nöyryytystä. Esimerkiksi muutamissa (4) tapauksissa uhri on pakotettu nuolemaan kenkiä.
Nuoret kuvaavat pahoinpitelyjä puhelimella ja jakavat videoita sosiaaliseen mediaan. Materiaalia on päätynyt myös todistusaineistoksi.
Surua ja vihaa
Elias kertoo olevansa huolestunut uutisista, jotka kertovat nuorten rikollisuuden lisääntymisestä.
– En tiedä, mihin tää nykynuoriso on menossa.
Hän on päässyt käsittelemään pahoinpitelyä ja niiden jälkipyykkiä kuraattorin ja tukihenkilön kanssa. Ajatusten purkaminen on tuntunut rangaistuksen sijaan helpotukselta.
Elias kertoo käyneensä läpi monenlaisia tunteita.
– Sellaisia surullisia tunteita… sit vähän vihaa.
”Tyhmyydestä on kärsitty”
Puhuminen ja asioiden pohtiminen ovat avanneet hänelle itselleen syyt, miksi hän ajautuu toistuvasti tilanteisiin, joissa viha purkautuu tuomittavina tekoina.
– Varmaan isättömyys, ja just sitten semmonen painostaminen ja halu näyttää.
Hänen haaveenaan on opiskella alalle, jossa voi auttaa nuoria vaikeissa elämäntilanteissa.
Elias on ottanut opiksi menneistä.
– Ei tuu tapahtumaan enää. Tyhmyydestä on kärsitty, ja kokemuksella oppii.