Kun mikkeliläinen Nina Memonen sai ensimmäisen lapsensa vuonna 2014, hänen oli vaikea löytää apua imetyspulmiin.
– Koin jääväni haasteiden kanssa yksin, vertaistuki puuttui. Itse googlettelin ja luin aiheesta.
Memonen löysi lopulta apua Imetyksen tuki ry:n kautta. Hän päätti käydä itsekin imetyksen tuen peruskurssin, jotta voisi viedä tietoa eteenpäin muille imetyksen haasteiden kanssa kamppaileville.
– Sieltä tuli hirveästi tietoa, ja pääsin käymään läpi omia pettymyksen hetkiäni. Sain myös valtavasti imetysluottamusta, josta on ollut hyötyä myöhemmin syntyneiden lasteni kanssa.
Memosella on neljä lasta, joista nuorin on seitsemän kuukauden ikäinen.
Imetystukiäiti sanoittaa vauvan käytöstä
Tavallisesti tukiäidit järjestävät tapaamisia noin kerran kuukaudessa. Nina Memosen mukaan paikalle voi tulla, vaikkei imetyksen kanssa olisikaan ongelmia. Tapaamisissa on mahdollista jutella vauva-arjen iloista ja suruista.
Imetystukiäidit vastaavat kysymyksiin myös Imetyksen tuen verkkosivuilla olevassa chatissa ja Rinnalla-sovelluksessa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Nupposen mukaan yhdistys auttaa vuosittain noin 20 000 äitiä.
Suomessa syntyy vuosittain alle 50 000 lasta, joten määrä on suuri.
Memosen mukaan apua etsii tyypillisesti ensimmäisen lapsensa saanut äiti, joka tuskailee imetyksen intensiivisyyden ja outouden kanssa. Kysymykset käsittelevät esimerkiksi sitä, sujuuko oma imetys normaalisti vai pitäisikö jotain tehdä toisin. Myös imetyskipuihin etsitään syytä.
Imetystukiäiti sanoittaa vauvan käytöstä.
– Se on hyvin paljon normalisointia, että tämä kuulostaa ihan normaalilta vauvalta. Toisaalta se on tsemppaamista, että tiedät kyllä mitä teet ja olet hyvä siinä, Memonen sanoo.
Nupposen ja Memosen mukaan vertaistuelle on selvä tarve. Toisaalta myös terveydenhuollon asiantuntemusta kaivataan nykyistä enemmän.
– Me emme voi ottaa kantaa lapsen kasvuun, lisämaidon antamiseen tai lääkitykseen. Voimme vain kannustaa olemaan terveydenhuoltoon yhteydessä, Nupponen sanoo.
Kun pandemia ajoi perheet neljän seinän sisään ja neuvolatapaamiset vähenivät, Imetyksen tuen chatissa yhteydenottojen määrä kasvoi. Viime vuonna chat-keskusteluja käytiin 3 000.
”Ihastele imetystä ja katso lempeästi”
Imetystukiryhmiä toimii noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomen, muun muassa Jyväskylässä, Lahdessa, Turun seudulla ja Helsingissä, kertoo toiminnanjohtaja Anna Nupponen.
Imetystukiäitejä on noin 470. Vapaaehtoiset toimivat tukiäitinä yleensä muutaman vuoden ajan, kun imetys ja pikkulapsiaika ovat ajankohtaisia omassa elämässä. Vuosittain koulutetaan 40–70 tukiäitiä lisää.
– Imetystukiäideiksi haluaville järjestetään kursseja paikkakunnilla, joilla on ennestään aktiivista toimintaa. Näin uudet tukiäidit saadaan perehdytettyä toimintaan, Nupponen sanoo.
Esimerkiksi Mikkelin alueella toimii tällä hetkellä kymmenisen tukiäitiä, joista osa valmistui juuri peruskurssilta.
Nina Memonen on ollut mukana jo pitkään, lähes 10 vuotta. Hän suosittelee toimintaa kaikille, jotka haluavat jakaa tietoa ja tukea vauvojen ja perheiden hyvinvointia. Memonen kokee tekevänsä tärkeää työtä.
– Antamani tuki voi parhaimmillaan edistää vauvan ja vanhemman kiintymyssuhteen kehittymistä. Toisaalta olen saanut paljon hyviä ystäviä ja ympäristön, jossa on samanhenkisiä ihmisiä.
Memosella on antaa vinkki, miten kuka tahansa voi tukea imetyksen onnistumista.
– Jos näette äidin imettävän kahvilassa, niin ihastelkaa ja antakaa lempeitä katseita. Kuulen usein, että rumiakin kommentteja tulee, niin vastapainoksi hyväksyvää suhtautumista ja imetysmyönteisyyttä.
Voit keskustella aiheesta 26.10. klo 23.00 saakka.