Metsähallitus on tyytyväinen päätökseensä korottaa kalastuslupien hintoja vuoden vaihteessa.
Kolmen tunnin luvan hinta Metsähallituksen hallinnoimilla kalastusalueilla nousi 10 eurosta 15 euroon ja vuorokausiluvan hinta 18 eurosta 25:een euroon.
Korotuksen taustalla on kalaistutusten hinta, joka on noussut 30 prosenttia. Metsähallitus rahoittaa kalakantojen ylläpidon kalastuslupien myynnillä.
– Suurin osa vapakalastuskohteista on ollut tappiollisia. Kuluja on ollut sen verran, että lupatulot eivät ole kattaneet menoja, kertoo Metsähallituksen eräpalvelujen viestintäpäällikkö Aku Ahlholm.
Kysyntä ei ole merkittävästi laskenut
Hintojen nousu ei ole kuitenkaan merkittävästi vähentänyt lupien myyntiä. Esimerkiksi Mikkelin Valkealle on tänä vuonna myyty lähes saman verran lupia kuin viime vuonna. Myyntitulot ovat kasvaneet noin 16 prosenttia viime vuodesta, Ahlholm sanoo.
Hämeenlinnan Niemisjärvillä lupien määrä taas on laskenut hieman reilusta 400 luvasta 340 lupaan, mutta myyntituloissa kasvua on ollut noin 11 prosenttia.
Metsähallitus seuraa erityisesti kohteita, jotka ovat istutuksen varassa, Ahlholm sanoo. Hinnan noston myötä kannattavuus on keskimäärin parantunut esimerkiksi järvissä, joihin on istutettu kirjolohta.
Kotkassa Kymijoella sijaitsevalla Langinkoskella kalastuslupien hinta on pysynyt ennallaan. Langinkoski on Kaakkois-Suomen suosituin kalastuskohde, jonne myytiin viime vuonna 213 kalastuslupaa.
Langinkosken kalakanta on kuitenkin valtaosin luonnonvaraista, eli vesistöön ei juuri istuteta kaloja. Nostopaine lupahintojen korotuksille on siis vähäinen, kertoo Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin.
– Langinkoski on myös yhteislupa-alue, eli vaikka Metsähallitus hoitaakin alueen kala-asioita, sen on päätettävä asiat yhdessä muiden lupa-alueiden kanssa, Malin sanoo.
Malinin mukaan kalastajien näkemykset vaihtelevat siitä, mikä on sopiva hinta kalastusluvalle. Osa kalastajista haluaa maksaa myös elämyksistä, hän ajattelee.
– Langinkoski on perhokalastuspaikka. Kalastajat eivät siis halua saada kalaa helpolla tai halvalla, vaan he maksavat esimerkiksi rauhasta ja mahdollisuudesta saada lohi tai taimen.
Lyhytaikaisten kalastonhoitomaksujen määrä on kasvussa
Kalastajat ovat hankkineet valtion kalastonhoitomaksuja tänä vuonna suurin piirtein viime vuoden tahtiin. Kalastonhoitomaksu antaa oikeuden perhokalastaa lähes kaikkialla Suomessa ilman erillistä lupaa. Perhokalastusta harjoitetaan pääasiallisesti virtavesissä, joissa kalastaminen edellyttää kalastonhoitomaksun lisäksi alueellisen vapaluvan tai kohdeluvan.
Kesäkuun loppuun mennessä maksuja oli hankittu noin 7,5 miljoonan euron arvosta, eli saman verran kuin viime vuonna.
Maksujen kappalemäärät ovat kuitenkin kasvaneet. Vuorokauden mittaisten kalastonhoitomaksujen kysyntä on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna lähes 20 prosenttia.
– Tämä johtuu siitä, että etenkin nuoret kalastajat suosivat aiempaa enemmän lyhyitä vuorokauden tai viikon mittaisia kalastonhoitomaksuja, Ahlholm kertoo.